Miksi ihmiset eivät syö kylässä/juhlissa, vaikka..?
Etukäteen kertoo ihan suoraan, että syötävää on luvassa?
"Kiva, kun tulette huomenna kylään. Meillä on tarjolla kahvin kanssa suolaista piirakkaa, suklaaleivoksia ja keksejä. Huomiseen! :)"
"Tervetuloa Isla-Oliverin syntymäpäiväjuhliin! Synttärikahveilla on tarjolla suolaista ja makeaa."
Ei ole kerta eikä kaksi, kun vieraat ovat juhlissa/kylässä syöneet todella kevyesti. Osa on jopa kertonut, että kävi kylään tullessa noin tuntia aiemmin syömässä. Jos kyläpaikassa on luvassa syötävää ja asia on kerrottu etukäteen, niin miksi sitä ei syödä?
Kommentit (93)
Olen ruokavaloni suhteen hyvin tarkka. Pyrin syömään mahdollisimman terveellisesti joka päivä, vuoden ympäri. Ei ainoastaan se, että en halua rikkoa ruokavaliotani kyläilyn takia, mutta kuten joku karppaaja aiemmin ketjussa sanoi, kroppa ei ota kaikkea enää hyvin vastaan. Etenkin sokeri, jota en normaalisti syö lainkaan, aiheuttaa huonon olon jo melko pienessä määrin nautittuna. Lisäksi, kun siihen ei ole tottunut, maistuvat normaalit kakut ja pikkuleivät ällömakeilta. Tähän kun lisätään, että en eettisistä syistä syö lainkaan lihaa, niin kahvipöytien pikkupurtavissa harvoin löytyy itselleni syötävää.
En tietenkään ala vaatimaan isäntäparilta omiin syömistottumuuksiini sopivia asioita. En myöskään halua juhlissa latistaa muiden tunnelmaa luennoimalla terveelisestä ruoasta. Sen sijaan syön vatsani riittävän täyteen ennen kyläilyä. Kesteillä sitten otan näön ja kohteliaisuuden vuoksi pienen määrän jotakin lautaselle -ja toivon, ettei kukaan tee vähästä syömisestäni numeroa.
No syitähän voi olla monia.
Itselläni on ruokavalio ja omat syömisajat ovat kovin tarkkoja (samaan aikaan joka päivä). Jos olen syönyt lounasta klo 12 ja kavereilla kahvipöytä klo 13, ei välttämättä vielä mikään maistu siihen aikaan.
Kaverit tietävät yleensä ruokarajoitteeni, joten usein tarjolla on minulle sopivaa tarjottavaa ja syön hyvällä ruokahalulla. Joskus kuitenkin on päiviä, jolloin maha vaivaa, eikä silloin tee mieli syödä.
Toiset kaverit sitten eivät ikinä muista rajoitteita, ja tarjolla on kaikkea epäsopivaa.
Tarjolla voi muutenkin olla kaikkea epämieluista. Esim. eräillä lasten synttäreillä tarjolla oli viinirypäleitä, poppareita, suklaata, karkkia ja suukkoja. En syö näistä mitään.
Vierailija kirjoitti:
"Olen ruokavaloni suhteen hyvin tarkka. Pyrin syömään mahdollisimman terveellisesti joka päivä, vuoden ympäri. Ei ainoastaan se, että en halua rikkoa ruokavaliotani kyläilyn takia, mutta kuten joku karppaaja aiemmin ketjussa sanoi, kroppa ei ota kaikkea enää hyvin vastaan. Etenkin sokeri, jota en normaalisti syö lainkaan, aiheuttaa huonon olon jo melko pienessä määrin nautittuna. Lisäksi, kun siihen ei ole tottunut, maistuvat normaalit kakut ja pikkuleivät ällömakeilta. Tähän kun lisätään, että en eettisistä syistä syö lainkaan lihaa, niin kahvipöytien pikkupurtavissa harvoin löytyy itselleni syötävää.
En tietenkään ala vaatimaan isäntäparilta omiin syömistottumuuksiini sopivia asioita. En myöskään halua juhlissa latistaa muiden tunnelmaa luennoimalla terveelisestä ruoasta. Sen sijaan syön vatsani riittävän täyteen ennen kyläilyä. Kesteillä sitten otan näön ja kohteliaisuuden vuoksi pienen määrän jotakin lautaselle"
Tämä. Olen jättänyt sokerin ja valkoisen vehnäjauhon pois jo vuosia sitten, ja vatsani tai ennemminkin suolistoni ei kestä niitä enää. En tieten tahtoen halua aiheuttaa itselleni kipua ja tuskaa jonka se aiheuttaa jos syön jotain mikä minulle ei sovi.
Myös minulla kaikki makea maistuu voimakkaan vastenmieliselle koska en ole siihen tottunut. Sitten lihansyönti; myös sen olen jättänyt aika päiviä sitten. En syö mitään lihatuotteita missään muodossa. Niinpä sitten kun ja jos menen vierailulle ja siellä on tarjolla asioita joita en voi syödä, en syö mitään. Onneksi he joiden luona syömistä on tarjolla tietävät tilanteen eikä kukaan reagoi kun tyydyn pelkkään kahviin. Muut syövät luontevasti mitä haluavat ja antavat minun olla rauhassa tuputtamatta ja tyrkyttämättä.
Milloin tästä loukkaantumisen kulttuurista päästään eroon? Jokaisen syömiset ja syömättä jättämiset on henkilön oma-asia. Hyvä emäntä ei tee näistä numeroa!
Kaikki ei oo ahmatteja. Makeannälkään riittää yksi pullapala ja itselläni esim on todella pitkät ruokailuvälit, ainakin viisi tuntia. Väkisin syöminen aiheuttaa epämukavan olon. Mieluiten otan kahvin ilman syömisiä.
Hyvänen aika, ei kai se syöminen ole pääasia kyläillessä vaan seurustelu?
Menit sitten ruuasta kirjoittamaan vauvapalstalla. Nyt seuraa sivukaupalla kommentteja, joissa kerrotaan miksi just mun vatsa, allergiat, erikoisruokavalio ja ibs vaatii, etten syö mitään kylässä. Kun ollaan kaikki niin erityisiä ettei siitä voi emännälle ilmoittaa.
Outo aloitus. Tänä päivänä ihmisten ongelma on liikasyöminen ja lihavuus.
Ehkä aloittajasta on kiva leipoa ja herkutella mutta älä nyt siitä tee kärsimystä vieraillesi. Se syö jolle maistuu. Pakkopullaa?
Vierailija kirjoitti:
"Itselläni oli nuorempana sellainen, että jännitti ja ahdisti syödä muiden seurassa. En esimerkiksi opiskellessa käynyt koskaan ruokalassa, en voinut syödä edes poikaystävän kanssa kaksin ollessa.
Meni onneksi ajan myötä ohi. En oikein osaa edes selittää, mikä siinä oli niin pelottavaa syödä niin että joku näkee. "
En saa lainattua viestiä täällä uudella av:lla..
Meillä miehen syömättömyys rajoittuu vain noihin juhliin. Syö ravintolassa ja töissä ihan normaalisti. Jos juhlat on meillä kotona tai vanhemmillaan niin syö ainakin jotain. Mutta muualla sitten on tuota pakoilua ja piilossa oloa. En ole päässyt jyvälle, että mikä hänellä se syy on.
Minulla on sukulainen, josta tiedän, että tykkää kovasti voileipäkakusta. Juhlissa hän ei koskaan syö mitään, hän ei juhlista muutenkaan tykkää, tulee, kun vaimonsa on seurallinen ihminen. Minulla on tapana lykätä hänelle kotiin viemisiksi voileipäkakkua reilusti mukaan. Voi sitten nauttia siitä ihan omassa rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Menit sitten ruuasta kirjoittamaan vauvapalstalla. Nyt seuraa sivukaupalla kommentteja, joissa kerrotaan miksi just mun vatsa, allergiat, erikoisruokavalio ja ibs vaatii, etten syö mitään kylässä. Kun ollaan kaikki niin erityisiä ettei siitä voi emännälle ilmoittaa.
Ja kehuskellaan kun ollaan niin askeettisia... ja ihan saatanan takakireitä kun vituttaa oma ankea ruokavalio. Muut herkuttelee ja itse ryystää jotain kääpäteetä ja sammalta.
Vierailija kirjoitti:
Kotikokkaajan pitkät kynnet ja sormukset. Valtoimenaan karvat. 🤮
Juuri oli Ylen sivulla juttu vanhemmista jotka osallistuvat lasten luokkaretkirahan keräämiseen leipomalla. Kuvassa isä ja tyttö vääntää pullia ilman hansikkaita ja pitkä tukka liehuen. Kuka hullu ostaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska ovat epäkohteliaita tai allergikkoja
No ei ole epäkohteliasta olla ottamatta. Nykyisin herkkuja on joka paikassa tarjolla, joten keskitytään niihin mistä oikeasti tykätään. Melkoista, jos pakolla pitää syödä juhlissa jotain, mistä ei tykkää.
On epäkohteliasta käydä juuri ennen kylään menoa syömässä niin, ettei mitään voi ottaa ja erityisesti vielä erikseen ilmoittaa asiasta isäntäväelle. Tietenkään ei ole pakko vetää pellillistä sitä piirakkaa, mutta melkoista, jos ei aikuinen ihminen ole kuullut, että kylässä on kohteliasta maistaa jotain tarjottavia, vaikka juhlien järjestäjä ei olisi valinnut tarjolle jokaisen vieraan suosikkiherkkuja.
Tilanne olisi eri, jos meidän kulttuurissa ei olisi tapana tarjota vieraille mitään. Silloin voisi luottaa siihen, että esim. synttäreillä hanasta saa vettä, eikä kukaan sitten paikalla hämmästele tai jälkikäteen valita, että olipa surkeat tarjoilut ja ihan piti mennä ravintolan kautta kotiin.
Miksi tässä ketjussa ihmiset leikkivät, että olisi jotenkin normaalia olla tarjoamatta mitään?
-eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska ovat epäkohteliaita tai allergikkoja
No ei ole epäkohteliasta olla ottamatta. Nykyisin herkkuja on joka paikassa tarjolla, joten keskitytään niihin mistä oikeasti tykätään. Melkoista, jos pakolla pitää syödä juhlissa jotain, mistä ei tykkää.
On epäkohteliasta käydä juuri ennen kylään menoa syömässä niin, ettei mitään voi ottaa ja erityisesti vielä erikseen ilmoittaa asiasta isäntäväelle. Tietenkään ei ole pakko vetää pellillistä sitä piirakkaa, mutta melkoista, jos ei aikuinen ihminen ole kuullut, että kylässä on kohteliasta maistaa jotain tarjottavia, vaikka juhlien järjestäjä ei olisi valinnut tarjolle jokaisen vieraan suosikkiherkkuja.
Tilanne olisi eri, jos meidän kulttuurissa ei olisi tapana tarjota vieraille mitään. Silloin voisi luottaa siihen, että esi
No ei ole epäkohteliasta ilmoittaa syöneensä juuri ennen vieraisille menoa. Hyvin monella on tarkat ruoka-ajat, joita noudatetaan. Eikä ainakaan itselläni esim. lounasta voi korvata vain kahvitarjottavilla.
Hyvä esimerkki tuo sinun sienipiirakka. En ikinä, en kertakaikkiaan ikinä, syö kenenkään itse keräämistä sienistä omin pikkukätösin valmistamia sekasieniruokia. Sen verran vuosittain tulee eteen tapauksia, että on syöty tai porukalle kokkailtu ja syötetty ruokaa, jonka jälkeen on alkanut ilmenemään erilaisia myrkytysoireita. Kaikkia sieniruokia voi syödä, joitain vain kerran.