Lue keskustelun säännöt.
Pistin välit poikki isääni kuusi vuotta sitten, nyt hän on saattohoidossa. Pitäisikö mennä katsomaan?
24.03.2024 |
Ensin en edes harkinnut meneväni, mutta sitten siskoni alkoi puhua että pitäisi. Välit on laitettu poikki hyvästä syystä, enkä ole antanut lasteni olla missään tekemisissä hänen kanssaan. Sisko syyllistää, sanoo että kadun jos en mene edes kerran. Se ihminen on ollut minulle kuollut jo vuosia, miksi muka menisin? Isä on kuulemma ainakin vielä tajuissaan, mutta aikaa ei ole enää kuin ehkä muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. Jopa äitini oli sitä mieltä että pitäisi, vaikka hän on eronnut isästä eikä halua enää tavata. Haluaisin vain antaa olla, en menisi hautajaisiinkaan, perittävää ei onneksi jää.
Kommentit (296)
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse. Saat osuutesi perinnöstä kyllä kun jätät pesänhoitajalle tilinumerosi sinä kylmä tunteeton ihminen.
Nämä on yleensä näitä jotka ensimmäisinä ovat ruumista ryöstämässä, se on totta.
Tuskin ehtii oma isä kylmetä kun tämä on jo käsi pitkänä isänsä lompakkoa penkomassa. Tyypillinen nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikeasti olette sitä mieltä että pitäisi mennä? Tämä isähän voi olla hyväksikäyttäjä, pahoinpitelijä tms.
Aapee on vaan turha kitisijä ja itsekäs paska.
Vierailija kirjoitti:
Mene vaan. Kun ihminen elää elämänsä viimeisiä päiviä, siis jos on vielä tajuissaan ja puhe toimii, asioita pystyy antamaan ja saamaan anteeksi puolin ja toisin.
On asioita joita ei vaan anneta anteeksi.
Itse pistin välit poikki siihen ihmiseen joka minut synnytti vuosia ennen hänen kuolemaansa, ja pistinkin sitten totaalisesti. Siivosin koko ihmisen elämästäni, vaikka psyykeen on jättänyt ikuiset parantumattomat haavat. Niitä ei mikään anteeksipyyntö paranna.
Yhdessä vaiheessa kyllä "pyysi anteeksi" sanoen että JOS nyt jotain olen tehnyt väärin niin pyydän anteeksi. Pelkkaa tyhjää sanahelinää jonka takana ei ollut yhtään mitään. Sitten kun katkaisin välit oli ulissut että tytär hylkäsi, yhyyyyyyyyyyy.
Jos syy välien poikki menemiseen ei ole ollut joku ihan todella kamala, kuten seksuaalinen hyväksikäyttö tai vastaava, niin kannustaisin käymään.
Vierailija kirjoitti:
Te kannustajat, entä jos kyseessä on pedofiili ja välit katkaissut insestin uhri? Tai toisen vanhemman tappanut? On tilanteita, jolloin ei tarvitse olla suurempi ihminen ja se voi jopa olla haitallista itselle. Ajatus on kaunis, ja samaa mieltä tiettyyn pisteeseen saakka. Mutta on myös olemassa paha maailma siitä pisteestä eteenpäin.
Sinne voi mennä omahyväisesti nauramaan miten heikossa kunnossa kyseinen pedofiili on ja saanut ansionsa mukaan, ei siis ääneen vaan sisäisesti. Siinä tilanteessa voi viimein itse päästää irti kun näkee, että toinen todellakin tekee kuolemaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mene.
Kuolema on kaiken loppu. Ikinä ei tule enää mahdollisuutta, vaikka itse eläisit 150 vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Muistat hänet erilaisena kun hän on nyt. Ei se ole pakollista, mutta voi olla vaikeampaa hyväksyä kuolemaa. Sinun oma mieli tekee tepposia kun hän on menehtynyt. Et koskaan unohda riitoja, mutta et anna anteeksikaan. Jos menet nyt niin hyväksyt kuoleman ennen kuin se on tapahtunut. Uskon, että kuolleet tulevat vierailemaan kerran sinun luona. Ei tapahdu heti, eikä hautajaisissa vaan myöhemmin.
Herranjestas mitä sekoilua!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli samanlainen tilanne, en tosin tiedä oliko samasta syystä. Välit olivat täysin poikki parikymmentä vuotta. En käynyt sairaalassa enkä hautajaisissa enkä ole katunut. Kuolemasta on nyt parikymmentä vuotta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te kannustajat, entä jos kyseessä on pedofiili ja välit katkaissut insestin uhri? Tai toisen vanhemman tappanut? On tilanteita, jolloin ei tarvitse olla suurempi ihminen ja se voi jopa olla haitallista itselle. Ajatus on kaunis, ja samaa mieltä tiettyyn pisteeseen saakka. Mutta on myös olemassa paha maailma siitä pisteestä eteenpäin.
Sinne voi mennä omahyväisesti nauramaan miten heikossa kunnossa kyseinen pedofiili on ja saanut ansionsa mukaan, ei siis ääneen vaan sisäisesti. Siinä tilanteessa voi viimein itse päästää irti kun näkee, että toinen todellakin tekee kuolemaa.
Sairas ajatus. Ei auttaisi minua ollenkaan, en ole kuten sinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä menetettävää sinulla on, jos käyt lyhyesti katsomassa? Parhaassa tapauksessa tuo voi olla edes osittain korjaava kokemus. Huonoimmassakaan tapauksessa tilanne tuskin pahenee nykyisestä.
"Haluaisin vain antaa olla, en menisi hautajaisiinkaan, perittävää ei onneksi jää."
Tulihan se syy sieltä miksi ei huvita mennä. Ei ole perintöä tulossa .
Kerro vielä , että olet yyhhoo niin saat minulta täyden ymmärryksen. Minuakin hävettäisi mennä isäni eteen jos olisin yyhhoo. Onneksi olen mies enkä voi koskaan vajota niin alas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mene vaan. Kun ihminen elää elämänsä viimeisiä päiviä, siis jos on vielä tajuissaan ja puhe toimii, asioita pystyy antamaan ja saamaan anteeksi puolin ja toisin.
On asioita joita ei vaan anneta anteeksi.
Itse pistin välit poikki siihen ihmiseen joka minut synnytti vuosia ennen hänen kuolemaansa, ja pistinkin sitten totaalisesti. Siivosin koko ihmisen elämästäni, vaikka psyykeen on jättänyt ikuiset parantumattomat haavat. Niitä ei mikään anteeksipyyntö paranna.
Yhdessä vaiheessa kyllä "pyysi anteeksi" sanoen että JOS nyt jotain olen tehnyt väärin niin pyydän anteeksi. Pelkkaa tyhjää sanahelinää jonka takana ei ollut yhtään mitään. Sitten kun katkaisin välit oli ulissut että tytär hylkäsi, yhyyyyyyyyyyy.
Sielläkin yksi itsekäs kitisijäpaska lisää. Äiti oli ilkeä, ei ostanut barbieta. YHYYYYYY!
Älä mene, ei tarvitse tehdä muodollisuutta. En mennyt itsekään, ja katunut en koskaan ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joskus se käynti on tärkeä sille saattohoidossa olijalle. Näkee vielä viimeisen kerran lapsensa. Joskus voi tehdä asioita myös toisten vuoksi.
Joo. Niitä asioita toisten vuoksi kannattaa tehdä ihan joka päivä. Niiden tekemistä kannattaa myös miettiä ajoissa. Kaikki eivät nimittäin kuole vuoteessa viruen, vaan lähtö voi tulla koska vain.
On törkeää kiristää ihmisiä sillä verukkeella että nyt tarttis mennä kuolinvuoteen ääreen antamaan anteeksi.
J, mene pois tästä keskustelusta. Käy vaikka kävelyllä ulkona.
Nää ulisijat. Paljonko tärvelit terapiaan?
Ehkä heillä meni välit poikki kun ap meni naimisiin serkkunsa kanssa ja sai kolme hieman erilaista lasta? Ehkä kyse ei olekaan isän tekemisistä lainkaan, vaan tämän naisen ,joka ei kykene katsomaan isäänsä silmiin häpeänsä vuoksi.
On hyvin hyvin typerää olettaa automaattisesti , että kuolemaa tekevässä olisi vikaa.
Ei ole pakko mennä. Se ei ole julmuutta, sillä veri ei ole vettä sakeampaa. Voit sivuuttaa sinua syyllistävät lauseet. Sinulla on täysi oikeus tuntea niinkuin tunnet.
Itsekin olen katkaissut välit isääni. Koko lapsuus ja nuoruus henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Kerran myös kouri jalkoväliäni kädellään. Ja rintaanikin yritti hieroa. Kuvottaa kun asia tulee ajatuksiin..
Jos vanhempi on ollut kamala, niin on oikeus jättää tuo ihmissuhde taakseen. Siinä ei ole mitään väärää. Meillä huonojen isien lapsilla on oikeus tunteisiimme!
En minäkään aio isääni hautaan saattaa. Hän ei ansaitse sitä minulta. Hän oli minua kohtaan julma ja sadistinen, ja aiheutti sellaiset traumat, että en ole koskaan kyennyt esimerkiksi muodostamaan normaaleja parisuhteita. Olen traumojeni vankina ollut koko elämäni. En ole hänelle mitään velkaa.
Voi jäädä vaivaamaan jos et mene, kokemuksesta tiedän.