Puoliso vaurastui ja muuttui pihiksi
Mun puolisosta tuli perinnön kautta hyvin vauras, mutta myös jossain määrin pihi. Hän sanoo, että rahat on yhteisiä, mutta vain hänellä on pääsy niihin, ja hän päättää milloin niitä sopii tai ei sovi käyttää.
On turvallista, että hänen pankkitilillä on enemmän rahaa kuin moni tavan kuolevainen ansaitsee elämässään. Mutta... siinä vaiheessa kun asumiskulut, ruoka ym peruskulut on maksettu kummankin palkoista, ei mulla jää käteen kuin muutama kymppi omaa rahaa kuussa. Sillä käyn kerran kuussa kirpparilla tai vien meidät treffeille johonkin. Yhteinen elämä ei tunnu vauraalta lukuunottamatta sitä, että asutaan vähän paremmin ja kodin yllätyslaskut ei aiheuta paniikkia tai huolta.
Hän sanoo, että pyydä kun tarttet jotain. Väliin hän ostaa mitä kerron meiltä puuttuvan, väliin ei. Se tuntuu epäreilulta, ja en halua enää pyytää koska olen saanut riitävän monta kielteistä päätöstä. En toivo kuuta taivaalta, vaan ihan arkisia juttuja meille. Uutta kattilaa. Uutta paistinpannua. Uutta parisänkyä. Nytkin käytin omia vähiä säästöjäni lääkärilaskuuni, koska hän ei halunnut siirtää rahojaan tililtä toiselle vaikka tiesi, että mulla oli rahat tiukilla.
Kyllä hän väliin antaa pyytämättä. Vie syömään pari kertaa kuussa, tuo herkkuja, ja haluaa kuulemma viedä Lontoon matkalle mun 50v syntymäpäivänä. Ja hän ostaa mun lapsille juttuja myös. Ostaa myös lahjoja kavereilleen. Eli osaa antaa ja selvästi nauttii siitä. Mutta se raha kuluu pitkälti hömppään.
Itseään kohtaan hän on samanlainen tuuliviiri. Väliin törsää, väliin pihistää. Eli jotain sisäistä stressiä ja kamppailua raha hänellä tekee.
Alkujaan olin häntä vauraampi ja käytin säästöjäni sen kummemmin kyselemättä yhteisen kodin ja elämän rakentamiseen. Toivoisin, että hän tekisi saman mulle nyt kun hänellä on siihen upea mahdollisuus. Mutta huonolta näyttää.
En tiedä miksi tämä ei tunnu yhtään siltä, että meillä olisi jaettu talous ja yhteiset varat, kuten hän sanoo. On vähän sellainen kahden kerroksen väkeä olo.
Omia tuloja yritän kasvattaa lisää töitä tekemällä, mutta en tiedä mikä hyöty siitä oikeasti on, sillä käytän rahat vaan meidän yhteisen elämän parantamiseen ja pakollisiin kuluihin. Tuntuu niin saatanan hölmöltä että tili on täynnä rahaa, ja silti sitä pitäisi tehdä lisää hampaat irvessä. En halua sitä elämältäni.
Onko muita kenellä sama ongelma. Ja miten siitä päässyt eteenpäin.... Mutta kai tämä todistaa sen, että raha ei tee onnelliseksi
Kommentit (99)
Älä laita senttiäkään siihen mieheen! Ei mitään treffejä sun rahoilla.
Kaksi kertaa kuussa ravintolassa syömässä? Itse en käy koskaan, en myöskään lennä Lontooseen. Jättäkää ravintolareissut pariksi kuukaudeksi ja ostakaa niillä rahoilla kattila. Jos on koko ajan tiukkaa, vaihtakaa halvempaan asuntoon. Laske menojen jälkeen mitä jää käteen, jaa ne niillä päivillä jotka pitää pärjätä niin näät paljon on päivässä laittaa kauppaan. Esim jos on 5 €/pv niin ole pari päivää käymättä kaupassa ja sitten voitkin käyttää 15€. Näin minä teen. Lisäksi säästän pikkusen summan jotta saan vaikka kahden vuoden päästä pesukoneen tms.
Omalla puolisolla oli pillu ja hän muuttui pihtariksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehelläkö ei ole lapsia? Kenelle hän rahojaan sitten säästää perinnöksi?
Hänellä ei lapsia. Ja sukukin sammumassa.... On puhuttu, että käytettäisiin varat meidän elämän parantamiseksi ja kokemuksiin ennen vanhainkotia, kun ollaan vielä suhteellisen terveitä.
No, siinä vaiheessa ollaan. Ainut isompi muutos on, että hän on tehnyt kohta vuoden vain puolikasta työviikkoa (ja tuo vain puolikkaan palkan).
-ap-
"On puhuttu, että käytettäisiin " Eli olet sopinut itsesi kanssa tuollaisesta järjestelystä ja maininnut ajatuksistasi miehelle. Oletko ajatellut, miltä tuntuu ihmisestä joka yhtäkkiä saa varoja ja käyttökohteita alkaakin puolisolta tulla nopeasti. Voisin myös ajatella, että se varakkampi puoliso ensin tykkää vähän katsella, oliko tämä rakkaus oikeata ja pysyvää vai siunaantuuko puolisosta kullankaivaja, kun mahdollisuus koittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä ap miksi olet järjestänyt elämäsi niin että kaikki raha menee mikä tulee, eikä sinulla ole varaa ostaa itse edes uutta kattilaa. Tuohan on kamala tilanne. Mitä jos teille tulisi ero, miten sitten pärjäisit?
Rakkaus on sokea. Uskon (tai uskoin) siihen, että kumppanit tukevat toinen toistaan taloudellisesti elämäntilanteisen halki. Niin se toimi mun vanhemmilla, niin se toimi kun oltiin köyhiä kumpainenkin. Raha näköjään muuttaa ihmistä.
Eron tullen hän pitää kaiken perimänsä. Rikas suku on rajannut testamenteillä ulos avioikeudet ym. Se on mulle ihan ok. Vähälläkin selviää jos tarvis, ja lapsetkin on kohta kaikki aikuisia, eli niistä ei murhetta.
-ap-
Olet oikeutettu vaatimaan tasinkoa, varsinkin jos pitkä avioliitto takana ja ainut miehen omaisuus ei ole tuo miehen perintö johon kerroit olevan rajaus aviopuolison oikeuteen
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan voisit sanoa ettei sinulla ole enää varaa asua tuossa asunnossa jossa olette nyt.
Varallisuutta kyllä on, siis jos vain puoliso perintövarojaan haluaisi yhteiseen hyvään käyttää. Eli sen ei pitäisi olla ongelma.
Ja vaihtoehtoisia, edullisempia asuntoja olen nostanut esille myös. Puoliso ei halua muuttaa.
Ja mun varojen riittävyys on kanssa ollut pöydällä. Siihen vastaus on ollut tuo "rahat ovat yhteisiä, pyydä kun tarvitset jotain". Ei se vaan ihan toimi.
Parisuhteetko siis helppoja, LOL?
-ap-
Jos kerran rahat ovat yhteisiä, niin pyydä puolisolta rinnakkaiskortti hänen tililleen. Tai sitten pyydät häntä maksamaan oikeudenmukaisen osuuden asumismenoista, ettei tarvitse pyytää rahaa jotain kattilaa varten.
Meillä on alusta asti ollut yhteinen tili, mihin menee kummankin palkat ja kumpikin saa sitä tiliä vapaasti käyttää.
Eli miehesi on rikkaampi kuin sinä, mutta sinä maksat kuluista enemmän, koska hän tienaa kuukaudessa vähemmän. Ei ole pitkän päälle hyvä juttu. Ymmärrän, että perintö on vain hänen, mutta eihän tuo voi toimia pitkän päälle. Keskustelkaa tilanteesta ja sopikaa uusi jako menojen suhteen.
Anteeks mut mua suorastaan ärsyttää tällaset ap:n kaltaiset hampaattomat ihmiset. Kuka oikeasti parempituloisena antaa käyttää itseään näin räikeästi taloudellisesti hyväksi ja sen lisäksi päätyy kuitenkin kerjäläisen asemaan omassa kotonaan!? Päälle tekee kaikki kotityöt, ei selvästi kykene argumentoimaan puolisolleen johdonmukaisesti ja lopulta päätyy kirjoittelemaan vauvalle tilanteestaan. Nyt ryhtiä ap!
Vierailija kirjoitti:
Niille jotka ei jaksa lukea koko ketjua: ap tekee kokopäivätyötä ja maksaa 60/40 menoista. Ap:n tuloista menee nyt 70% asumiseen. Puoliso elää perinnöllä ja osa-aikatyöllä. Miksi ihmeessä ap:n pitäisi elättää puolisoa joka on rikkaampi?
No kuka pakottaa? Miten näillä tämän palstan uhriutujilla ei ole mitään kontrollia omaan elämäänsä?
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä, maksat 60/40 isomman osan?! 70% sinun tuloista menee asumiseen? Vähintään vaihdettava toisinpäin.... Nyt hei järkeä peliin.
Kyllä ja kyllä ja kyllä....
Alkuvuosi on asiaa käyty läpi, ja analysoitu ja pureskeltu puolison huolta, että perintörahat loppuu jos niitä käytetään. Siksi on luotu budjettivihkoa ja muuta laskelmaa. Kaikki osoittaa että nykyisellä kulutustahdilla perinnöstä riittää ainakin seuraavaksi 30-40 vuodeksi, siinä vaiheessa ollaan jo todennäköisesti haudassa.
Ja hän hyvin selvästi tiedostaa, että väliin toinen joutuu kannattelemaan toista enemmän, kuten minä olen häntä kannatellut menneinä vuosina. Silti homma nyt tökkii tässä.
-ap-
Vierailija kirjoitti:
Anteeks mut mua suorastaan ärsyttää tällaset ap:n kaltaiset hampaattomat ihmiset. Kuka oikeasti parempituloisena antaa käyttää itseään näin räikeästi taloudellisesti hyväksi ja sen lisäksi päätyy kuitenkin kerjäläisen asemaan omassa kotonaan!? Päälle tekee kaikki kotityöt, ei selvästi kykene argumentoimaan puolisolleen johdonmukaisesti ja lopulta päätyy kirjoittelemaan vauvalle tilanteestaan. Nyt ryhtiä ap!
Ja sitten kaiken päälle vielä lyödään "mut on se muuten kyllä tosi ihana puoliso!!" (mitä nyt hyväksikäyttää apta maksamaan ja siivoamaan ja hoitamaan kotia eikä seksikään maistu mutta ihana on!! Oikeasti!!)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehelläkö ei ole lapsia? Kenelle hän rahojaan sitten säästää perinnöksi?
Hänellä ei lapsia. Ja sukukin sammumassa.... On puhuttu, että käytettäisiin varat meidän elämän parantamiseksi ja kokemuksiin ennen vanhainkotia, kun ollaan vielä suhteellisen terveitä.
No, siinä vaiheessa ollaan. Ainut isompi muutos on, että hän on tehnyt kohta vuoden vain puolikasta työviikkoa (ja tuo vain puolikkaan palkan).
-ap-
No tuohan on ihan epäreilua.Ukkeli tekee omasta tahdosta puolikasta työtä, halusi paremman asunnon ja maksattaa suurimman osan menoista sinulla. Sano vielä että teet suurimman osan kotitöistäkin.Elä ole lapatossu ja suostu tuollaiseen.
sinua hyväksikäytetään. mies on pihi ja kokee tehneensä hyvän diilin rahallisesti sinun kanssa, kun maksat kuluista enemmän. laske tälle pihille ekselissä, paljonko hän on kusettanut sinua. näytä hänelle ekselin muodossa vuosikausien taloudellinen kusettaminen, miten asian koet, kun hän ei nyt maksa vuorostaan enemmän. kyseessä on kusetus, ei mikään piheys. jos ei ole taloudellinen kusetus hänen puoleltaan, niin hänelle on vissiin varaa maksaa tasingot sinun elättämästäsi osuudesta vuosien mittaan, että teidän plussat ja miinukset menee ekselissä tasan.
Vierailija kirjoitti:
"On puhuttu, että käytettäisiin " Eli olet sopinut itsesi kanssa tuollaisesta järjestelystä ja maininnut ajatuksistasi miehelle. Oletko ajatellut, miltä tuntuu ihmisestä joka yhtäkkiä saa varoja ja käyttökohteita alkaakin puolisolta tulla nopeasti. Voisin myös ajatella, että se varakkampi puoliso ensin tykkää vähän katsella, oliko tämä rakkaus oikeata ja pysyvää
Mun ja mun puolison erona on, että vaikka hän on nyt perinnön myötä varakkaampi, minä ansaitsen 2-3x enemmän joka kuukausi. Siksi olen isompaa siivua kuluista aiemmin maksanut. Tavoitteena on koko ajan ollut, että kummallakin olisi yhtä lailla varallisuutta käytettävissä vaikka toinen potkaisisi tyhjää tms.
Niin hankala kuin se voikin olla uskoa, jokainen ihminen maailmassa ei juokse rahan perässä.
-ap-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"On puhuttu, että käytettäisiin " Eli olet sopinut itsesi kanssa tuollaisesta järjestelystä ja maininnut ajatuksistasi miehelle. Oletko ajatellut, miltä tuntuu ihmisestä joka yhtäkkiä saa varoja ja käyttökohteita alkaakin puolisolta tulla nopeasti. Voisin myös ajatella, että se varakkampi puoliso ensin tykkää vähän katsella, oliko tämä rakkaus oikeata ja pysyvää
Mun ja mun puolison erona on, että vaikka hän on nyt perinnön myötä varakkaampi, minä ansaitsen 2-3x enemmän joka kuukausi. Siksi olen isompaa siivua kuluista aiemmin maksanut. Tavoitteena on koko ajan ollut, että kummallakin olisi yhtä lailla varallisuutta käytettävissä vaikka toinen potkaisisi tyhjää tms.
Niin hankala kuin se voikin olla uskoa, jokainen ihminen maailmassa ei juokse rahan perässä.
-ap-
sinun miehesi nyt ainakin juoksee rahan perässä ja se on hänelle tärkeämpi arvo, mitä sinun tuntemukset. ota ne vaalenapunaiset lasit pois silmiltä.
Miten voi olla, että ap:n palkasta menee 70% asumismenoihin, jos tienaat 2-3 kertaa enemmän kuin mies?
Kyllä se nyt siltä vaikuttaa, että tuo kallis asuminen rokottaa teidän tuloja todella pahasti. Ei tuollaiseen pidä lähteä, ellei se ole molempien hyväksymä valinta. Ja molempien pitää osallistua niihin maksuihin!
Ap:lle pitäisi jäädä säästöön ja sijoitettavaksi vähintään sen verran, mitä mies tienaa puolipäiväisessä työssä. Nythän ap joutuu maksamaan miehensä leppoistamisen omasta selkänahastaan.
Miten joku voi suostua tuollaiseen hyväksikäyttöön?
Vierailija kirjoitti:
Miten voi olla, että ap:n palkasta menee 70% asumismenoihin, jos tienaat 2-3 kertaa enemmän kuin mies?
Kyllä se nyt siltä vaikuttaa, että tuo kallis asuminen rokottaa teidän tuloja todella pahasti. Ei tuollaiseen pidä lähteä, ellei se ole molempien hyväksymä valinta. Ja molempien pitää osallistua niihin maksuihin!
Ap:lle pitäisi jäädä säästöön ja sijoitettavaksi vähintään sen verran, mitä mies tienaa puolipäiväisessä työssä. Nythän ap joutuu maksamaan miehensä leppoistamisen omasta selkänahastaan.
Miten joku voi suostua tuollaiseen hyväksikäyttöön?
koska ap haluaa, että häntä käytetään hyväksi. hänelle ei raha merkitse mitään, mutta sitten merkitseekin kaikkea. on mennyt naimisiin pihin laskelmoivan miehen kanssa ja itkee täällä kurjuuttaan, kun larppaa kirpparilta vaatteita. ap on varmaan lääkäri, tai muussa empaattisessa työssä käyvä itsetunnoton valittaja. ei osaa pitää puolia yhtään missään. ihan itse rakennellut tuon tilanteensa ja oman ansansa. siinä nyt pallo jalassa makselee palkastaan liian suuria kuluja, kun ukko pihtailee miljoonia tilillä. satiiri.
Vierailija kirjoitti:
Jos kerran rahat ovat yhteisiä, niin pyydä puolisolta rinnakkaiskortti hänen tililleen.
Perintörahat ja muut säästöt on sijoituspankeissa ja rahastoissa, joissa ei ole kortteja Kummallakin on henkilökohtaiset tilit, johon tulee palkat. Ja niistä siirretään yhteiselle maksutilille sovittu prosenttiosuus, josta lähtee vuokra ym yhteiset laskut.... Eli vaikka palkkatilille olisi kortti, ei siitä juuri iloa ole, koska rahaa siellä ei juuri ole kuin palkkapäivänä kääntymässä pienen hetken.
-ap-
Tuo on hyvänkokoinen perintö. Kun sijoitat tuon tylsiin osakkeisiin, jotka maksavat tasaisesti nousevaa osinkoa, niin saat ihan kivat lisätulot siitä. Mutta ei tuollaisella puolella miljoonalla lähdetä mitään kauheaa kulutusjuhlaa viettämään. Osingoista saisitte sellaista rahaa, minkä voisi käyttää ihan hyvällä omallatunnolla.
Tietty vielä parempi jos se perintö on valmiiksi osakkeina, ettei tarvitse itse lähteä miettimään mitä osakkeita ostaisi.