Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Puoliso vaurastui ja muuttui pihiksi
24.03.2024 |
Mun puolisosta tuli perinnön kautta hyvin vauras, mutta myös jossain määrin pihi. Hän sanoo, että rahat on yhteisiä, mutta vain hänellä on pääsy niihin, ja hän päättää milloin niitä sopii tai ei sovi käyttää.
On turvallista, että hänen pankkitilillä on enemmän rahaa kuin moni tavan kuolevainen ansaitsee elämässään. Mutta... siinä vaiheessa kun asumiskulut, ruoka ym peruskulut on maksettu kummankin palkoista, ei mulla jää käteen kuin muutama kymppi omaa rahaa kuussa. Sillä käyn kerran kuussa kirpparilla tai vien meidät treffeille johonkin. Yhteinen elämä ei tunnu vauraalta lukuunottamatta sitä, että asutaan vähän paremmin ja kodin yllätyslaskut ei aiheuta paniikkia tai huolta.
Hän sanoo, että pyydä kun tarttet jotain. Väliin hän ostaa mitä kerron meiltä puuttuvan, väliin ei. Se tuntuu epäreilulta, ja en halua enää pyytää koska olen saanut riitävän monta kielteistä päätöstä. En toivo kuuta taivaalta, vaan ihan arkisia juttuja meille. Uutta kattilaa. Uutta paistinpannua. Uutta parisänkyä. Nytkin käytin omia vähiä säästöjäni lääkärilaskuuni, koska hän ei halunnut siirtää rahojaan tililtä toiselle vaikka tiesi, että mulla oli rahat tiukilla.
Kyllä hän väliin antaa pyytämättä. Vie syömään pari kertaa kuussa, tuo herkkuja, ja haluaa kuulemma viedä Lontoon matkalle mun 50v syntymäpäivänä. Ja hän ostaa mun lapsille juttuja myös. Ostaa myös lahjoja kavereilleen. Eli osaa antaa ja selvästi nauttii siitä. Mutta se raha kuluu pitkälti hömppään.
Itseään kohtaan hän on samanlainen tuuliviiri. Väliin törsää, väliin pihistää. Eli jotain sisäistä stressiä ja kamppailua raha hänellä tekee.
Alkujaan olin häntä vauraampi ja käytin säästöjäni sen kummemmin kyselemättä yhteisen kodin ja elämän rakentamiseen. Toivoisin, että hän tekisi saman mulle nyt kun hänellä on siihen upea mahdollisuus. Mutta huonolta näyttää.
En tiedä miksi tämä ei tunnu yhtään siltä, että meillä olisi jaettu talous ja yhteiset varat, kuten hän sanoo. On vähän sellainen kahden kerroksen väkeä olo.
Omia tuloja yritän kasvattaa lisää töitä tekemällä, mutta en tiedä mikä hyöty siitä oikeasti on, sillä käytän rahat vaan meidän yhteisen elämän parantamiseen ja pakollisiin kuluihin. Tuntuu niin saatanan hölmöltä että tili on täynnä rahaa, ja silti sitä pitäisi tehdä lisää hampaat irvessä. En halua sitä elämältäni.
Onko muita kenellä sama ongelma. Ja miten siitä päässyt eteenpäin.... Mutta kai tämä todistaa sen, että raha ei tee onnelliseksi
Kommentit (99)
Miksi kirjoitat "väliin", kun oikea muoto on "välillä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuinka kauan olette olleet yhdessä? Onko teillä yhteiset lapset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina voit erota jos tilanne ei miellytä. Jokainen saa tehdä rahoillaan mitä haluaa ja ei sinulta näytä elämässäsi mitään puuttuvan. Miksi haluat viedä toisen rahat?
Jos kulut jaetaan fifty-fifty ja ap:lle ei jää kuin kymppejä henkilökohtaista käyttörahaa niin kulujen jakamista prosentuaalisesti tulojen suhteessa voisi edes harkita. Mielestäni ap ei ole mitenkään ahne.
Aloittaja sanoi että mies ostaa, jos hän pyytää jotain.
No ostaako oikeesti jos on esim. kattilastakin pulaa?
Mä ihmettelen miten viisikymppisellä on kattilasta pulaa 🤭. Oon samanikäinen ja kyllä meillä on olleet kattilat, padat ja pannu
"Pöljä, ne kuluu käytössä ja välillä tarttee saada uusia. Et oo varmaan koskaan ruokaa laittanu?"
Pöljä, kokkaan joka päivä. Tiedän myös, että hyvälaatuisia kokkauksessa tarvittavia välineitä ei tarvitse kovin usein todellakaan uusia.
Meillä on sama tilanne. Sain perintöä noin puoli miljoonaa enkä tiedä mitä niillä tekisin. Meillä on jo talo auto mökki ja muu mammona mitä tarvitaan. En tykkää matkustella eikä selkä kestä sitä istumista. Puoliso kärttää sitä sun tätä milloin mitäkin. Itse en ole tuhlailevainen, vaikka nyt olisikin varaa siihen. Lapset asuu vielä kotona eikä nekään mitään enempää tarvitse.
Vierailija kirjoitti:
Miehelläkö ei ole lapsia? Kenelle hän rahojaan sitten säästää perinnöksi?
Hänellä ei lapsia. Ja sukukin sammumassa.... On puhuttu, että käytettäisiin varat meidän elämän parantamiseksi ja kokemuksiin ennen vanhainkotia, kun ollaan vielä suhteellisen terveitä.
No, siinä vaiheessa ollaan. Ainut isompi muutos on, että hän on tehnyt kohta vuoden vain puolikasta työviikkoa (ja tuo vain puolikkaan palkan).
-ap-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina voit erota jos tilanne ei miellytä. Jokainen saa tehdä rahoillaan mitä haluaa ja ei sinulta näytä elämässäsi mitään puuttuvan. Miksi haluat viedä toisen rahat?
Jos kulut jaetaan fifty-fifty ja ap:lle ei jää kuin kymppejä henkilökohtaista käyttörahaa niin kulujen jakamista prosentuaalisesti tulojen suhteessa voisi edes harkita. Mielestäni ap ei ole mitenkään ahne.
Aloittaja sanoi että mies ostaa, jos hän pyytää jotain.
On alentavaa, jos aikuisen ihmisen täytyy kerjätä rahaa aviopuolisolta. Lapsi voi joutua pyytämään rahaa, mutta aikuisen ei pitäisi joutua siihen tilanteeseen. Mieleen muistuu tapaus, jossa paikkakunnallaan tunnettu varakas mies piti vaimoaan ilman rahaa. Tämä joutui erikseen pyytämään rahaa mm bussilippuun ja sai aina liian vähän. Hän joutui pyytämään niin kauan, että mies lopulta antoi puuttuvat kolikot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankala juttu. Jos on noin eritason tulot ja omaisuus, kulut kannattaisi jakaa toisin eikä 50/50. joku 30/70 kuullostaa reilummalta. Mitä jos mies ottaisi isomman osan laskuista hoitaakseen ja sinä voisit ostella niitä kattiloita omilla rahoillasi? Silloin tuollainen nolo pyytely jäisi pois. Ei se kuullosta kauhean terveeltä suhteelta missä köyhempi joutuu pyytelemään toiselta kattilas hajonneen tilalle ja toinen ei sitten kuitenkaan osta.
Tai sitten se köyhä voisi olla kuluttamatta sellaista rahaa, jota hänellä ei ole? Olisikohan mitenkään mahdollista?
Hänen palkkansahan menee yhteisiin kuluihin, ja kulut on nousseet kun ovat nostaneet asumisen tasoa miehen rikastumisen takia. Eli he elävät nyt miehen elintason mukaisesti ja vaimon tulot ei siihen riitä.
Sanopa se sille ossapuolelle, joka nyt on varakkaampi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No eihän tuo nyt reilua ole, jos puoliso on perinnön turvin jäänyt puolikkaalle työajalle, ja AP kustantaa sen maksamalla valtaosan yhteisistä kuluista! Puolison tulot tulee laskea kokoaikaisen työn mukaan, koska osittaisen työajan tekeminen on hänen päätöksensä ja siten hänen vastuullaan. Ja samoin jos hän on vielä halunnut kalliimman asunnon, niin tuplasti epäreilua; puoliso maksattaa elintasonsa nousun sekä vapaapäivänsä aplla. Nyt kissa pöydälle ja nopsasti.
Kyllä sun nyt täytyy erota niin voit alkaa elää omannäköistä elämää, niin että kattilat jakoon vaan.
Miehen suvun rahoihin sä et tainnut päästä käsiksi mikä on v ttu juttu ja täysin epistä, niin lähellä mutta niin kaukana. Laita lotto vetämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti
Älä jaarittele vanhemmistasi vaan alat nyt kiireesti miettiä, miten karsit elintasoasi niin että
No se onkin helppoa. Ainut lääke on muutto halvempaan asuntoon. Paitsi että puolisolle asia ei sovi. Hän on tottunut lyhyempään työmatkaan, parempaan maisemaan jne. On keskusteltu, ei hakua muuttaa.
Kulut jaetaan 60-40, minä maksan isomman siivun isompituloisena. Asuminen vie 70% mun tämän hetken tuloista. Edellisessä työssä käteen jäi noin puolet, jolloin rahaakin jäi säästettäväksi asti.
-ap-
Ihan voisit sanoa ettei sinulla ole enää varaa asua tuossa asunnossa jossa olette nyt. Ehdota että muututte halvempaan. Jos mies edelleen kieltäytyy ehdota että mies rupeaa maksamaan isomman osan asumiskuluista kerta haluaa asua niin kalliisti. Jos kieltäytyy siitäkin niin kysy että onko miehestä oikein lokkeilla sinun rahoillasi ja pakottaa sinut käyttämään niin paljon rahaa teidän asumiseen että olet ongelmissa. Eli joko muutatte halvempaan tai mies maksaa isomman osan kerta ei suostu muuttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis miten sinulla nyt yhtäkkiä on rahan tarvetta paljon enemmän kuin ennen miehesi rikastumista? En oikeasti ymmärrä.
"Yhteinen elämä ei tunnu vauraalta lukuunottamatta sitä, että asutaan vähän paremmin ja kodin yllätyslaskut ei aiheuta paniikkia tai huolta."
Eli vaihtoivat kalliimpaan asuntoon. Ja ap maksaa siitäkin puolet, vaikka siihen siirryttiin toisen rikastumisen takia. Ja ap on käyttänyt omat säästönsä jo aikaisemmin perheen yhteisiin kuluihin.
No miksi ihmeessä noin piti tehdä? Miksi muuttaa asuntoon, johon ei ole varaa?!
Elämäntilanteet muuttuvat vuosien varrella.
Parempi asunto hommattiin jo ennen perintöä pitkälti mun säästöillä ja sen hetkisillä tuloilla "kerran tässä eletään ja kokeillaan" periaatteella. Sen ei ollu tarkoitus olla kuin parin vuoden irtiotto, mutta puolison perinnön myötä tuli mahdollisuus ja ennen muuta puolisolla halu jäädä pidemmäksi aikaa. Tässä sitä nyt ollaan.
Alkujaan maksoin enemmistön asumisen kuluista, nyt puolikaskin tekee tiukkaa.
-ap-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina voit erota jos tilanne ei miellytä. Jokainen saa tehdä rahoillaan mitä haluaa ja ei sinulta näytä elämässäsi mitään puuttuvan. Miksi haluat viedä toisen rahat?
Jos kulut jaetaan fifty-fifty ja ap:lle ei jää kuin kymppejä henkilökohtaista käyttörahaa niin kulujen jakamista prosentuaalisesti tulojen suhteessa voisi edes harkita. Mielestäni ap ei ole mitenkään ahne.
Aloittaja sanoi että mies ostaa, jos hän pyytää jotain.
No ostaako oikeesti jos on esim. kattilastakin pulaa?
Mä ihmettelen miten viisikymppisellä on kattilasta pulaa 🤭. Oon samanikäinen ja kyllä meillä on olleet kattilat, padat ja pannut hankittuina jo ajat sitten.
Mulla ei ainakaan ole mitään kummoisia keittiövälineitä vaikka olen viisikymppinen. Pari pientä kattilaa, halpa-astioita, halpa paistinpannu joka kulunut.
Tuohan on ihan käsittämätön tilanne. Siis qp maksaakin 70%...
Olet kyllä lokin löytänyt, ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teidän pitää nyt oikeasti järjestää asianne siten, että teette kunnon suunnitelmat rahojen sijoittamiseen ja elämisen tason, jonka haluatte, mukainen budjetti. Hankintoihin x euroa vuodessa jne. Niin, että mies näkee ettei rahat katoa niin että yks aamu herää ja ne onkin poissa.
Yöpöydän laatikkoon olemme tehneet vihkosen, jossa näkyy varat, tulot, menot ja tulevat isommat hankinnat. Ja sitä päivitetään kerran kuussa kaikki näyttää, ettei rahat katoa. Silti hingertää rahojen käyttö.
On myös keskusteltu sijoitusneuvojan kanssa. Psykologi varmaan seuraavaksi etsittävä.
-ap-
Hingertää? Ihan uus sana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä ap miksi olet järjestänyt elämäsi niin että kaikki raha menee mikä tulee, eikä sinulla ole varaa ostaa itse edes uutta kattilaa. Tuohan on kamala tilanne. Mitä jos teille tulisi ero, miten sitten pärjäisit?
Rakkaus on sokea. Uskon (tai uskoin) siihen, että kumppanit tukevat toinen toistaan taloudellisesti elämäntilanteisen halki. Niin se toimi mun vanhemmilla, niin se toimi kun oltiin köyhiä kumpainenkin. Raha näköjään muuttaa ihmistä.
Eron tullen hän pitää kaiken perimänsä. Rikas suku on rajannut testamenteillä ulos avioikeudet ym. Se on mulle ihan ok. Vähälläkin selviää jos tarvis, ja lapsetkin on kohta kaikki aikuisia, eli niistä ei murhetta.
-ap-
Tuohan olisi gold diggerin (kullankaivaja) painajainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teidän pitää nyt oikeasti järjestää asianne siten, että teette kunnon suunnitelmat rahojen sijoittamiseen ja elämisen tason, jonka haluatte, mukainen budjetti. Hankintoihin x euroa vuodessa jne. Niin, että mies näkee ettei rahat katoa niin että yks aamu herää ja ne onkin poissa.
Yöpöydän laatikkoon olemme tehneet vihkosen, jossa näkyy varat, tulot, menot ja tulevat isommat hankinnat. Ja sitä päivitetään kerran kuussa kaikki näyttää, ettei rahat katoa. Silti hingertää rahojen käyttö.
On myös keskusteltu sijoitusneuvojan kanssa. Psykologi varmaan seuraavaksi etsittävä.
-ap-
Hingertää? Ihan uus sana.
Jos oikein kovasti mietit, ehkä saat selville sen merkityksen tämän vuoden loppuun mennessä.
Kun itse sain pienen perinnön (verojen jälkeen 90000€), niin kyllä jaoin sen mieheni kanssa. Kymppitonni meni meidän ensimmäiseen autoon ja sitten maksoin kaikki laskut niin että mies sai palkastaan säästettyä itselleen 40000€.
Meillä on yhteiset rahat ja ollaan aika paljon miehen tulojen varassa. Siksi minusta oli vain reilua, että hän saa puolet pienestä perinnöstäni.
Minun ei koskaan tarvitse erikseen kysyä rahaa johonkin pikku juttuun, koska voin maksaa kortilla, jonka laskut mies maksaa. Voin ostaa kaupasta itselleni vaatteita tai kirveen, eikä tarvitse mieheltä kysyä lupaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti
Älä jaarittele vanhemmistasi vaan alat nyt kiireesti miettiä, miten karsit elintasoasi niin että
No se onkin helppoa. Ainut lääke on muutto halvempaan asuntoon. Paitsi että puolisolle asia ei sovi. Hän on tottunut lyhyempään työmatkaan, parempaan maisemaan jne. On keskusteltu, ei hakua muuttaa.
Kulut jaetaan 60-40, minä maksan isomman siivun isompituloisena. Asuminen vie 70% mun tämän hetken tuloista. Edellisessä työssä käteen jäi noin puolet, jolloin rahaakin jäi säästettäväksi asti.
-ap-
Tästä tulee mieleeni apina, joka paukuttaa kattilankansia yhteen. Yhtä fiksua on käyttää 70% tuloistaan asumismenoihin.
Alue: Aihe vapaa
Yöpöydän laatikkoon olemme tehneet vihkosen, jossa näkyy varat, tulot, menot ja tulevat isommat hankinnat. Ja sitä päivitetään kerran kuussa kaikki näyttää, ettei rahat katoa. Silti hingertää rahojen käyttö.
On myös keskusteltu sijoitusneuvojan kanssa. Psykologi varmaan seuraavaksi etsittävä.
-ap-