Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Puoliso vaurastui ja muuttui pihiksi
24.03.2024 |
Mun puolisosta tuli perinnön kautta hyvin vauras, mutta myös jossain määrin pihi. Hän sanoo, että rahat on yhteisiä, mutta vain hänellä on pääsy niihin, ja hän päättää milloin niitä sopii tai ei sovi käyttää.
On turvallista, että hänen pankkitilillä on enemmän rahaa kuin moni tavan kuolevainen ansaitsee elämässään. Mutta... siinä vaiheessa kun asumiskulut, ruoka ym peruskulut on maksettu kummankin palkoista, ei mulla jää käteen kuin muutama kymppi omaa rahaa kuussa. Sillä käyn kerran kuussa kirpparilla tai vien meidät treffeille johonkin. Yhteinen elämä ei tunnu vauraalta lukuunottamatta sitä, että asutaan vähän paremmin ja kodin yllätyslaskut ei aiheuta paniikkia tai huolta.
Hän sanoo, että pyydä kun tarttet jotain. Väliin hän ostaa mitä kerron meiltä puuttuvan, väliin ei. Se tuntuu epäreilulta, ja en halua enää pyytää koska olen saanut riitävän monta kielteistä päätöstä. En toivo kuuta taivaalta, vaan ihan arkisia juttuja meille. Uutta kattilaa. Uutta paistinpannua. Uutta parisänkyä. Nytkin käytin omia vähiä säästöjäni lääkärilaskuuni, koska hän ei halunnut siirtää rahojaan tililtä toiselle vaikka tiesi, että mulla oli rahat tiukilla.
Kyllä hän väliin antaa pyytämättä. Vie syömään pari kertaa kuussa, tuo herkkuja, ja haluaa kuulemma viedä Lontoon matkalle mun 50v syntymäpäivänä. Ja hän ostaa mun lapsille juttuja myös. Ostaa myös lahjoja kavereilleen. Eli osaa antaa ja selvästi nauttii siitä. Mutta se raha kuluu pitkälti hömppään.
Itseään kohtaan hän on samanlainen tuuliviiri. Väliin törsää, väliin pihistää. Eli jotain sisäistä stressiä ja kamppailua raha hänellä tekee.
Alkujaan olin häntä vauraampi ja käytin säästöjäni sen kummemmin kyselemättä yhteisen kodin ja elämän rakentamiseen. Toivoisin, että hän tekisi saman mulle nyt kun hänellä on siihen upea mahdollisuus. Mutta huonolta näyttää.
En tiedä miksi tämä ei tunnu yhtään siltä, että meillä olisi jaettu talous ja yhteiset varat, kuten hän sanoo. On vähän sellainen kahden kerroksen väkeä olo.
Omia tuloja yritän kasvattaa lisää töitä tekemällä, mutta en tiedä mikä hyöty siitä oikeasti on, sillä käytän rahat vaan meidän yhteisen elämän parantamiseen ja pakollisiin kuluihin. Tuntuu niin saatanan hölmöltä että tili on täynnä rahaa, ja silti sitä pitäisi tehdä lisää hampaat irvessä. En halua sitä elämältäni.
Onko muita kenellä sama ongelma. Ja miten siitä päässyt eteenpäin.... Mutta kai tämä todistaa sen, että raha ei tee onnelliseksi
Kommentit (99)
Ei vauraus nuukaa luonnetta muuta. Minulla on miljoona ja vaimolla kaksimiljoonaa. Silti ostamme punalappuisia kaupasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aina voit erota jos tilanne ei miellytä. Jokainen saa tehdä rahoillaan mitä haluaa ja ei sinulta näytä elämässäsi mitään puuttuvan. Miksi haluat viedä toisen rahat?
Jos kulut jaetaan fifty-fifty ja ap:lle ei jää kuin kymppejä henkilökohtaista käyttörahaa niin kulujen jakamista prosentuaalisesti tulojen suhteessa voisi edes harkita. Mielestäni ap ei ole mitenkään ahne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina voit erota jos tilanne ei miellytä. Jokainen saa tehdä rahoillaan mitä haluaa ja ei sinulta näytä elämässäsi mitään puuttuvan. Miksi haluat viedä toisen rahat?
Jos kulut jaetaan fifty-fifty ja ap:lle ei jää kuin kymppejä henkilökohtaista käyttörahaa niin kulujen jakamista prosentuaalisesti tulojen suhteessa voisi edes harkita. Mielestäni ap ei ole mitenkään ahne.
Aloittaja sanoi että mies ostaa, jos hän pyytää jotain.
Miksi elät yli varojesi? Parisuhteissa pitäisi aina elää sen köyhemmän mukaan, ei sen rikkaamman mukaan. En ikinä odottaisi, että puolisoni maksaisi uutta kattilaa tai paistinpannua ellei olisi hänellä ostoslistalla. Jos on minulla ostoslistalla niin sitten minä ostan ja maksan. Sängyssä ostettaisiin puoliksi sen mukaan mitä köyhemmällä on varaa. Jos miehesi on tyytyväinen nykyiseen sänkyynsä niin sitten sinä ostat uuden sängyn itsellesi ja omilla rahoillasi. Jos sinulla ei ole varaa maksaa sitä uutta sänkyäsi niin sitten et osta. Jos sinusta on tärkeää käydä joka kuukausi treffeillä sinun rahoillasi niin anna mennä, silloin on turha uikuttaa kuinka ei ole varaa ostaa uutta paistinpannua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina voit erota jos tilanne ei miellytä. Jokainen saa tehdä rahoillaan mitä haluaa ja ei sinulta näytä elämässäsi mitään puuttuvan. Miksi haluat viedä toisen rahat?
Jos kulut jaetaan fifty-fifty ja ap:lle ei jää kuin kymppejä henkilökohtaista käyttörahaa niin kulujen jakamista prosentuaalisesti tulojen suhteessa voisi edes harkita. Mielestäni ap ei ole mitenkään ahne.
Aloittaja sanoi että mies ostaa, jos hän pyytää jotain.
No ostaako oikeesti jos on esim. kattilastakin pulaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina voit erota jos tilanne ei miellytä. Jokainen saa tehdä rahoillaan mitä haluaa ja ei sinulta näytä elämässäsi mitään puuttuvan. Miksi haluat viedä toisen rahat?
Jos kulut jaetaan fifty-fifty ja ap:lle ei jää kuin kymppejä henkilökohtaista käyttörahaa niin kulujen jakamista prosentuaalisesti tulojen suhteessa voisi edes harkita. Mielestäni ap ei ole mitenkään ahne.
Aloittaja sanoi että mies ostaa, jos hän pyytää jotain.
Lueppa uudeelleen ajatuksen kanssa eli mies usemmiten ignooraa aloittajan pyynnöt - kuten esimerkiksi uusi parivuode jne.
Ero..jos ei ole avioehtoa, niin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina voit erota jos tilanne ei miellytä. Jokainen saa tehdä rahoillaan mitä haluaa ja ei sinulta näytä elämässäsi mitään puuttuvan. Miksi haluat viedä toisen rahat?
Jos kulut jaetaan fifty-fifty ja ap:lle ei jää kuin kymppejä henkilökohtaista käyttörahaa niin kulujen jakamista prosentuaalisesti tulojen suhteessa voisi edes harkita. Mielestäni ap ei ole mitenkään ahne.
Aloittaja sanoi että mies ostaa, jos hän pyytää jotain.
No ostaako oikeesti jos on esim. kattilastakin pulaa?
Mies voi ajatella niin että jo ap:llä on jo kattila, ei tarvita uutta tai jos on sänky, ei tarvita uutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina voit erota jos tilanne ei miellytä. Jokainen saa tehdä rahoillaan mitä haluaa ja ei sinulta näytä elämässäsi mitään puuttuvan. Miksi haluat viedä toisen rahat?
Jos kulut jaetaan fifty-fifty ja ap:lle ei jää kuin kymppejä henkilökohtaista käyttörahaa niin kulujen jakamista prosentuaalisesti tulojen suhteessa voisi edes harkita. Mielestäni ap ei ole mitenkään ahne.
Miehellä on varallisuutta ei tuloja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis ostaako se vai ei osta? Aloituksessa ei osta mutta ostaa.
En ymmärrä ap miksi olet järjestänyt elämäsi niin että kaikki raha menee mikä tulee, eikä sinulla ole varaa ostaa itse edes uutta kattilaa. Tuohan on kamala tilanne. Mitä jos teille tulisi ero, miten sitten pärjäisit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä ole koskaan tullut mieleen, että puolisoni pitää maksaa, jos minä haluan jotain uutta. Olen ostanut parisängyn ja sohvaryhmän ym ihan omilla rahoillani.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen saa tehdä rahoillaan mitä haluaa...
Samaa mieltä.
Mulle olisi ihan ok jos hän sanoisi nämä on mun rahat ja vain hän määrää niistä. Mutta kun hän sanoo, että ne on yhteistä varallisuutta ja niitä voi käyttää tarvittaessa. Ei teot ja sanat ei mene yhteen
-ap-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen saa tehdä rahoillaan mitä haluaa...
Samaa mieltä.
Mulle olisi ihan ok jos hän sanoisi nämä on mun rahat ja vain hän määrää niistä. Mutta kun hän sanoo, että ne on yhteistä varallisuutta ja niitä voi käyttää tarvittaessa. Ei teot ja sanat ei mene yhteen
-ap-
Niin tarvittaessa, mutta hän ei tarvi uutta kattilaa tai sänkyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina voit erota jos tilanne ei miellytä. Jokainen saa tehdä rahoillaan mitä haluaa ja ei sinulta näytä elämässäsi mitään puuttuvan. Miksi haluat viedä toisen rahat?
Jos kulut jaetaan fifty-fifty ja ap:lle ei jää kuin kymppejä henkilökohtaista käyttörahaa niin kulujen jakamista prosentuaalisesti tulojen suhteessa voisi edes harkita. Mielestäni ap ei ole mitenkään ahne.
Aloittaja sanoi että mies ostaa, jos hän pyytää jotain.
No ostaako oikeesti jos on esim. kattilastakin pulaa?
Mä ihmettelen miten viisikymppisellä on kattilasta pulaa 🤭. Oon samanikäinen ja kyllä meillä on olleet kattilat, padat ja pannut hankittuina jo ajat sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina voit erota jos tilanne ei miellytä. Jokainen saa tehdä rahoillaan mitä haluaa ja ei sinulta näytä elämässäsi mitään puuttuvan. Miksi haluat viedä toisen rahat?
Jos kulut jaetaan fifty-fifty ja ap:lle ei jää kuin kymppejä henkilökohtaista käyttörahaa niin kulujen jakamista prosentuaalisesti tulojen suhteessa voisi edes harkita. Mielestäni ap ei ole mitenkään ahne.
Aloittaja sanoi että mies ostaa, jos hän pyytää jotain.
No ostaako oikeesti jos on esim. kattilastakin pulaa?
Mä ihmettelen miten viisikymppisellä on kattilasta pulaa 🤭. Oon samanikäinen ja kyllä meillä on olleet kattilat, padat ja pannut hankittuina jo ajat sitten.
Kirpputoreilta tai kierrätyskeskusista saa hyviä kattiloita muutamalla eurolla.
No miten pärjäsit ennen kuin miehesi sai perinnön? Mitäs jos kuluttaisit edelleen samaan malliin kuin silloin, eiväthän sinun tulosi tai varallisuutesi ole muuttuneet.
Kuule puolison perintö on puolison perintö ja hän käyttää sen niin kuin itse parhaaksi näkee, ei niin kuin sinä haluat. Ei ole puolison vika ettet sinä ole perintöä saanut
Alue: Aihe vapaa
Aina voit erota jos tilanne ei miellytä. Jokainen saa tehdä rahoillaan mitä haluaa ja ei sinulta näytä elämässäsi mitään puuttuvan. Miksi haluat viedä toisen rahat?