Keski-ikäisten (+45) naisten voimakkaasti lisääntynyt kiinnostus avoimia suhteita kohtaan. Mikä on muutoksen taustalla?

Vierailija kirjoitti:

Eniten tässä keskustelussa on itselleni herättänyt ajatuksia se, kuinka iso vaihtelu on myös avoimissa suhteissa elävien välillä. Itselleni ei ole mikään ongelma käydä ja antaa vaimon käydä seksibileissä, mutta taas polyamoria tms. on täysin poissuljettu. Eli seksistä en osaa tuntea lainkaan mustasukkaisuutta, mutta jos taas ajattelen, että vaimoni olisi ihastunut toiseen, tuntuu erittäin ahdistavalta.

Täysin sama minulla. Toki näillä kahdella ihmisryhmällä myös motiivit avoimiin suhteisiin on täysin toisenlaiset. Mitään tilastoja minulla ei ole antaa, mutta mutu-pohjalta heittäisin, että avoimissa suhteissa elävistä ylivoimainen enemmistö ei olisi valmis sallimaan kumppanilleen mitään tunnetason siteitä muihin. Vai olenko väärässä?

Me (minä ja puolisoni) olemme syvästi orientoituneet siihen että meidän non-monogamiseen suhteeseen ei liity polyamoria. 

Vierailija kirjoitti:

Me (minä ja puolisoni) olemme syvästi orientoituneet siihen että meidän non-monogamiseen suhteeseen ei liity polyamoria. 

Tarkoittaako tämä suomeksi sitä, että harrastatte suhteenne ulkopuolelle vain tunteetonta seksiä toisten kumppanien kanssa? Onko kuitenkin vakituiset seksikumppanit sallittuja vai saako saman kanssa harrastaa vain kerran?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me (minä ja puolisoni) olemme syvästi orientoituneet siihen että meidän non-monogamiseen suhteeseen ei liity polyamoria. 

Tarkoittaako tämä suomeksi sitä, että harrastatte suhteenne ulkopuolelle vain tunteetonta seksiä toisten kumppanien kanssa? Onko kuitenkin vakituiset seksikumppanit sallittuja vai saako saman kanssa harrastaa vain kerran?

Ei se seksi tunteetonta ole, mutta emme muodosta romanttisia suhteita primäärin ulkopuolelle. 

Voimme liikkua aiemmin tavattujen yhteisten tuttujen kanssa yksinkin. 

Minua hämmästyttää ja kummastuttaa tätä keskustelua lukiessa se, miksi niin monelle juuri seksi on ultimaattinen rakkauden ja sitoutumisen osoittamisen tapa? Mistä tämä kumpuaa? Minä ihan vilpittömästi olen sitä mieltä, että sen valtaisan kokonaisvaltaisen rakkauden ja sitoutumisen rinnalla, mitä olen puolisoltani vuosikymmenien aikana saanut, ei satunnaisella seksillä toisten kanssa (Huom! yhteisestä sopimuksesta, ei salaa) ole minkään valtakunnan väliä. Itse myös ajattelen - edelleen vilpittömästi - että vaimoni on ansainnut kaiken hyvän loppuelämänsä ajan. Jos minä voin olla hänelle antamassa asioita, joita hän tarvitsee avoimen suhteen muodossa, annan sen hänelle mielihyvin.

Ja jos jotakuta kiinnostaa, meillä on siis järjestely, jossa vaimollani on seksisuhteita muiden kanssa, mutta minulla ei. Ja syy siihen, miksi minulla ei ole on ainoastaan se, että en ole niistä kiinnostunut. Lupa toki olisi.

M48

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eniten tässä keskustelussa on itselleni herättänyt ajatuksia se, kuinka iso vaihtelu on myös avoimissa suhteissa elävien välillä. Itselleni ei ole mikään ongelma käydä ja antaa vaimon käydä seksibileissä, mutta taas polyamoria tms. on täysin poissuljettu. Eli seksistä en osaa tuntea lainkaan mustasukkaisuutta, mutta jos taas ajattelen, että vaimoni olisi ihastunut toiseen, tuntuu erittäin ahdistavalta.

Täysin sama minulla. Toki näillä kahdella ihmisryhmällä myös motiivit avoimiin suhteisiin on täysin toisenlaiset. Mitään tilastoja minulla ei ole antaa, mutta mutu-pohjalta heittäisin, että avoimissa suhteissa elävistä ylivoimainen enemmistö ei olisi valmis sallimaan kumppanilleen mitään tunnetason siteitä muihin. Vai olenko väärässä?

 

Mikä on se mekanismi, jolla tunteet estetään? Jokainen ihminen ja suhde, oli sitten mono- tai polyamorinen ja avoin tai ei, on jatkuvassa muutoksen tilassa, halusimme tai emme, ja jokainen suhde voi myös päättyä, vaikka kuinka aikeet olisivat toisenlaiset. Jokaisen ihmisen on selvittävä tämän epävarmuuden kanssa, ja raudanlujat säännöt ovat vain yksi selviämiskeino, joka kuitenkaan ei takaa mitään. Diktatuureista tiedämme, ettei edes kuolemanrangaistus estä ihmisiä toimimasta tunteidensa mukaan.

En tarkoita arvostella kenenkään suhdemuotoa. Omalla kohdallani olen ajatellut, että vakaa aikomus olla yhdessä sekä avoin, kunnioittava keskustelu ovat parhaat takeet suhteen kestävyydestä, enkä osaisi asetta vaatimuksia tunteiden kontrolloinnista. 

 

t. eräskin N45+

Mekanismi jolla tunteet estetään - hyvä kysymys. Joillain toisiinsa sitoutuneilla pareilla sellainen on ja TIS-maailmassa ymmärtääkseni ei ole. 

Toisessa ei ole draamaa ja toisessa on. 

Keskustelua ja varovaista kokeilua yhdessä; näin yhdessä luotu turvallinen tila mahdollistaa harrastuksen johon ei liity kolmansien osapuolien siviili- ja tunne-elämää.

Hedonistista? Ehdottomasti! Ja tuplana. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me (minä ja puolisoni) olemme syvästi orientoituneet siihen että meidän non-monogamiseen suhteeseen ei liity polyamoria. 

Tarkoittaako tämä suomeksi sitä, että harrastatte suhteenne ulkopuolelle vain tunteetonta seksiä toisten kumppanien kanssa? Onko kuitenkin vakituiset seksikumppanit sallittuja vai saako saman kanssa harrastaa vain kerran?

Ei se seksi tunteetonta ole, mutta emme muodosta romanttisia suhteita primäärin ulkopuolelle. 

Voimme liikkua aiemmin tavattujen yhteisten tuttujen kanssa yksinkin. 

Osaatko kuvailla, millaisia tunteita siihen liittyy? Ja ihan vilpittömästi kyselen, koska olemme aloittamassa tällaista järjestelyä mieheni kanssa ja ainakin toistaiseksi molemmat ollaan sitä mieltä, että emme missään nimessä haluaisi mukaan esim. mitään ihastumista, kiintymystä tms. Ja meillä siis - edelleen ainakin tällä hetkellä - ajatus olisi se, että olisimme aina yhdessä tilanteissa, mutta mukana saisi olla muitakin.

Vierailija kirjoitti:

Mekanismi jolla tunteet estetään - hyvä kysymys. Joillain toisiinsa sitoutuneilla pareilla sellainen on ja TIS-maailmassa ymmärtääkseni ei ole. 

Toisessa ei ole draamaa ja toisessa on. 

Keskustelua ja varovaista kokeilua yhdessä; näin yhdessä luotu turvallinen tila mahdollistaa harrastuksen johon ei liity kolmansien osapuolien siviili- ja tunne-elämää.

Hedonistista? Ehdottomasti! Ja tuplana. 

Meillä tämä mekanismi on ollut se, että olen saanut aina itse olla paikalla eikä vaimoni ole koskaan ollut kuin kerran saman kumppanin kanssa. Eli siis tällainen perinteinen cuckcolding-tilanne. Sitä en tiedä katsotaanko tämä nyt sitten avoimeksi suhteeksi vai jonkinlaiseksi toiseksi järjestelyksi. Sen tiedän, että oma pääni ei kestäisi ajatusta vaimosta toisten kanssa ilman omaa läsnäoloani.

Vierailija kirjoitti:

Mekanismi jolla tunteet estetään - hyvä kysymys. Joillain toisiinsa sitoutuneilla pareilla sellainen on ja TIS-maailmassa ymmärtääkseni ei ole. 

Toisessa ei ole draamaa ja toisessa on. 

Keskustelua ja varovaista kokeilua yhdessä; näin yhdessä luotu turvallinen tila mahdollistaa harrastuksen johon ei liity kolmansien osapuolien siviili- ja tunne-elämää.

Hedonistista? Ehdottomasti! Ja tuplana. 

Hmm. Meillä on monisuhde, turvallisesti kaikille osapuolille, enkä sanoisi, että meillä on draamaa. Keskustelu, varovainen kokeilu ja sitoutuminen ovat meilläkin keskiössä. 

 

se, jolle vastasit

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mekanismi jolla tunteet estetään - hyvä kysymys. Joillain toisiinsa sitoutuneilla pareilla sellainen on ja TIS-maailmassa ymmärtääkseni ei ole. 

Toisessa ei ole draamaa ja toisessa on. 

Keskustelua ja varovaista kokeilua yhdessä; näin yhdessä luotu turvallinen tila mahdollistaa harrastuksen johon ei liity kolmansien osapuolien siviili- ja tunne-elämää.

Hedonistista? Ehdottomasti! Ja tuplana. 

Meillä tämä mekanismi on ollut se, että olen saanut aina itse olla paikalla eikä vaimoni ole koskaan ollut kuin kerran saman kumppanin kanssa. Eli siis tällainen perinteinen cuckcolding-tilanne. Sitä en tiedä katsotaanko tämä nyt sitten avoimeksi suhteeksi vai jonkinlaiseksi toiseksi järjestelyksi. Sen tiedän, että oma pääni ei kestäisi ajatusta vaimosta toisten kanssa ilman omaa läsnäoloani.

Omasta mielestä tuo ei ole avoin suhde, vaan enemmänkin pelkästään fetissi, jossa hyödynnetään ulkopuolisia leluina. Toki siinäkään ei mitään vikaa ole, jos tämä avoimesti kommunikoidaan myös sille toiselle osapuolelle.

K: Osaatko kuvailla, millaisia tunteita siihen liittyy?

V: Meillä siihen liittyy tunnetasolla positiivinen onnistumisen kokemus jonka jaamme yhdessä.

Tykkäämme keskustella siitä kuin kauniilta oma puoliso näytti kun olimme yhdessä toisten kanssa jne.

Tottakai nautimme kaikin puolin tapaamisista mutta ne ovat virtaa meille, meidän yhteisiin kaksinkeskisiin leikkeihin.

Oma suhde tulee olla toki varmalla pohjalla, ja se rakentuu keskustelemalla oman sekä muiden yhteisön jäsenten kanssa.

Samalla huomaatte että eivät hekään ole teistä romanttisessa mielessä kiinnostuneita ;) 

Tervetuloa!

Itse ajattelen niin, että mustasukkaisuus tällaisissa ei ole pelkästään huono tunne. Pikemminkin se kertoo siitä, että puolisosi on sinulle tärkeä. Ja ainakin itsellä tuo tunne saa panostamaan entistä enemmän omaan suhteeseen. Toki sen sietäminen joskus on raskasta ja vaatii äärimmäistä luottamusta omaan kumppaniin.

Tämän sivun vastaukset ovat minusta kaikki ihan mahtavia, kun näkee, miten monella tavalla itse kullekin sopivan tilanteen voi neuvotella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eniten tässä keskustelussa on itselleni herättänyt ajatuksia se, kuinka iso vaihtelu on myös avoimissa suhteissa elävien välillä. Itselleni ei ole mikään ongelma käydä ja antaa vaimon käydä seksibileissä, mutta taas polyamoria tms. on täysin poissuljettu. Eli seksistä en osaa tuntea lainkaan mustasukkaisuutta, mutta jos taas ajattelen, että vaimoni olisi ihastunut toiseen, tuntuu erittäin ahdistavalta.

Täysin sama minulla. Toki näillä kahdella ihmisryhmällä myös motiivit avoimiin suhteisiin on täysin toisenlaiset. Mitään tilastoja minulla ei ole antaa, mutta mutu-pohjalta heittäisin, että avoimissa suhteissa elävistä ylivoimainen enemmistö ei olisi valmis sallimaan kumppanilleen mitään tunnetason siteitä muihin. Vai olenko väärässä?

 

Onpas pragmaattista ajattelua. Liittyykö tuo jotenkin keskiluokan eetokseen? "Mitään tunnetason siteitä ei saa olla mutta itseään saa antaa panettaa niin paljon kuin haluaa". No, jos tuo pitää rauhan maassa ja kulissit pystyssä niin kai sen sitten ymmärtää. Onhan se niin työlästä erotakin niin että pankoon nyt sitten. Kunhan ei tauteja tuo.

Vierailija kirjoitti:

K: Osaatko kuvailla, millaisia tunteita siihen liittyy?

V: Meillä siihen liittyy tunnetasolla positiivinen onnistumisen kokemus jonka jaamme yhdessä.

Tykkäämme keskustella siitä kuin kauniilta oma puoliso näytti kun olimme yhdessä toisten kanssa jne.

Tottakai nautimme kaikin puolin tapaamisista mutta ne ovat virtaa meille, meidän yhteisiin kaksinkeskisiin leikkeihin.

Oma suhde tulee olla toki varmalla pohjalla, ja se rakentuu keskustelemalla oman sekä muiden yhteisön jäsenten kanssa.

Samalla huomaatte että eivät hekään ole teistä romanttisessa mielessä kiinnostuneita ;) 

Tervetuloa!

Saako kysyä, liittyykö teillä tähän järjestelyyn fetissimäisiä piirteitä (esim. että toisella kumppanilla on jotain mitä omalla ei ole, tai hän haluaa tehdä asioita, joita oma ei halua)? Meillä nimittäin on ja tämä tietysti tuo oman virityksensä tähän kuvioon. 

T. Aiempi kysyjä

nyt naiset voi olla vapaasti ja julkisesti sitä, mitä ovat aina olleet, eli v...n h...ria!

Vierailija kirjoitti:

Laaja on kaveripiiri minullakin ja kaikesta juttelemme, mutta tiedän 100% varmasti ettei kukaan tuollaisesta haaveile. Hyvin uskollisia kaikki omassa kaveripiirissä. Ja olen myös samaa ikäluokkaa.

Sama. Ei kenelläkään olisi edes tuollaiseen aikaa. Hyvä kun ehtii siippaansa panna, saati että muita.

Eiköhän nuo ole niiden juttuja, joilla ei ole mitään omaa elämää. Ainakin kaikista katsomistani dokumenteista tulee se vaikutelma, että seksistä tehdään harrastus, kun mitään muuta mielenkiinnon kohteita ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

K: Osaatko kuvailla, millaisia tunteita siihen liittyy?

V: Meillä siihen liittyy tunnetasolla positiivinen onnistumisen kokemus jonka jaamme yhdessä.

Tykkäämme keskustella siitä kuin kauniilta oma puoliso näytti kun olimme yhdessä toisten kanssa jne.

Tottakai nautimme kaikin puolin tapaamisista mutta ne ovat virtaa meille, meidän yhteisiin kaksinkeskisiin leikkeihin.

Oma suhde tulee olla toki varmalla pohjalla, ja se rakentuu keskustelemalla oman sekä muiden yhteisön jäsenten kanssa.

Samalla huomaatte että eivät hekään ole teistä romanttisessa mielessä kiinnostuneita ;) 

Tervetuloa!

Saako kysyä, liittyykö teillä tähän järjestelyyn fetissimäisiä piirteitä (esim. että toisella kumppanilla on jotain mitä omalla ei ole, tai hän haluaa tehdä asioita, joita oma ei halua)? Meillä nimittäin on ja tämä tietysti tuo oma

Kyllä jotain kinkypuolta löytyy jota mielellämme toteutamme muiden kanssa, johtuen osin siitä että olemme toisillemme ehkä liiankin tutut ja tiettyä narratiivia on vähän vaikea rakentaa.

- Ei ole mitään sellaista jota oma puoliso ei voisi toteuttaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Laaja on kaveripiiri minullakin ja kaikesta juttelemme, mutta tiedän 100% varmasti ettei kukaan tuollaisesta haaveile. Hyvin uskollisia kaikki omassa kaveripiirissä. Ja olen myös samaa ikäluokkaa.

 

Sama. Ei kenelläkään olisi edes tuollaiseen aikaa. Hyvä kun ehtii siippaansa panna, saati että muita.

Eiköhän nuo ole niiden juttuja, joilla ei ole mitään omaa elämää. Ainakin kaikista katsomistani dokumenteista tulee se vaikutelma, että seksistä tehdään harrastus, kun mitään muuta mielenkiinnon kohteita ei ole.

Tämä. Ja kun edellistä sivua lukee keskustelusta, jeesus sentään miten uuvuttavaa touhua, sopia ja diskuteerata että saako olla tunteita vai pelkkää seksiä ja jos sun mitä.

Itse en ole ikinä jaksanut mitään ihmissuhteisiin liittyvää säätämistä. Jos homma ei toimi ilman loputonta sääntöjen sopimista ja diskuteerausta, olen mieluummin yksin. 20 vuotta olen silti onnistunut olemaan onnellisesti naimisissa, ja olen siis edelleen.

Täytyy tykätä hirveästi tuollaisesta ihmissuhdesälärunkkaamisesta, että tuosta saa jotain.

Ja ihmisistä ylipäänsä. Minä olen erakkoluonne, lopetin laitesukelluksenkin siksi että sitä ei oikein passaa tehdä yksin enkä tykkää harrastaa muiden kanssa.