Alfamies ei petä eikä valehtele
Tuli mieleen eräästä alfamiehuuteen liittyvästä ketjusta, missä ap kyseli miksi naiset valitsevat alfan, miten olla alfa. Ketjussa oli yli tuhat viestiä jo, kun kävi ilmi, että ap, josta sai hyvin kiltin vaikutelman, oli itse pettänyt ja valehdellut naiselleen, mutta arveli siitä huolimatta, että naiset mieluiten valitsevat "jännän" alfan eikä häntä.
Sama kuvio on toistunut sadoissa naisten viesteissä täällä, ja ketjussakin useampi kertoi, miten ulkoisesti vaatimaton mies nimenomaan on tuo jännä, valehteleva ja pettävä mies, vaikka aluksi vaikuttaa kiltiltä.
Nyt vasta uskon, että naiset täällä ovat aivan oikeassa. Minua ei ole ikinä petetty eikä minulle ole valehdeltu (sikäli kun tiedän), koska minun miehilläni ei ole ollut alemmuudentuntoa eikä huonoa itsetuntoa, mikä luultavasti saa tuollaisia asioita tekemään. Yksikään mies ei ole pyrkinyt olemaan kiltti tai jotenkin muulla tavalla muuttamaan itseään kelvatakseen minulle, vaan he ovat olleet sitä mitä ovat. Se riittää. Sellainen piirre taitaa olla alfamiehuuden tärkein osa-alue eli sisäinen tunne siitä, että riittää, jolloin ei tarvita valehtelua ja teeskentelyä.
Se ei tarkoita, että olisivat täydellisiä ihmisiä, onhan esimerkiksi minun aviomieheni aloittanut suhteen kanssani pettämällä. Mutta toisin kuin toisenlainen mies, hän kertoi heti tekonsa avovaimolleen ja minä käskin hänen mennä kotiin miettimään rauhassa mitä haluaa eikä rynnätä suin päin minun kanssani suhteeseen, koska enhän kunnolla edes tuntenut häntä. Tutustuimme siten, että hänen avovaimonsa tiesi meidän käyvän treffeillä, mikä oli varmasti todella kivuliasta hänelle, mutta rehellistä.
Tietynlainen suoraselkäisyys on alfamiehuuden tunnusmerkki. Hän on sitä mitä on, se miellyttää, jos miellyttää. Se ei ole millään tavalla minun ansiotani, että olen aina tunnistanut tuon ominaisuuden hyvin miehessä, vaan se on varmasti isäni ansiota. Esimerkiksi valehteleminen on ollut todella paha turn off itselleni aina. Mutta tunnen naisia, jotka ovat lähteneet suhteeseen, missä ensimmäisiä miehestä tiedettyjä asioita on valhe. Eli on valehdeltu pituus. En ikipäivänä aloittaisi suhdetta, missä valehdellaan heti ensimmäisessä kontaktissa. Huono itsetunto ilmenee mm. tuollaisissa asioissa. Se ei tee ihmisestä pahaa, vaan se osoittaa, että epärehellisyys kasvaa ennen kaikkea heikosta itsetunnosta, jota toinen ihminen ei voi parantaa.
Heikolla itsetunnolla varustettu mies etsii hyvin herkästi pönkitystä pettämisestä, flirtistä ja pahimmillaan siitä, että kohtelee naistaan huonosti, koska tarvitsee jonkun, jonka kokee olevan itsensä alapuolella. Valitettavasti palstan perusteella näyttää siltä, että tämä usein yhdistyy ulkonäköön ja muihin heikkoihin ominaisuuksiin aivan kuten naiset kertovat. Sille on siis hyvä syy, että naiset suosivat alfamiehiä. Eivät kilttejä jännämiehiä. (Millainen ihminen kutsuu itseään kiltiksi? Lapset ja koirat ovat kilttejä, mutta aikuinen mies?)
Kommentit (93)
Kysyit että minkälainen mies sanoo itseään kiltiksi. Itse ajattelen, että ihminen antaa muille sitä mitä toivoo itse saavansa. Itsellä on ollut täysin järkyttävä elämä, kukaan ei ole pitänyt huolta, on itse pitänyt huolehtia muista. Nyt olen edelleen kiltti ja huomaavainen ja toivon että saisin huolenpitoa itsekin.
Olen hyvin skeptinen että tällaista aloituksen aihetta on olemassa.
Vanhalla työpaikalla oli parikin ns. alfaa. Aina huomion keskipisteenä omassa porukassaan. Molemmat keskitason pomoja, itsevarmoja, ulkoisesti taviksia, kovia puhumaan. V oli enemmän tekijä kuin ajattelija ja aina lirkuttelemassa naisille. T oli perinteinen rauhallinen yhden naisen herrasmies mutta todella älykäs vaikka ei itse sitä millään tavoin korostanut.
Kerran kun nämä herrat olivat samassa isossa kähvipöydässä yhteisten kollegojen kanssa niin ei jäänyt todellakaan epäselväksi kumpi näistä oli isompi alfa. T oli keskustelun keskipiste ja V oli aivan hiljaa. En ole koskaan nähnyt V:tä niin hiljaisena. Hämmästyin itsekin koska olin tuntenut molemmat useita vuosia.
Tuleeko tää alfa beta lässytys samalta tehtaalta kuin tasoista sössötys?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt palmusunnuntaina voimme muistella Jeesusta. Hän on ainakin todistettavasti historiallinen henkilö eikä hän ollut kiinnostunut seksistä; kuten ei ole ap:kaan. Jonkinlainen ap:n esikuva?
-> Paljon teoreettista pohdiskelua ja myös käsityöläinen.Tää oli hauska, kiitos :D En muistanutkaan, että on palmusunnuntai. En ole kovin uskonnollinen ihminen, mutta voihan minussa olla jeesustelijaa enemmän kuin ripaus. Ap
Sinussa on hyvin paljon ahdasmielistä jeesustelijaa. Usko pois! (sic)
Myönnetään, myönnetään. Olen salaa aika konservatiivinen monessakin asiassa, mutta hyvät tavat estävät tuomasta sitä esille. Ap
Vierailija kirjoitti:
Kysyit että minkälainen mies sanoo itseään kiltiksi. Itse ajattelen, että ihminen antaa muille sitä mitä toivoo itse saavansa. Itsellä on ollut täysin järkyttävä elämä, kukaan ei ole pitänyt huolta, on itse pitänyt huolehtia muista. Nyt olen edelleen kiltti ja huomaavainen ja toivon että saisin huolenpitoa itsekin.
Hyvä huomio, on hyvin yleistä antaa omaa hyväänsä muille, vaikka se oma hyvä ei kelpaa tai sopisikaan tilanteeseen. Tarkoitus on kumminkin hyvä eikä kilttinä oleminen ainakaan vahingoita muita. Mutta onko se mitä tuo toinen ihminen oikeasti tarvitsee, se on eri juttu. Ja nuo asiat voi oppia erottamaan harjoituksen kautta. Ap
Vierailija kirjoitti:
Tuleeko tää alfa beta lässytys samalta tehtaalta kuin tasoista sössötys?
Meillä oikeus on olla huoleton, työpaikkamme Akun teeeeehdas on, vai miten se meni? Ap
Vierailija kirjoitti:
Olen hyvin skeptinen että tällaista aloituksen aihetta on olemassa.
Skeptisyys on hyvästä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vanhalla työpaikalla oli parikin ns. alfaa. Aina huomion keskipisteenä omassa porukassaan. Molemmat keskitason pomoja, itsevarmoja, ulkoisesti taviksia, kovia puhumaan. V oli enemmän tekijä kuin ajattelija ja aina lirkuttelemassa naisille. T oli perinteinen rauhallinen yhden naisen herrasmies mutta todella älykäs vaikka ei itse sitä millään tavoin korostanut.
Kerran kun nämä herrat olivat samassa isossa kähvipöydässä yhteisten kollegojen kanssa niin ei jäänyt todellakaan epäselväksi kumpi näistä oli isompi alfa. T oli keskustelun keskipiste ja V oli aivan hiljaa. En ole koskaan nähnyt V:tä niin hiljaisena. Hämmästyin itsekin koska olin tuntenut molemmat useita vuosia.
Alfa siis on mielestäsi seurueen keskipiste, ottaa tilaa ja kontaktia paljon?
Oliko se tämä ketju vai joku toinen, kun kerroin, että otan alfan käsitteen etologiasta. Hallitseva yksilö ei siellä ole se äänekkäin, vaan useimmiten se hiljaisempi, joka sanoo tarvittaessa "kovan sanan", muuten seurailee sivummalla onko kaikki hyvin. Häntä väistetään ja lähestytään kunnioittavasti, koiralla korvat takana, ottaa kiertoreitin eikä ryntää noin vain koskemaan ja tervehtimään. Kunnioittavasti. Tuollainen jokapaikanhöylä, joka vetää huomiota puoleensa on kyllä hänkin hallitseva, mutta harvemmin alfa. Ihan pienestä pennustakin näkee nuo alfan ominaisuudet.
Mutta ihmisiin sovellettuna tämä on toki viihdettä vain, vaikka jotain pieniä yhtäläisyyksiä voikin löytyä sillä perusteella, että olemme ihmisapinoita. Ap
Vierailija kirjoitti:
Tälleen itsevarmana miehenä mä väitän että oot ap asian ytimessä.
Heikko itsetunto on maski, sika säkissä, yhtään et tiedä mitä oikeasti saat kun ei semmonen vätys uskalla olla oma ittensä.
Monesti ovat vielä näitä "mun pitäis kelvata semmosena kun oon" tyyppejä, toiselta nimeltään pilalle hemmoteltuja prinsessoja, näiden naisversio on se muija joka miettii pelkästään sitä mitä se haluaa ja saa muilta.
Aivan, näissä ominaisuuksissa on kyse siitä, että on rauha olla oma itsensä sarvineen ja siipineen. Ei tarvitse hötkyillä mihinkään suuntaan, jolloin muut haluavat tulla seuraan, kun se tuntuu turvalliselta. Alfa ei ole uhkaava toisin kuin ihminen tai eläin, joka pelkää. Se tarkoittaa suuremmaksi tekeytymistä, yliampuvuutta ja vaativuutta. Alfa taas on kohtuullinen reaktioissaan. Hän osaa katsoa myös nurkan taakse. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tälleen itsevarmana miehenä mä väitän että oot ap asian ytimessä.
Heikko itsetunto on maski, sika säkissä, yhtään et tiedä mitä oikeasti saat kun ei semmonen vätys uskalla olla oma ittensä.
Monesti ovat vielä näitä "mun pitäis kelvata semmosena kun oon" tyyppejä, toiselta nimeltään pilalle hemmoteltuja prinsessoja, näiden naisversio on se muija joka miettii pelkästään sitä mitä se haluaa ja saa muilta.
Tälleen käytöspsykologin näkökulmasta he ovat jumiutuneet ajattelun alimmille tasoille, he eivät koskaan saavuttaneet sitä tasoa missä "mitä multa odotetaan ja miten mä voiskn siihen vastata" saa legimiteetin sielä ihmisen omassa arvomaailmassa.
Mielenkiintoista, ruokkiiko tuo sit ylivertaisuusvinoumaa oman älykkyyden suhteen joka vaikutta olevan vallitseva ominaisuus betapo
Tuo alfamiehen betaversio oli minusta hieno tulokulma asiaan, minkä joku esitti.
On realiteetti, että kaikki eivät voi olla johtajia, mutta se ei tarkoita, että muut olisivat huonompia. Myös eläinten maailmassa hierarkkiset suhteet ovat rakentuneet erilaisten tehtäväkenttien puitteissa sukupuolten välillä ja muutenkin. Joku on porukan viihdyttäjä, se nuori rämäpäinen uros, joka tuo lelua leikittäväksi kantaen sitä suussaan, toinen narttu nuolee kaikkien suupieliä niin että laumassa on jokaiselle hyvä paikka, jos se on hyvän alfajohtajan muodostamassa tasapainossa.
En siis ajattele niin, että betamiehet olisivat huonoja miehiä. Heillä on myös erinomaisia ja tärkeitä ominaisuuksia. He ovat myös miehiä, eivätkä poikia. Joku tästä jo kirjoittikin hyvin jossain toisessa ketjussa, mutta en muista edes ketjun otsikkoa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhalla työpaikalla oli parikin ns. alfaa. Aina huomion keskipisteenä omassa porukassaan. Molemmat keskitason pomoja, itsevarmoja, ulkoisesti taviksia, kovia puhumaan. V oli enemmän tekijä kuin ajattelija ja aina lirkuttelemassa naisille. T oli perinteinen rauhallinen yhden naisen herrasmies mutta todella älykäs vaikka ei itse sitä millään tavoin korostanut.
Kerran kun nämä herrat olivat samassa isossa kähvipöydässä yhteisten kollegojen kanssa niin ei jäänyt todellakaan epäselväksi kumpi näistä oli isompi alfa. T oli keskustelun keskipiste ja V oli aivan hiljaa. En ole koskaan nähnyt V:tä niin hiljaisena. Hämmästyin itsekin koska olin tuntenut molemmat useita vuosia.
Alfa siis on mielestäsi seurueen keskipiste, ottaa tilaa ja kontaktia paljon?
Oliko se tämä ketju vai joku toinen, kun kerroin, että otan alfan käsitteen etologiasta. Hallitseva yks
Usein kyllä mutta ei aina. Tunnistan kuvauksestasi sen, että alfaa kunnioitetaan ja alfalla annetaan tilaa vaikka olisi enempi taustalla. Ei kaikki alfat ole samanlaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tälleen itsevarmana miehenä mä väitän että oot ap asian ytimessä.
Heikko itsetunto on maski, sika säkissä, yhtään et tiedä mitä oikeasti saat kun ei semmonen vätys uskalla olla oma ittensä.
Monesti ovat vielä näitä "mun pitäis kelvata semmosena kun oon" tyyppejä, toiselta nimeltään pilalle hemmoteltuja prinsessoja, näiden naisversio on se muija joka miettii pelkästään sitä mitä se haluaa ja saa muilta.
Tälleen käytöspsykologin näkökulmasta he ovat jumiutuneet ajattelun alimmille tasoille, he eivät koskaan saavuttaneet sitä tasoa missä "mitä multa odotetaan ja miten mä voiskn siihen vastata" saa legimiteetin sielä ihmisen omassa arvomaailmassa.
Jos ymmärrän tämän oikein, niin tarkoitat alimmalla tasolla sitä, että ollaan ikään kuin lapsen asemassa ja odotetaan muilta hyviä asioita antamatta juuri mitään vastineeksi.
Tuollaista todella on olemassa, mutta siihen on monia syitä. Ei voi antaa mitään sellaista, jota itse ei ole saanut, koska sitä ei ole olemassa (truismi, mutta totta). Toisaalta voi olla, että resurssit ovat vain tilapäisesti poissa esimerkiksi kuormittavan tilanteen takia. Tai sitten ei vain halua antaa mitään takaisin, koska ei huvita. Edelleen on olemassa "jumpitusta" missä toisen rajoja koetellaan ja koetetaan saada toinen ilmoittamaan missä raja kulkee. Rajan hakeminen tosin on aina infantiilia, sikäli alimmalla tasolla, mutta sieltähän pitää lähteä, mihin on jäänyt. Kehitystasojen yli ei pysty hyppäämään, vaan ne on käytävä läpi sellaisina kuin ovat. Muuten sitä samaa vain toistetaan ihmissuhteesta toiseen. (Nyt tuli kyllä taas sähkösanomatyyliin, mutta ehkä joku ymmärsi. Lähden nyt kauppaan.)Ap
73. Eivät muuten olekaan kaikki alfat samanlaisia, se on totta. Kyllä yksilöllisiä eroja löytyy. Sitä paitsi on olemassa myös epäsynkassa olevia laumoja, joita johtaa se, jolla on eniten alfaominaisuuksia eli paras saatavilla oleva. Ap
Vierailija kirjoitti:
Tuleeko tää alfa beta lässytys samalta tehtaalta kuin tasoista sössötys?
Kyllä tulee, sekä woke.
Eikö teitä hävetä miettiä samoja juttuja kuin Henry?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuleeko tää alfa beta lässytys samalta tehtaalta kuin tasoista sössötys?
Kyllä tulee, sekä woke.
Ottiatuota. Hädin tuskin tiedän hämärästi mikä on woke, olen niin vanha kääkkä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Eikö teitä hävetä miettiä samoja juttuja kuin Henry?
Henry Rollins, Henry Miller, Henry Ford. Tuo viimeisin on alfa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Eikö teitä hävetä miettiä samoja juttuja kuin Henry?
Ei mua hävetä tämä aloitukseni. Miksi pitäisi? Olen tehnyt huomattavasti hullumpiakin juttuja elämässäni kuin tämä aloitus, olen myös hävennyt joskus, minua on häpäisty tai pyritty häpäisemään, mutta en ole valtavan häpeäherkkä. Psykoanalyytikon mielestä en ole niinkään kateuteen taipuvainen, vaan ahneuteen. Tuntuu tutulta. Ap
Hyvä kysymys ja joo ainakin korrelaatiota löytyy roppakaupalla.