Miksi ruokaresepteissä ei anneta eksakteja mittoja eri ainesosista?

Vierailija kirjoitti:

Monessakin viestissä kehotettiin maistamaan. Juu, tottakai!

Mutta ongelma on siinä, että monet - ellei kaikki - mausteet luovuttavat arominsa kovin hitaasti.

Nyt jo osaan, mutta aloittelevana kotikokkaajana söin kerran niin tulista lihapataa, että hiki valui.

Pata maustettiin chilirouheella ja mä olin tuonut sen ulkomailta. Niissähän on hurjasti vahvuuseroja. Mä laitoin vähän, maistoin, vähän lisää, maistoin, eiku lisää!

Jumatsukka! Kun pata oli valmis, oli chili vasta päässyt oikeuksiinsa ja arvaahan sen, että liian tulista oli lopputulos.

Esim. karjalanpaistiin laitan merisuolaa maltilla ja kun se on hautunut kolmisen tuntia, tarkistan maun ja lisään hieman suolaa, jos tarvetta, annan olla taas uunissa esim. puolisen tuntia ja tarkistan maun. Jos hyvä saa hautua vielä ilman lisämaistelua jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itseäni kismittää se, että kun reseptissä lukee "jauhe(n)liha", niin koskaan ei sanota, miten rasvaista, tai edes onko kyseessä sika, nauta, vai sikanauta. Jauhelihan rasvaisuus vaihtelee 5-25% eli ei todellakaan ole ihan sama, mitä valitsee.

Ja kaikille teille "no kyllähän se nyt pitää älytä" mahtailijoille: ei pidä, jos ei ole ennen ko. ruokaa tehnyt, tai ylipäätään pahemmin kokemusta ruuanlaitosta. Sellaisetkin ihmiset saavat ruokaa laitaa, ja laittavat. Reseptit ovat sitä varten, että jokainen lukutaitoinen pystyy sen tekemään.

Ei se ole resepteissä niin tarkkaan. Mikä on sinulle se ruokalaji, jossa jauhelihan rasvaisuudella on merkitystä? Enemmän vaikuttavat omat mieltymykset. Sekin vaikuttaa, mihin jauhelihan käyttää. Ruskistettaessa suuri osa rasvasta sulaa pannulle, ja pihvi pienenee kovasti rasvaisesta lihast

 

99; en tiedä, mitä lainauksessa tulee lukemaan, mutta vastaan tähän:

" 

Sanopa sinä mikä on sellainen ruokalaji, jossa jauhelihan rasvaisuudella EI ole mitään merkitystä? Teepä lihapullat ensin 5% rasvaisesti jauhelihasta ja sitten 25%. Tai kaalilaatikko. Huomaat aika äkkiä eron.

Ja miksi ostaa rasvaista lihaa ja antaa rasvan sulaa pannulle? Neljäsosa lihasta aivan turhaa. Mitä järkeä? Keneltäköhän se normaali järki nyt puuttuu."

Sanoisin, että normaali järki puuttuu heiltä, jotka esittävät tällaisia kysymyksiä.

Eräät meistä ovat sitä mieltä, että kaalilaatikkoon tulee paremmin makua rasvaisesta jauhelihasta. Siispä siihen käytetään rasvaista, jonka ruskistamiseen ei ole lisätty rasvaa lainkaan ja valmiin kaalilaatikon rasvaprosentti jää aika pieneksi.

Ja kyllä, olen tehnyt lihapullia sekä erittäin vähärasvaisesta hirvijauhelijasta ja 23% rasvaisesta sikanautajauhelihasta. Kyllä tiedän eron! Ei kaikki rasva sula lihapullista pannulle, ja sulaneeseen rasvaan valmistetaan kastike lisäämättä muuta rasvaa. Vähärasvaisesta valmistetut lihapullat pitää paistaa rasvassa, ovat valmiina kuivahkoja ja kastikkeen rasva pitää laittaa erikseen.

Ei rasva ole turhaa silloin, kun sen voi hyödyntää jollakin tavalla. Turhaa se on tosiaan silloin, kun kaavitaan pois keiton tai kastikkeen päältä tai kaadetaan pois pannulta. Kissat ja koirat pitävät kovasti siitä rasvasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sekunnitkin voivat vaikuttaa ruokalajin onnistumiseen.

Tuulihattutaikinan valmistamiseen kattilassa tarvitaan vain vettä, voita, vehnäjauhoja ja kananmunia. Ainekset annostellaan kattilaan järjestyksessä vesi, voi, jauhot ja kananmunat.

Taikinan sekoittaminen pitää lopettaa juuri sillä hetkellä, kun taikina näyttää "hieman rakeiselta". Ei sekuntiakaan ennen sitä, eikä sen jälkeen.

Käsitteen "hieman rakeinen" selittäminen maallikolle on liki mahdotonta.

Takinat ovat leipomista ja siinä tarvitaan tarkat mitat jne. Leipominen on aivan eri asia kuin ruuanlaittaminen. Ovat ihan eri ammattejakin leipoja ja kokki.

Et ole tainnut leipoa kovin paljon, jos luulet leipomiseen tarvittavan tarkkoja mittoja. Aika reilusti niistä saa poiketa ennen kuin leivonnainen epäonnistuu. Suurempi riski on valmistusvaiheissa. Esimerkiksi kaikki ainekset eivät ole huonelämpöisiä ja kakkutaikina juoksettuu siinä vaiheessa, kun lätkäiset siihen täsmälleen ohjeen mukaisesti kananmunia, jääkaappikylminä.

Minä kokkaan niin kuin Muppettien ruotsalainen kokki. Bork bork bork!

Saksalaiset reseptit ovat tarkkoja. Kaikki aineet on kerrottu grammalleen.

Tokihan kokemus on opettanut mitoittamaan mm. Zyklon-B-rakeiden määrän grammalleen henkilömäärän mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sekunnitkin voivat vaikuttaa ruokalajin onnistumiseen.

Tuulihattutaikinan valmistamiseen kattilassa tarvitaan vain vettä, voita, vehnäjauhoja ja kananmunia. Ainekset annostellaan kattilaan järjestyksessä vesi, voi, jauhot ja kananmunat.

Taikinan sekoittaminen pitää lopettaa juuri sillä hetkellä, kun taikina näyttää "hieman rakeiselta". Ei sekuntiakaan ennen sitä, eikä sen jälkeen.

Käsitteen "hieman rakeinen" selittäminen maallikolle on liki mahdotonta.

Takinat ovat leipomista ja siinä tarvitaan tarkat mitat jne. Leipominen on aivan eri asia kuin ruuanlaittaminen. Ovat ihan eri ammattejakin leipoja ja kokki.

Et ole tainnut leipoa kovin paljon, jos luulet leipomiseen tarvittavan tarkkoja mittoja. Aika reilusti niistä saa poiketa ennen kuin leivonnainen epäonnistuu. Suurempi riski on va

Et kai sä oikeesti pidä kanamunia jääkaapissa?

Ei se ruuan valmistus mitään rakettitiedettä ole, siksi kukaan jaksa niin tarkkaan mittailla. 

Meidän köksänkirjassa oli noin reseptit 80-luvun lopulla! 1/8 tl kanelia 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Samaa olen miettinyt.

Arvatkaapa ottaako hyppysellisen verran päähän tämä asia kokematonta kokkia, jolle se ruoka on ihan syömistä varten eikä mikään taide-elämys.

Hyppysellinen on mitta. Ostin hyppysellisen puulusikan pari vuotta sitten Kuopion torilta.

Ei siihen mittaa tarvita. Sormien välistä laitetaan vähäsen. Kaipa te älyätte, mitä hyppynen tarkoittaa, ikivanha yleissana?

Älä nyt ole tosikko. Oiva suolalusikka, sattui vaan olemaan nimellä hyppysellinen.

Täytyyhän se noille nykyuuvateille kertoa, mikä on hyppysellinen:) Kohta vinkuvat, että kukaan ei ole kertonut, kun eivät itse osaa etsiä tietoa mistään, varsinkaan Googlesta.

Mikä on suurin mittayksikkö, rahtunen, hyppysellinen vai ripaus?

Entä loraus vai liraus. Entä tilkka?

Lomanviettopaikassamme (Suomessa) on iäkäs naiskokki, joka tekee tavallisista kotiruuista ihan mielettömiä versioita. Asiakkaat ovat sanoneet, että tee niistä keittokirja. Hän sanoi, ettei sitä voi tehdä, kun hän ei tee niitä koskaan samalla tavalla. Loistosäveltäjä!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitäs teet kun pitäisi ottaa pastapussista kolmannes? Millä saat oikean määrän kun ei sovi desimittaan?

Vaa`alla, jos se nyt niin tarkkaa on. Tuskin on. Silmämääräisesti arvioit kolmanneksen, puristat sormilla pastapussia siitä kohdin, että n. 2/3 jää pussiin ja kaadat 1/3 pois pussista.

Hur stor är påsen? 1/4 kg, 1/2 kg eller 1 kg? Vanligen räknar man med 110 g (torr) pasta per portion i pastarätter. Skulle det inte vara ett mycket vettigare mått?

Vierailija kirjoitti:

Mikä on suurin mittayksikkö, rahtunen, hyppysellinen vai ripaus?

Entä loraus vai liraus. Entä tilkka?

Niin tai sopivasti,tämän verran, vähän lisää...

Yhtä ihmeellisiä ja outoja mittoja on amerikassa, painomitta: jumbojet, sinivalas. Pituus: olympia uima-allas tai baseball-kenttä. Metri ja kilo ovat parempia.