(.)TAMMIMASUJEN LA-TI(.)

Taidan olla aina tää "päivän viimeinen kirjottelija"..Otan nimittäin usein ns. omaa-aikaa hetken myöhään illalla. Mies katsoo sateliitilta oman maansa sarjaa joka tulee tässä näihin aikoihin..Ja minä surffailen sen ajan :)

Röntgenkuvista en osaa sanoa..Mun kutsussa niistä ei mitään lukenut. Mutta mietin jos sulla on siellä tiedoissa jotain vanhoista kuvista? Siis esim. juuri niinku joku miettikin, että minkä mallinen/kokoinen lantio (tulevaa synnytystä ajatellen)..Tai jos sulla on jostain muusta syystä joskus kuvattu jotain vaikka luiden rakenteita?

Me oltiin la-su yö mun kotikaupungissa..Isommat lapset olivat mun äidillä ja pienin meidän mukana mun isällä..Oli itseasiassa rentouttavaa olla vaihteeks pienemmällä kokoonpanolla. Ja tänä aamuna kun äiti vielä kävi nappaamassa kuopuksen niin saatiin olla ihan "rauhassa". Ukko ja isä lähti käymään kalassa (jota ei tullut hehe) ja minä tyttö sain nukkua pari tuntia aivan rauhassa! Aaah!



Edelleenkin tiedustelisin teikäläisten vaivoja..Kun satun olemaan tämmönen vaivais-akka..Eli selkäkipuja tuntuu jo joillain olevan..Entäs mitään kylki/pallea "väsymystä"/rasittuneisuutta? Mulla se tunne on vähän jo lieventynyt mutta välistä ihan ku pistäs johonki hermoon. Vähän huolestuttaa kun olen tämmönen miettijä...mutta kun mitään kunnon kipuja ei ole niin en osaa lääkäriinkään lähteä. Selkä on kyllä jäykän tuntunen..mulla on lievä skolioosi ja tuntuu että selkä ja niskat on lähes aina jumissa. Mietin tänään taas hierojalle menoa..en ole eläessäni ollut hierottavana ammattilaisella,joten vois olla jo aikakin!

Mutta nyt lähden vielä yö-palan laittoon ja nukkumaan. Öitä!

Nyt, kun alkaa uusi viikko alkaa myös 21.rv. Eli puoliväli täynnä, huhhuijjaa!! :)



Ihanaa viikkoa kaikille masuille!



Raskausmasun koosta: minulla se ilmestyi jo viikon 10 paikkeilla, jolloin oli siis pakko alkaa käyttää äitiyshousuja. Yhdet farkut mahtuu vielä, siis ei raskausfarkut. :) Ja masu on kasvanut kiitettävästi, olen pienikokoinen eli lyhyt ja kapea joten se varmasti vaikuttaa. Kesällä näin rakasta ystävääni pitkästä aikaa, asuu kaukana toisella paikkakunnalla. Viikkoja oli silloin minulla...ehkä noin 15 ja ystävälläni 29. Meidän masut oli aikalailla samankokoiset ja minulla taisi erottua paremmin. Ystäväni on mm.20 senttiä minua pidempi jotenka...



Onneksi ei paino ole noussut ihan samassa suhteessa vyötärönympäryksen kanssa, vaikka onhan sitä jo tullutkin varmaan viitisen kiloa lisää ennen-raskautta painoon. Ja varmasti siis vielä tuleekin, nyt neuvolassa näytti olevan niin noususuhdanne painolla. Hui!



Muutenhan alkavaan viikkoon kuuluu aika normaalia, mies aloittaa uudessa työpaikassa eli ei ole enää päivisin kotona. (aiemmin oli joustavat työajat ja kotona tehtävää hommaa paljon) Saa nähdä tuleeko ihan tylsää...tai ikävä.



Hyviä masuhetkiä kaikille!



Mama Lady & Nasu Masukki (muutamaa minuuttia vaille 20+0!)

Minä könysin itseni koneelle vaikka ei pitäisi....mulla selkä niin jumissa että säteilee kipu molempiin polviin, vissiin issias iskenyt taas vaihteeksi...Ja ei kun panadolia napaan et saa hoidettua muksuille edes vaatteet niskaan :(



Odotan innollani ens viikon neuvolaa että saan tietää SF mitan ja paljonko on tullut painoa :) Ja kammolla odotan hämmäslääkäri käyntiä..



MEillä alkaa nyt tällä viikolla lattia remontti, saadaan vihdoinkin laminaatti...IHANAA. Ainut tietty että mun selkä ei kyllä tule yhtään pitämään huonekalujen siirtelystä mutta ei voi mitään, täytyy vaan käydä ostamassa mega pakkaus panaddolia ja renniee et selviytyy..



Ei nyt on pakko mennä vähäsen liikkumaan ettei jämähdä tähän..



Mukavaa maanantaita kaikille

T:Lootuskukkanen ja Aada rv 21

Eli heti aamutuiman piipahdin neuvolassa ja sieltä tulin päästämään juoksujalkaa miehen töihin kun jäin tosiaan tuon kuumeisen kolmosen kanssa kotiin.



Neuvolassa oli kaikki ok. Paineet matalat 60/105, kuten aina. Huimausta on jonkin verran ollutkin ja vettä en ole muistanut taaskaan juoda tarpeeksi, joten siihen pitää nyt panostaa (eli nestehukka alentaa paineita).

Hemppa laskussa 117, mutta pärjään vielä noilla multivitan raskaustabuilla.

Terveydenhoitajan mukaan rauta alkaakin imeytymään kunnolla vasta josain viikon 22 tienoilla, joten odotellaan sinne ja katsastetaan sitten tilanne uudelleen. Painoa tullut kuuden viikon aikana 2,1 kg ja kokonaisnousu 3,2 kg, joten ihan normaalissa mennään siinäkin. Sydänäänet noin 140 ktr/min. Kamulla oli kauhea meno päällä sekä hikka. Itse en vaan edelleenkään tunne oikeastaan mitään liikkeitä vatsan päälle ja terkkakin arveli, että istukka siinä edessä tosiaan vaimentaisi noita liikkeitä tehokkaasti. Kohtu kuulemma kasvanut hyvin, sf-mittaa ei vielä otettu. Pissa puhdas.



Raskausvaivoista on ollut puhetta. Mun täytyy sanoa (ja samalla täällä koputtelen puuta ettei tämä nyt kostautuisi), että olen pääsyt todella helpolla noiden vaivojen suhteen. Jossain vaiheessa vasen kankku meinasi jumiutua, mutta sekin rauhoittui kylmällä ja venyttelyllä. Aikaisemmissa raskauksissa en myöskään ole kärsinyt fyysisistä kivuista/vaivoista, ainoana ongelmana on ollut unettomuus sekä turvotus. Onneksi ainakin aikaisemmin tuo unettomuus on astunut kuvioihin vasta siellä viikkon 30 jälkeen, joten vielä on aikaa nauttia hyvin nukutuista öistä.



Osalle raskausvaivoistahan ei kertakaikkiaan itse mahda mitään. Osaan voi vaikuttaa/helpottaa esim. ergonomialla ja liikunnalla tms. Itse ajattelin kokeilla tuohon turvotukseen lymfaterapiaa kun muutama työkaveri on siihen erikoistunut ja suosittelivat sitä ihan ennaltaehkäiseväksikin hoidoksi. Ja kaikille näistä raskausvaivoista kärsiville toivottelen kovasti jaksamista ja jos esim. liikunnan suhteen jotain vinkkejä tarvitsette niin senkun vain kysäisette. Olenkin menossa muutaman viikon päästä pitämään tietoiskua neuvolan valmennusryhmään liikunnasta ja ergonomiasta raskauden aikana, joten on tiedot tuoreessa muistissa.



Tässäpä nyt tärkeimmät, täytyy lähteä viihdyttämään tuota pikkupotilasta ja katsastamaan päivän ruokapolitiikka.



Jaksamisia kaikille tasapuolisesti!



t: KainoElvi ja kamu 19+3

Eli perjantaina käytiin rakenneultrassa ja kaikki oli kuten pitääkin. Kätilö selosti ystävällisesti mitä milloinkin mittaili ja kaikki oli kohdallaan. Vauva oli kuulemma muutamia päiviä jopa kuukautisista laskettua la:a kookkaampi - painoa n. 400 g. Ei voi kuin ihmetellä, että miten tarkasti kaikkea voidaankaan tutkia. Tietysti hyvä niin!



Muutama kuvakin saatiin mukaan peukkua imevästä pienokaisestamme. Niitä on nyt sitten viikonloppu esitelty sukulaisille ja tuttaville... Syy siihen, että liikkeitä on tuntunut niukanlaisesti, on kuulemma se, että istukka sijaitsee kohdun etuseinämässä. Vähän sitä aavistelinkin - kun tälläkin palstalla asiasta on keskusteltu ;-)



Sukupuoltakin lopuksi kysäisitiin, mutta varmuudella kätilö ei sitä osannut sanoa. Vaavin asento oli kuulemma sellainen, ettei kunnolla nähnyt, mutta tyttöä kuitenkin veikkasi, kun kerran kysyttiin. Vähän jäi siis jännitettävää vielä tammikuullekin! Eikä sillä sukupuolella meille olekaan mitään väliä (eritoten, kun esikoista odotellaan) - kunhan muutoin on kaikki kohdallaan.



Laiskahkosti olen kirjoitellut - vaikka olen säännöllisesti palstaa lueskellut. Mukavaa on ollut kuitenkin lueskella muiden kokemuksia ja tuntemuksia ja vertailla niitä omiinsa. Ehkä sitten taas palailen, jos (tai KUN) jotakin mieltä askarruttavaa ilmaantuu...



Salama-78



P.S. Tänään laitoin ekan kerran varsinaiset äitiyshousut jalkaan. Tuntuu kyllä mukavilta - eikä tarvitse kesken työpäivää housunnappeja availla.

Et varmaankaan KainoElvi ole viimeinen utlraan menijä, vaan se olen melko varmasti minä! Ultra on siis 17. syyskuuta eli ensi viikon keskiviikkona (neuvolan la 29.1.). Pitäisiköhän mun jo nyt suosiolla siirtyä helmimasuihin, niin ei tarviis odotella aina viimeisenä "huoh". Voin vaan kuvitella, miten teidän muiden vauvat täyttää jo kuukauden, kun minä vielä "odottelen". Siis viimeksi vaavi syntyi viikolla 41+6, joten pelkään että sama käy myös nyt.



Muuten fiilikset ennallaan, eli työmotivaatio edelleen hukassa, eikä muutenkaan huvita oikeestaan mikään (ruuanlaitto on erityisen syvältä). Voisin vaikka heti jäädä vauvalomalle.. Viikonloppuna sentään sain neulottua ekat hahtuvapöksyt, aika kivat tuli vaikka itse sanonkin.



Joku kyseli kylkivaivoista. Mulla on niitä myös. Sellainen kiristävä tunne, tuntuu siltä että vatsalihakset venyy. Olen välillä yrittänyt niitä venytellä vaihtelevin tuloksin. Jumppa tosin rentouttaa lihakset aika kivasti. Samoin lieviä uniongelmia on ollut. Yöllä ei viitsi lähteä vessaan jollei ole ihan pakko, sillä saattaa käydä niin ettei uni tule simmuun kahteen tuntiin... ei kiva.



Eipä tässä muuta. Mukavaa viikkoa itse kullekin! Ainakin täällä paistaa aurinko!





Curious 19+6

Pistän vielä paremmaksi (tai pahemmaksi) mulla ultra on vasta18.9:ttä eli päivä sun jälkeesi samoin kun l.a joka siis 30.1. Mut älä huoli sinnitellään sitten yhdessä tammikuun lopussa kun ei nämä meidänkään lapset aina ennen l.a ole syntyneet. Esikoinen syntyi vasta viikolla 41+4 ellen ihan väärin muista...



Terkuin

KainoElvi

19.9.....ja la 31.1.... joten kärvistellään vaan loppusuoralla kun muilla vauvat jo kainaloissa.



Toi 31.1 on kyllä lääkärin antama ja vauvan laskurilla tulisi 30.1....mutta mielummin tuo myöhempi kun ei sitä tiedä kuinka paljon se + - 2 viikkoa on.



Meillä syys flunssan kourissa ollaan, kurkku on kipeä ja pää kuin humiseva harju. Masukkia eipä tuo vaan näytä haittaavan, sen verran vain on tullut mustaherukka mehua juotua että vessassa pitää ravata alvariinsa =)



Mukavaa päivää kaikille.



JB72 KeijoKerttu 19+...

Niin piti sen verran tässä työpäivän lomassa tulla kommentoimaan, että Curious, KainoElvi ja JB72 voitte olla ihan huoletta. Mulla rakenneultra 22.9 rv 21+3



Jännä muuten, että olen ite jo pari viikkoa sitten tuntenu potkut mahan läpi kädellä. Viikonloppuna useaan otteeseen vauva potki tosi kovaa että tunsin taas, mutta kun mies laitto käden mahalle niin heti lakkas. Se toteskin että vauva ei halua sille ilmotella itestään..



Potilas oottaa ovella että pakko vissiin alkaa hommiin...



Hömppä ja masuasukki 19+3

Kiitos tsemppauksesta JB72 ja KainoElvi! Parempi myöhään kuin ei silloinkaan. :-)



Esikoisen odotusajan venyessä vierailin piristämässä kollegoita työpaikalla. "Milloin sulla olikaan se laskettu aika?" "Toissa viikolla". Joku oli jo sitä mieltä, että voisin pysyä kotona ettei tarvitse ryhtyä kätilöksi, ja tpinen mutisi saksien pitämisestä mukana napanuoran katkaisua varten. Heh.



Minä olen onnistunut pysymään terveenä "koputtaa puuta". Alkuraskaudessa olinkin melkoinen pöpö-imuri, sain kuumetaudin jopa Lapin matkalla. Great. Ei mitään mielikuvaa Kilpisjärven ja Muonion väliseltä osuudelta.



Mutta nyt pitää lähteä siirtämään esikoinen karatetreeneihin.





Curious

Katsoin ihan mielenkiinnosta aikaisemmista äitiyskorteista, että mulla on ollut aina aiemmin rakenneultra viikolla 19+. Nyt kun ihmettelin tuon ultran myöhäistä ajankohtaa neuvolassa niin sanoivat, että nykyisin haluavat ottaa tuon ultran mahdollisimman myöhäisillä viikoilla kun kuulemma mm. aivojen rakenteet näkyvät silloin tarkemmin. Mua vaan stressaa ajatus siitä, että jos kaikki onkin ihan pielessä ja joudutaan tekemään jotain lisätutkimuksia ja mahdollisesti kaikki päätyykin pahimpaan eli että raskaus joudutaankin keskeyttämään niin silloinhan viikkoja on kasassa jo vaikka vallan mitä:(.



No toivotaan, että kaikilla meillä lopuillakin ultrassa vielä käymättömilläkin kaikki on ok ja odotus palkitaan kaikkine huolineen ja vaivoineen sitten tammi- (tai helmi:)kuussa.



KainoElvi

Aika myöhään on joillakin noita ultia..Mäkin mietin juuri samaa kuin Kaino-Elvi, että jos jotain olis niiiiin pahasti pielessä että vanhemmat päätyisivät raskauden keskeytykseen, niin eikö olis parasta käydä ultrassa "ennen kuin on myöhäistä". Siis ennen kuin ollaan liian pitkällä..Itse pohdin näitä juttuja kun tuli se punktiohomma..että menee tosi myöhäsille viikoille JOS jotain niiiiin kamalaa olis että pitäs keskeytystä harkita.



Olitkohan se sinä KainoElvi joka tiesi ergonomiajutuista yms? Mulla olis nimittäin kysymys näistä mun selkä/kylki tuntemuksista. Nyt se tuntuu lähinnä hermokivulta ajoittain..vähän niinkuin repii..Eli voisko olla joku selän tai kyljen lihas jumissa niin että aiheuttaa näitä tuntemuksia? Mulla on maailman huonoin ryhti (ja lievä skolioosi)...istun siis ihan lytyssä ja varsinkin edellistä odottaessa olin aivan kasassa. Kesti synnytyksen jälkeenkin muutaman päivän ennenkuin oikenin. Lisäks mulla on paha tapa istua alimpien selkänikamien päällä tässä koneella..eli sillätavalla "lojun rentona" ja nosta vielä kintutkin seinälle...Ja sitten vielä se 11kk vauvan nukutus usein mahan päällä( eli oikeastaan nykyisin rintalastan päällä ja vauvan vartalo sivummalla ettei paina mahaan)..

Ja esim, tänä aamuna oli selkä tosi jumissa ja piti venytellä että sai päivän käyntiin. Mitään pahaa kipua ei ole. Sellanen liike tuntuuihan keskiselkään, kun painaa leukaa rintaan. Eli venyttää tosi "pahasti".

Joten jos jaksoit lukea tämän..ja jos sulla olis mitään lohdun sanaa (että voisin karistaa syöpäpelot),niin olisin kiitollinen. Eli mikä lihas vois olla mahdollisesti jumissa tai muuta..ja millä liikkellä sen sais auki..



Mutta nyt isommat lapset on kotiutumassa,joten pakko mennä! Moro!!!



mamti 20+5

jo viikolla 5...ylläri vauvan takia...=(



Kolmosella oli niitä pleksus (anteeksi kirjoitusvirheet) kystia...todettiin ultrassa viikolla 20+2 joten jos menen tasan 21 niin eipä tuo paljoa heitä??? Uudelleen ultrattiin sitten 24+6 ja voin sanoa että nuo väliviikot ovat pitkät. Lääkäri sanoi jopa minulle sitten myöhemmin ettei näitä kystia useimmisakaan sairaaloissa ultrata uudemman kerran kun kuuluvat normaaliin vauvan kehitykseen, jos niitä sitten on useampia tai ovat huomattavan suuria niin sitten....



Voin kokemuksesta sanoa että mielummin menen myöhemmin kuin sitten odotan n.5viikkoa epätietoisuudessa onko kaikki ok.



Yritetään olla positiivisella mielellä :)



JB72

No jopas oli "kiva" lääkäri sulla JB72..

Tällä vauvalla todettiin kans ultrassa kaks plexus cystaa ja sitten golf pallo sydäkmessä..sen takia me päästiin siihen punktioon..Mutta jos on vaan yks "markkeri" niin niihin ei kai kauheesti puututa. Meillä se golfpallo sydämestä oli kyllä väärähälytys. Sitä ei ollutkaan kun erikoislääkäri tutki..Mutta hieman jätättävän olkavarsi mitan vuoksi saatiin se punktio..

Uskon että toi viiden viikon odotus on ollut rankkaa! Tuntuu että meinas seota jo siitä viikosta kun odotin ekoja punktiotuloksia..tosin nyt vielä täytyy odottaa ne lopulliset...

Mutta kaikkea sitä oppii..mulla ei ollut havaintoakaan mistään plexus cystista tai muista ennen tätä keikkaa...Tosin oisin voinut ilomielin jättää tän jännittämisen kokemattakin :)

mutta luultavasti oletti että en vauvaa halua kun kerta steriloitu olen ;)



Kolmen raskauden kokemuksella olen sen oppinut että sillä todellakin on merkitystä kuka ultran tekee. Viime raskaudessa pahoitin mieleni ja olin todella huolissani kun ultraajana oli nuori (anteeksi vaan kaikki nuoret lääkärit) lääkäri joka vähän puhui mitä sylki suuhun toi. Onneksi älysin avata suuni ajanvarauksessa...ja ylilääkäri hälytettiin kesken kokouksen tekemään ultraa, milloinkaan en ole saanut niin hyvää palvelua kuin silloin ;).



Nyt olenkin varannut ultra ajat siten että tämä kyseinen lääkäri on vuorossa, olen ihan reilusti vaan kysynyt ja sanonut suoraan etten muita halua. Ehkä pitävät minua vähän V.....senä, mutta entä sitten. Mieluusti kokenut ja varma lääkäri kuin sellainen joka saa hormooni höyryisen pääni sekaisin.



Jännityksellä odotan kyllä tätä ultraa...toivottavasti kaikki on ok. Kuten kaikilla muillakin.



JB72

Kiva kuulla ultra kokemuksia, toivottavasti kaikkien vauvat voivat hyvin. Meillä rakenneultrassa kaikki ok.

Mä en ole menossa sokerirasituskokeeseen, ei tarvinnut. Ottaa kylläkin päähän tämä painon nousu, jo nyt on 6kg tullut (vko21), huh huh. Oon mielestäni syönyt ihan terveellisesti enkä ylipaljon, mutta alkaa nyt epäilyttämään omat syömiset. Eikä mitenkään haluais omaa painoa murehtia, vaan iloita vauvasta.

Mulla sf mitta 13,5 viikolla 18. Seuraava neuvola onkin sitten parin viikon päästä ja ensi viikolla labra. Mulla on noita seuranta labroja pari, kun on miinus veri. Alkaa tämä piikki inhotuskin lievetymään, kun aina joko sormen päätä tmv. pistetään. Mutta eipä mulla kummempia!

Taitaa muuten olla melkein eka päivä, etten ota töiden jälkeen päikkäreitä:)

Semmosta tänne tulin kyselemään, että oletteko hommanneet syntymättömän lapsen vakuutusta? Ja jos, niin mistä? Meillä on kaikki vakuutuksen pohjolassa ja siellä on myös miehen firman vakuutukset, joten se tuntu luontevalta vaihtoehdolta. Mutta katottiin sitten nuita vakuutusehtoja ym, niin sehän on ihan paska vakuutus! Kun periaatteessa ei korvaa jos vauvalla on jotain synnynnäistä tms vaan tapaturmissa korvaa. Just semmonen vakuutus pitäis olla mikä korvais sairastelut ja mahdolliset synnynnäiset jutut.



Tuosta ergonomiasta tuli mieleen, että mulla kävi keväällä töissä työterveyshoitaja ja fysioterapeutti kattomassa mun toimistoa, niin aika raakat arvosanat tuli tietokoneen tuolista ja siitä asennosta. Kun tosi surkea tuoli ja väärällä korkeudella kun ei voi säätää. Esimies totes, ettei ole määrärahoja kun sanoin että pitäis hommata uus tuoli... Varmaan se vaikuttaa mun niska-hartiavaivaan ja se että istun päivässä pari tuntia autossa työmatkoja... Onneksi enää muutama kuukausi, niin ei sitten tuommosia tartte miettiä..



Mies sano viikonloppuna monta kertaa, että huudan sille koko ajan... Kysyin että olenko hermoheikko ja myöntävä vastaus tuli. Oon itekki huomannu että jos kaikki ei mee just niinku haluan tai olin suunnitellu niin sitten räjähdän.



Tulis äkkiä lumet maahan, että töissä rauhoittuis.. Joo mutta pitää lähteä sohvaa pitämään paikallaan.. Viikonloppuna tuli muuten jotain ihme hulluuden puuskia ja siivosin kylppärin lattiasta kattoon ja kaikki kaapit ja sitten osan keittiön kaapeista! Tosi outoa mulle koska en todellakaan ole mikään siivous ihminen. Energinen keskiraskaus??



Hömppä ja masu 19+3

pikaisesti, kun muksut sairastelee. Yhdellä pissatulehduksen oireita ja toisella korvatulehdus. Lääkärillä käyty harva se päivä. Onneksi oma olo on ok, vaikka yöt on menneet heikoilla unilla.



Että hengissä ollaan!

Äippä ja rinsessa-J rv 21+4

Kiva kuulla Äipästäkin välillä, toivottavasti teillä alkaa pikaiset parantumiset!



Vakuutuksista: Meillä mies hoitaa vakuutusasiat, joten oma tietämykseni niistä on heikko. Meillä oli kaikki vakuutukset Pohjolassa, mutta mies sitten vertaili sitä muihin, kun tuota syntymättömän lapsen vakuutusta mietimme, ja sittenpä otimmekin sen (Tapiolasta), ja vaihdoimme samalla kaikki muutkin vakuutuksemme Tapiolaan. Mies on aika tarkka noissa ehdoissa ja hinnoissa, joten uskon Tapiolan olleen merkittävästi parempi.



Muuten ei kuulu kummempia.. "Pesänrakennusviettiä" on ilmassa, pitäis saada kaikki paikat kämpässä ojennukseen (toteutus vaan ei yhtä helppoa kuin suunnittelu.. vähitellen yritän, vaikka mieluisampaa olisi tietysti tyyliin "nyt-kaikki-heti"). =)



Minnikki ♥ tutteri 21+6

Missäköhän mun pesänrakennusvietit on? Onko tosiaan kaikilla muilla nyt se ihana ja seesteinen keskiraskaus-olo? Mulla ei. Tuntuu vähän raihnaselle ja oon huomannut olevani pahalla tuulella usein. Kärsivällisyys on lähes tipotiessään. Saan useinmiten hillittyä itseni,mutta sisuksissa kuohuu..

Lapsillekin tuli äsken ärähdettyä..eikä ne ees mitään oikeen tehneet muuta kuin ois vaan ollu kokoajan asiaa..Olin just pyytänyt ihan minuutin hetkee ja rauhaa.Mutta ei!

Tuleekohan mulle edes tässä raskaudessa sitä ihanaa aikaa? Muistan että eka raskauteni oli hienoa aikaa kun pahoinvoinneista selvittiin..sitten tulin raskaaksi kun esikoinen oli 8kk..kakkosen odotus oli henkisesti raskasta ja oli samantyyppistä ahdistusta kun tässäkin raskaudessa. Kolmosta aloin odottamaan kuuden vuoden tauon jälkeen ja oli taas ihan jees..Mutta nyt nelosta odotetaan taas ihan heti perään ja tuntuu ettei pää ihan kestä näitä hormonihöyryjä. No opimpahan että parempi pitää kunnon taukoa ennen kuin raskautuu. Vauvat on ihania,mutta järki ei kestä tätä raskausaikaa tokaa kertaa heti perään näköjään.

Mutta nyt haihdun valittamasta...Olen tosi negatiivisella mielellä kokoajan..Heips!