Mitä pitäisi tehdä kun olen 28-vuotias epäonnistunut mies, joka on heittänyt elmänsä täysin hukkaan, eikä ole mitään elämänkokemusta..

Että oikein 28-vuotiaasta tuntuu tuolta.

Arvaa miltä tuntuu, kun 60-vuotiaana ymmärtää saman?

Ei ole enää oikeaa mahdollisuutta aloittaa uudestaan, toisin kuin sinulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Keneen oikein yrität tehdä vaikutusta? 

Mieti mitä itse haluat elämältä ja lähde tavoittelemaan sitä. Sen sijaan että miettisit mitä tuntemattomat ihmiset ajattelevat sinusta. Varsinkin kun suurin osa ei kiinnitä sinuun mitään huomiota.

No jos meinaa päästää yksinäisyydestä eroon ja saada töitä, niin jotain vaikutusta pitäisi saada aikaiseksi..

AP

No mikä estää sinua saamasta töitä?

Varmaankin se estää aika tehokkaasti, mikäli AP on saamaton paska.

Kuulostaa samalta niin kuin minun ja monen mun kaltaiseni kohdalla. Ehkä kyse on siitä, että on tullut koulussa todella rankasti kiusatuksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa asettaa järkeviä tavoitteita. En sano tätä ilkeyttäni, vaan enemmänkin kokemusasiantuntijana. Unohda ne vastuulliset hommat ja hienot tittelit. Sinun henkisellä profiililla tulisit sellaissa hommissa vain menettämään viimeisetkin mielenterveytesi rippeet.

Voisitko vielä opiskella jonkun työllistävän tutkinnon, joka oikeasti kiinnostaisi sinua? Siitä sitten työnsyrjään kiinni.

Hankkiudu poikuudesta eroon, tarvittaessa vaikka ammattilaisen opastuksessa. Siitä ei tarvitse kenellekään raportoida.

Johan tuossa olisi muutama vauvanaskel.

Ei siinä mitään "pääse eroon poikuudesta" jos maksaa seksistä. Ihan yhtä kokematon mies on ennen ja jälkeen. Ei edelleenkään osaa ottaa kontaktia naisiin, ei osaa puhua naisten kanssa, ei uskalla ottaa riskiä torjutuksi tulemisesta, ei uskalla laittaa itseä

Varmaan aika yleistä nykyään. Epävarmat ja rumat miehet nykypäivänä seksiä saa, tai parisuhteisiin pääse.

Vierailija kirjoitti:

Keneen oikein yrität tehdä vaikutusta? 

Mieti mitä itse haluat elämältä ja lähde tavoittelemaan sitä. Sen sijaan että miettisit mitä tuntemattomat ihmiset ajattelevat sinusta. Varsinkin kun suurin osa ei kiinnitä sinuun mitään huomiota.

Varsinkin jos et ole narkkari tai alkoholisti, sinulla on vielä koko elämä edessä. Tunnen muutaman onnettoman yksilön jotka ovat oikeasti tuhlanneet elämänsä piloille. Peliriippuvuus, alko ja kamat, siinä sisältö, tyypit on kohta kuuskymppisiä ja kohta haudassa. Että sulla on asiat aika hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa asettaa järkeviä tavoitteita. En sano tätä ilkeyttäni, vaan enemmänkin kokemusasiantuntijana. Unohda ne vastuulliset hommat ja hienot tittelit. Sinun henkisellä profiililla tulisit sellaissa hommissa vain menettämään viimeisetkin mielenterveytesi rippeet.

Voisitko vielä opiskella jonkun työllistävän tutkinnon, joka oikeasti kiinnostaisi sinua? Siitä sitten työnsyrjään kiinni.

Hankkiudu poikuudesta eroon, tarvittaessa vaikka ammattilaisen opastuksessa. Siitä ei tarvitse kenellekään raportoida.

Johan tuossa olisi muutama vauvanaskel.

Ei siinä mitään "pääse eroon poikuudesta" jos maksaa seksistä. Ihan yhtä kokematon mies on ennen ja jälkeen. Ei edelleenkään osaa ottaa kontaktia naisiin, ei osaa puhua naisten kanssa, ei uskalla ottaa riskiä torjutuksi tulemisesta, ei uskalla laittaa itseä

No tuolla asenteella varmistaa itselleen yksinäisen vanhuuden. Eikä siinä mitään jos niin haluaa. Ap ilmeisesti ei.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa asettaa järkeviä tavoitteita. En sano tätä ilkeyttäni, vaan enemmänkin kokemusasiantuntijana. Unohda ne vastuulliset hommat ja hienot tittelit. Sinun henkisellä profiililla tulisit sellaissa hommissa vain menettämään viimeisetkin mielenterveytesi rippeet.

Voisitko vielä opiskella jonkun työllistävän tutkinnon, joka oikeasti kiinnostaisi sinua? Siitä sitten työnsyrjään kiinni.

Hankkiudu poikuudesta eroon, tarvittaessa vaikka ammattilaisen opastuksessa. Siitä ei tarvitse kenellekään raportoida.

Johan tuossa olisi muutama vauvanaskel.

Ei todellakaan mihinkään h*oriin kannata mennä. Kukaan järkevä nainen ei sinua sen jälkeen huoli, jos h*oraan itsesi likaat. Ja kyllä se ilmi tulee tavalla tai toisella. 

Pattayalle soi seiskalle terapiaan. 

Nuori mies, mene töihin. Ja vuoden päästä käy lomalla ulkomailla. Tai mene töihin ulkomaille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa asettaa järkeviä tavoitteita. En sano tätä ilkeyttäni, vaan enemmänkin kokemusasiantuntijana. Unohda ne vastuulliset hommat ja hienot tittelit. Sinun henkisellä profiililla tulisit sellaissa hommissa vain menettämään viimeisetkin mielenterveytesi rippeet.

Voisitko vielä opiskella jonkun työllistävän tutkinnon, joka oikeasti kiinnostaisi sinua? Siitä sitten työnsyrjään kiinni.

Hankkiudu poikuudesta eroon, tarvittaessa vaikka ammattilaisen opastuksessa. Siitä ei tarvitse kenellekään raportoida.

Johan tuossa olisi muutama vauvanaskel.

Ei siinä mitään "pääse eroon poikuudesta" jos maksaa seksistä. Ihan yhtä kokematon mies on ennen ja jälkeen. Ei edelleenkään osaa ottaa kontaktia naisiin, ei osaa puhua naisten kanssa, ei uskalla ottaa riski

Ei ole yleistä, vaan erittäin harvinaista. Ja turhaan itket, pitää jokaisen nähdä vaivaa että saa mitä haluaa tässä elämässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostat hyvältä ihmiseltä ja tyypiltä. 

 

Mitä haluaisit eniten muuttaa? Millaisen elämän haluaisit? Älä yritä muuttaa itseäsi sinänsä, mutta muuta asioita joita teet ja niiden tapaa. 

 

Enpä näe tilannettasi ollenkaan toivottomana. Vaikka mitä voi tapahtua. 

 

Ihmisten kanssa ois kyllä hyvä osata olla. Sitä voinee teoriatasollakin jossakin määrin harjoitella. 

 

Ei tää netissä istuminen ole tervettä. Väliää tuntuu, että tarvitsisin jonkun, joka ohjailee ja suorastaan pakottaa tekemään jotain muuta.

AP

 

Kannattaa selvittää masennuksen mahdollisuus. Voit hakeutua mukaan m

Miehille ei ole yleensä mitään hyötyä keskusteluavusta. Mitä hyötyy siitä, etteivät ne naiset ymmärrä ollenkaan, mitä on olla syrjäytynyt mies? Sitten tulee se karu tosiasia, ettei masennuslääkkeistä ole kuin haittaa miehille.

Tunnistan itsestäni samoja piirteteitä. En jotenkin osaa ylläpitää suhteita naisiiin tai miehiinkään .Kaipaan kyllä . Lukiokaverikin sanoi aikoinaan, että olen jotenkin estynyt. Isä oli juoppo, ehkä siinä syy?

Joku vertaistuki ehkä auttaisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa asettaa järkeviä tavoitteita. En sano tätä ilkeyttäni, vaan enemmänkin kokemusasiantuntijana. Unohda ne vastuulliset hommat ja hienot tittelit. Sinun henkisellä profiililla tulisit sellaissa hommissa vain menettämään viimeisetkin mielenterveytesi rippeet.

Voisitko vielä opiskella jonkun työllistävän tutkinnon, joka oikeasti kiinnostaisi sinua? Siitä sitten työnsyrjään kiinni.

Hankkiudu poikuudesta eroon, tarvittaessa vaikka ammattilaisen opastuksessa. Siitä ei tarvitse kenellekään raportoida.

Johan tuossa olisi muutama vauvanaskel.

Ei siinä mitään "pääse eroon poikuudesta" jos maksaa seksistä. Ihan yhtä kokematon mies on ennen ja jälkeen. Ei edelleenkään osaa ottaa kontaktia naisiin, ei osaa puhua naisten kanssa, ei uskalla ottaa riskiä torjutuksi tulemisesta, ei uskalla laittaa itseään likoon. Ei osaa olla toisen ihmisen kanssa.

Olet oikeassa kaikissa noissa kritiikeissäsi. Noihin puutteisiin ei mikään pikakonsti tai setelinippu auta.

Pitää ymmärtää, että tuollainen yhdistelmä ongelmia, pelkoja ja persoonallisuuspiirteitä muodostavat sellaisen pirunnyrkin, että on pakko saada joku palikka nytkähtämään, ennen kuin mitään muutosta voi saada aikaiseksi.

Pelkästään se tietämättömyys seksistä fyysisenä toimituksena, miltä se tuntuu, saako edes värkkiä toimimaan naisseurassa, kuinka nopesti tahma lentää jne. Kaikki nuokin alkavat kummittelemaan mielessä ja aiheuttavat epävarmuutta. Kokemus paljastaisi, ettei se nyt niin vaikeaa, ihmeellistä ja pelottavaa sitten olekaan.

Siitä on vielä pitkä matka oikean ihmissuhteen luomiseen, mutta ensimmäiset askeleet ne vasta vaikeita ovatkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa asettaa järkeviä tavoitteita. En sano tätä ilkeyttäni, vaan enemmänkin kokemusasiantuntijana. Unohda ne vastuulliset hommat ja hienot tittelit. Sinun henkisellä profiililla tulisit sellaissa hommissa vain menettämään viimeisetkin mielenterveytesi rippeet.

Voisitko vielä opiskella jonkun työllistävän tutkinnon, joka oikeasti kiinnostaisi sinua? Siitä sitten työnsyrjään kiinni.

Hankkiudu poikuudesta eroon, tarvittaessa vaikka ammattilaisen opastuksessa. Siitä ei tarvitse kenellekään raportoida.

Johan tuossa olisi muutama vauvanaskel.

Ei todellakaan mihinkään h*oriin kannata mennä. Kukaan järkevä nainen ei sinua sen jälkeen huoli, jos h*oraan itsesi likaat. Ja kyllä se ilmi tulee tavalla tai toisella. 

Jos alkaa ostaa suojan torjutuksi tulemiselta, mies ei ikinä opi normaalia vuorovaikutusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa asettaa järkeviä tavoitteita. En sano tätä ilkeyttäni, vaan enemmänkin kokemusasiantuntijana. Unohda ne vastuulliset hommat ja hienot tittelit. Sinun henkisellä profiililla tulisit sellaissa hommissa vain menettämään viimeisetkin mielenterveytesi rippeet.

Voisitko vielä opiskella jonkun työllistävän tutkinnon, joka oikeasti kiinnostaisi sinua? Siitä sitten työnsyrjään kiinni.

Hankkiudu poikuudesta eroon, tarvittaessa vaikka ammattilaisen opastuksessa. Siitä ei tarvitse kenellekään raportoida.

Johan tuossa olisi muutama vauvanaskel.

Ei todellakaan mihinkään h*oriin kannata mennä. Kukaan järkevä nainen ei sinua sen jälkeen huoli, jos h*oraan itsesi likaat. Ja kyllä se ilmi tulee tavalla tai toisella. 

Hahaha! Huorissa käyvät lähinnä ne miehet, joilla vientiä kyllä riittää ja monilla heistä on vielä oma vaimo. 

Monet tuntuu sanovan, että ei hätää kun on niin nuori vielä. Ja toki se on tavallaan totta, mutta liikaa siihen ei pidä tuudittautua, tai yhtäkkiä huomaa olevansa kuten minä, viisikymppinen ja vieläkin samassa tilanteessa. Ne vuodet vierii aikuisena yllättävän nopeaan, kun päivä kerrallaan vaan elelee elämäänsä. Ja jos ei ole mitään suuntaa, mitä kohti menee, jää helposti paikalleen ja sitten jonain päivänä tajuaa kuten minä tajusin keski-iän kriisissä, että minä en ole saanut elämässäni aikaan MITÄÄN, ja nyt on jo liian myöhäistä useimmat asiat (esim. lapset, uran luominenkin koska minun ikäisiäni kohdellaan alallani eläkettä kohti himmailijoina, ei lupaavina nousijoina).

No jos on elänyt 28 vuotiaaksi asti vertaillen itseään mediassa ja somessa näkyviin parisuhteisiin, miehiin ja naisiin, kun ei ole mitään realistisia parisuhteita ympärillä, niin ne ajatukset siitä mitä pitäisi olla ja osata on varmaan melko vääristyneet. 

Sinulla on tutkinto ja olet tehnyt jotain töitä. Se on tärkeintä. Kaikki muu lutviutuu kyllä. Tsemppiä!

Huomenna on aina uusi päivä. Uusi elämä. Ja ei ole pakko olla sellainen kuin muut. Ehkä on omia kiinnostuksia ja kehityskohteita sulla, harrastuksena. Kotonakin voi jotain harrastella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa asettaa järkeviä tavoitteita. En sano tätä ilkeyttäni, vaan enemmänkin kokemusasiantuntijana. Unohda ne vastuulliset hommat ja hienot tittelit. Sinun henkisellä profiililla tulisit sellaissa hommissa vain menettämään viimeisetkin mielenterveytesi rippeet.

Voisitko vielä opiskella jonkun työllistävän tutkinnon, joka oikeasti kiinnostaisi sinua? Siitä sitten työnsyrjään kiinni.

Hankkiudu poikuudesta eroon, tarvittaessa vaikka ammattilaisen opastuksessa. Siitä ei tarvitse kenellekään raportoida.

Johan tuossa olisi muutama vauvanaskel.

Ei todellakaan mihinkään h*oriin kannata mennä. Kukaan järkevä nainen ei sinua sen jälkeen huoli, jos h*oraan itsesi likaat. Ja kyllä se ilmi tulee tavalla tai toisella. 

Etkö sinä tajua, ettei hän edes aio käydä huorissa? Eivät syrjäytyneet miehet missään huorissa käy. Jotkut harvemmat heistä voivat käydä sen poikuutensa menettämässä ja se siinä.

Mitä voi muka tehdä jos tutkinto on semmoinen, että et oikeasti osaa mitään hyödyllistä? Olen oikeasti hyvin vihainen itselleni, että en ajatellut tätä syvemmin silloin 20-vuotiaana..

AP