Miksi nainen aina valitsee alfemman? Eikö mikään riitä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isäni tapasi aina sanoa: "siinä ei kaksista miestä tarvita, että vittuilla osaa!" Sama pätee naisiinkin. Keskustellaan nyt vain eikä etsiä lyömäaseita toisiamme vastaan. Ymmärrän tietysti syitä, miksi suhteista halutaan erota, miksi on paha olla jne. On se vaan jännä miten "punainen vaate" toisille on se, jos täällä ihmettelee sitä seikkaa, että miksi niin helposti halutaan vaihtaa kumppania eikä keskittyä korjaamaan ihmissuhdetta nykyisen kumppanin kanssa aktiivisemmin. Tyhjän saa pyytämättäkin ja kaiken tuhoaminen on aina helppoa; rakentaminen hieman hankalampaa.

ap

Mitä väliä sillä loppupeleissä on? Joo, jotkut parisuhteet katkeavat ja jotkut eivät. Miksi erosta pitää katkeroitua?

Sillä on se väli, että eiköhän me ihmisinä halutt

Niin...kyllä sydänsurut itseasiassa toisinaan voivat tappaakin. Totta kai, jos sinua kohdellaan suhteessa huonosti, niin pitäähän siitä suhteesta lähteä. Voi olla, että olisit nykyisin onnellinen myös eksäsi kanssa, jos olet löytänyt syyn itsestäsi. Älä nyt suutu tästä näkemyksestäni, mutta et voi tietää paraniko vaihtamalla vai ei, tavallaan.

 

No juuri siksihän tasoteorioilla ei ole oikeassa elämässä juurikaan merkitystä koska ne käsittelevät käytännössä vain sitä todella harvinaista ylintä tasoa ja joitain vielä sitäkin harvinaisempia suohirviöitä. Kun ne kolmosen miehet saavat käytännössä usein oikein mukavan hyvän parisuhteen itselleen sopivan naisen kanssa niin tasoajattelu alkaa menettää aika lailla merkityksensä mikään reaalimailman ilmiön kanssa. Ihan sama saako se ysin mies kymmenen kertaa enemmän huomiota naisilta kun ei tänne ole kuitekaan tultu vain huomiota hakemaan vaan olemaan onnellisia.

Mainitaan nyt heti alkuun, että tämän mielipiteen/kysymyksen ei ole tarkoitus olla riitaa haastava tai muutenkaan ketään loukkaava. Mutta tuli vain mieleen, että kun nykyään on tarjolla jos jonkinlaista pornoa, instapyllistelijää, onlyfansia vain parin klikkausen päässä jokaisen kännykässä, niin aiheuttaako nämä houkutuksen "alemman tason" (tökerö termi, joo tiedän) miehille ja naisille tyytymättömyyden ja myös riittämättömyyden tunteita omaa kumppania kohtaan? Mikä sitten voi aiheuttaa sen ettei se oma parisuhde tunnukaan niin onnelliselta. Kunhan tuli pohdittua.

Maailma on kyllä tainnut aina olla melko pinnallinen paikka, mutta nykyteknologia vain antaa meille ihmisille paremmat mahdollisuudet toteuttaa näitä pinnallisia taipumuksia entistä tehokkaammin huonossa mielessä.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos eli sellaista tervettä itsevarmuutta pitäisi mieheltä myös löytyä eli liiallinen kiltteyskään ei sytytä. Tämä on kyllä niin veteen piirretty viiva, että varmasti voi olla vaikeaa miehenä tätä toteuttaa, jos ei luonnostaan satu olemaan juuri sellainen sopiva. Pitääkö miehessä siis olla vähän haastettakin? Onko naiselle kiehtovampaa, jos miehen eteen pitää hieman myös nähdä vaivaa? Asuuko naisissakin hieman metsästysviettiä? Olen kyllä ymmärtänyt, että naisia ei kiinnosta miehet, ketkä flirttailevat muille eli naiset hyvin usein kyllä tuntuisivat haluavan miehensä sillä tavoin omistaa. Olenko ihan kuutamolla taas?

ap

Ap, ihan oikeasti. Lopeta tuollaisten kysymysten tulva ja mene ulos tutustumaan naisiin. Ikinä et voi olla kaikkea kaikille naisille. Valitettavasti vaikutat vähän yksinkertaiselta, mutta mitäpä silläkään mitään merkitystä on. 

Vierailija kirjoitti:

Koska olisin mieluummin autiolla saarella yksln asuva maailman ainoa nainen kuin seurustelisin jonkun vauvapalstan jankkaajaruikuttajan kanssa. Oikeesti, nää keskustelut saa aivot kiehumaan. 

Anteeksi tarkoitus ei ole aiheuttaa sinulle pahaa mieltä ja riitaa haastaa, mutta miksi sitten luet näitä. Eikö parisuhdeasioista voi mielestäsi ihan asiallisesti vaihtaa näkemyksiä? Mikä sinua erityisesti ärsyttää näissä keskusteluissa? Voinko auttaa sinua jotenkin?

ap

"Juurikin tämä! Itseäni ei viehätä sellainen päälle liimattu herrasmiesmäisyys, joka menee tietyillä miehillä aivan yli. En mä kaipaa kukkia joka perjantai tai sitä että jatkuvasti puhutaan pelkillä hellittelynimillä. Siitä tulee, anteeksi nyt vain, mutta sellainen olo että mies on jotenkin reppana. Vähän sellainen vässykkä, joka epätoivoissaan jatkuvasti pelkää menettävänsä minut. Enkä tarkoita että etsisin jotenkin tarkoituksella pahaa poikaa, mutta miehen pitää mun mittapuun mukaan olla sellainen "jätkä". Sellainen jatkuva simppaaminen ja tyyliin anteeksi että olen olemassa tässä sinun ilmatilaasi kuluttamassa, niin se ei vaan sitten kyllä loppupeleissä sytytä. Sori jos en osaa tätä paremmin selittää."

Juurikin tämä! Kyllä sellainen itsevarma jännämies saa naisen pikkarit kostumaan ja siinä jää betamies yksin runkkaamaan pornolle. Biologiaa ei voi voittaa.

"Olen onnellisessa asemassa siinä mielessä, että voin saada satunnaista seksiä helpommin kuin useimmat muut miehet. JOS haluan."

Ok, nyt sain lopulta kiinni ajatuksestasi. 

Tuo toi vain mieleen oman kokemukseni ja sen miten olen alkanut ajatella että satunnaisen seksin saaminen ei useimmilla miehillä ole oikeastaan lopulta kyky vaan taito/asenne. Itsekin ajattelin nuorena että en minä ketään naista saa sänkyyn ja se oli toden totta itseään toteuttava ennustus. Sitten kun sai yhden täysin onnekkaan onnistumisen niin sen jälkeen alkoikin olla helpompaa kun sai uskoa siihen että voikin kelvata jollekin.

Sanoisin siis että suurin osa kyvystä saada satunnaista seksiä on vain se että tunnistaa ne hetket ja tilanteet kun sitä olisi mahdollista saada ja uskoo sitten omiin mahdollisuuksiinsa tarpeeksi. Ja aika sama myös parisuhteiden kanssa. Yleensäkin jonkinlaisen terveen itseluottamuksen osuus ihmissuhteissa on paljon isompi kuin monesti tajutaan. Keskitytään vain komeuteen ja muuhun kun kuitenkin siinä oikeassa vuorovaikutuksessa se toisen läsnäolo ja karisma on iso osa viehätystä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isäni tapasi aina sanoa: "siinä ei kaksista miestä tarvita, että vittuilla osaa!" Sama pätee naisiinkin. Keskustellaan nyt vain eikä etsiä lyömäaseita toisiamme vastaan. Ymmärrän tietysti syitä, miksi suhteista halutaan erota, miksi on paha olla jne. On se vaan jännä miten "punainen vaate" toisille on se, jos täällä ihmettelee sitä seikkaa, että miksi niin helposti halutaan vaihtaa kumppania eikä keskittyä korjaamaan ihmissuhdetta nykyisen kumppanin kanssa aktiivisemmin. Tyhjän saa pyytämättäkin ja kaiken tuhoaminen on aina helppoa; rakentaminen hieman hankalampaa.

ap

Mitä väliä sillä loppupeleissä on? Joo, jotkut parisuhteet katkeavat ja jotkut eivät. Miksi erosta pitää katkeroitua?

Sil

 

KUKAAN ei lähde hyvästä suhteesta, jossa on rakkautta, hyvä henkinen ja fyysinen yhteys ja luottamus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

" Sanotaan nyt tässä kohtaa, että en oleta kaikkien miesten aina preferoivan satunnaista seksiä parisuhdeseksin edelle. Enhän itsekään niin tee. "

No sanoit silti nimenomaan olevasi "onnellisessa asemassa". Mutta ei nyt enää tartuta siihen. Ehkä se on sinulta vain ihan tiedostamaton tapa kirjoittaa jolla et tarkoita mitään sen kummempaa mutta kyllä se helposti sinua tuntemattomalle ihmiselle antaa tietyn kuvan. Ehkä väärän mutta silloin kannattaa välttää sellaisia ilmaisuja.

Nyt kun avasit omaa parisuhde- ja naishistoriaasi paremmin ja monipuolisemmin niin minulta kyllä hukkui se mikä mielipiteesi pointti enää lopulta oli. Eli mitä halusit lopulta sanoa miehistä ja naisista sekä heidän suhteistaan?

Huokaus. Olen onnellisessa asemassa siinä mielessä, että voin saada satunnaista seksiä helpommin kuin useimmat muut miehet. JOS haluan. Ja useimmat miehet

Niin, kuka onnellisen aseman sitten määrittää. Gammanainen kelpuuttaa vain yhden naisen miehen, jolla on rautainen moraali ja itsekuri. Mutta ehkä gammanaisen saaminen ei ole sinulle onnellisuuden täyttymys.

Uskon kuitenkin, että jollekulle miehelle se voi olla, sillä gammanaisella on paljon sellaista annettavaa, mistä kaikki miehet eivät ole edes osanneet unelmoida. Syviä ja salaperäisiä, maailman kauneimpia asioita, sellaisia joista ei opi aikuisviihdesivustoilta tai miestenlehdistä - niiden anti jää haljuksi ja haaleaksi sille, joka saa kokea gammanaisen taian. 

Incel mikä incel. Ja ei, et aiheuta pahaa mieltä kenellek'ään, sääliä jos sitäkään. 

Mitä jos kyselyn sijaan välillä eläisit? Pyytäisit sitä kivaa rinnakkaisluokan tyttöä vaikka limudiskoon.

"Kiitos eli sellaista tervettä itsevarmuutta pitäisi mieheltä myös löytyä eli liiallinen kiltteyskään ei sytytä. Tämä on kyllä niin veteen piirretty viiva, että varmasti voi olla vaikeaa miehenä tätä toteuttaa, jos ei luonnostaan satu olemaan juuri sellainen sopiva. Pitääkö miehessä siis olla vähän haastettakin?"

Ei, miehessä ei tarvitse olla haastetta. Mutta luonnetta ja kykyä sanoa oma mielipiteensä miehessä pitää kyllä olla. Ei saa olla heittopussi ja perässä vedettävä mutta normaali joustavuus ja kyky neuvotella asioista on ehdoton vaatimus.

Vierailija kirjoitti:

"Jos katsoisit noita jakamiani videoita niin havaitsisit ne täysin oikeiksi.

Ja ne Prisma miehet, jotka sillä  hetkellä näyttää hyvinkin tavanomaisilta, on vaan päätyneet siihen jamaan koska heillä on stressaava elämäntilanne, kenties 3 pikkulasta, univajetta, keho rupsahtanut liikasyömisestä ja itsensä unohtamisesta lapsiarjen keskellä. Aikaisemmin (noin ammattikouluisässä) ne on olleet varmasti jonkun silmissä "hottiksia" tai ainakin kelvollisia parisuhteeseen. "Tasohan"/ulkonäkö voi vahdella elämän aikana suurestikin."

 

Tuo videosi siis laittoin käytännössä rinnakkain univajeesta kärsivän perheenisän (3), vielä nuoren näköisen teinin (6) ja miesmallin (9). Ja sitten pokkana väität että se kuvaa tasoja jotenkin kattavasti ja sitten vielä oikeastaan että lähes jokainen on lopulta kuitenkin nuorena aika hyvän näköinen ja kelpaa monelle. Mene kyllä jo aika sekavaksi ja selittelyksi jos minulta kysyt.&n

Siitä samaa mieltä, että nuo havainnekuvat on huonosti valittu, koska eri ikäisiä jne.

Mutta muuten WW:n analyysit on osuvia, ja yleensä se vertailee pääasiassa nuoria miehiä toisiinsa.

Se että näkee Prismassa kaljamahaisen röhjäkkeen vaimon kanssa, ei kerro, kuinka vaikea sen on ollut nuorena saada naista parisuhteeseen, ja se on saattanut olla joskus ihan komeakin.

Ja ulkonäön merkitys on vielä korostunut some/deittiappi aikakaudella, joten on mielekkäämpää vertailla nuoria ja nuorehkoja miehiä: minkä näköisiä on tyttöystävän/vaimon kanssa liikkuvat nuoret miehet vs. yksin liikkuvat. Prisma on enemmän keski-ikäisten paikka, katselkaa miltä parit tai sinkut näyttää jossain, mikä on enemmän nuorten ihmisten paikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos eli sellaista tervettä itsevarmuutta pitäisi mieheltä myös löytyä eli liiallinen kiltteyskään ei sytytä. Tämä on kyllä niin veteen piirretty viiva, että varmasti voi olla vaikeaa miehenä tätä toteuttaa, jos ei luonnostaan satu olemaan juuri sellainen sopiva. Pitääkö miehessä siis olla vähän haastettakin? Onko naiselle kiehtovampaa, jos miehen eteen pitää hieman myös nähdä vaivaa? Asuuko naisissakin hieman metsästysviettiä? Olen kyllä ymmärtänyt, että naisia ei kiinnosta miehet, ketkä flirttailevat muille eli naiset hyvin usein kyllä tuntuisivat haluavan miehensä sillä tavoin omistaa. Olenko ihan kuutamolla taas?

ap

Ap, ihan oikeasti. Lopeta tuollaisten kysymysten tulva ja mene ulos tutustumaan naisiin. Ikinä et voi olla kaikkea kaikille naisille. Valitettavasti vaikutat vähän yksinkertaiselta, mutta mitäpä silläkään mitään merkitystä on. 

Anteeksi, jos kysymykseni ovat epämiellyttäviä. Kiitos kommentistasi. olisi varmasti järkevää jutella näistä livenä naisten kanssa ja mennä muutenkin vähän happihyppelylle tässä. Mutta miksi nimittelet minua yksinkertaiseksi. En mä siitä hernettä nekkuuni ota, mutta olenko jollain kommentillani loukannut sinua? Jos olen, niin siitä pahoillani. Olisi ihanaa, jos kunnioitettaisiin toisiamme keskustelijoina, vaikka ei heti toisen ajatusmaailma aukeaisikaan. Kaikkea hyvää sinulle! Vaikutat kyllä ihan hyvää tahtovalta ja tarkoittavalta ja siksi ihmettelen, että miksi haluat minua tässä sivaltaa?

ap

Vierailija kirjoitti:

Mutta heittäkää nyt naiset jotain asiallista kommenttia ihan yleisesti, että minkäläisiä lähinnä henkisiä ominaisuuksia miehessä arvostatte ja mitä taas vieroksutte? Varmasti miehen on hyvä olla turvallinen, huomaavainen, helläkin. Mutta millaisia rajoja toivoisitte miehen vetävän ja milloin taas näette rajat miehen tarpeena kontrolloida? Tahtoo oppia paremmaksi mieheksi tässä...

Arvostan esim.:

- Henkistä vakautta. Ei vedä rageja mistään. Ei myöskään tarve mielistellä. 

- Sosiaalista tilannetajua. Esim. ettei puhu paskasta kun syödään.

- Positiivista mielenlaatua. Ei ole tarve kettuilla kenellekään tai alistaa ketään. 

Rajojen suhteen toivon, että mies tuntee ja ymmärtää omat ja muiden rajat ja kunnioittaa niitä. Eli itsensä suhteen saa vetää rajoja niin kuin kokee tarpeelliseksi, mutta muita ei voi kontrolloida. Esim. "oon väsynyt, en jaksa lähteä bilettämään" = omien rajojen vetämistä, "oon väsynyt, en jaksa lähteä bilettämään joten säkään et saa lähteä" = kontrollointia. Tietty hyvässä suhteessa otetaan toisen tarpeet huomioon molemmin puolin. 

Selkiskö. Eli mitkä on omat tunteet ja tarpeet, mitkä muiden tunteet ja tarpeet? Miten otetaan ne fiksulla tavalla huomioon eri tilanteissa. Pyri win-win-tilanteeseen aidosti eli että kaikilla hyvä olla. Toisaalta toisen tunteita ei voi liikaa kantaa... 

Ok, nyt sain lopulta kiinni ajatuksestasi. 

Tuo toi vain mieleen oman kokemukseni ja sen miten olen alkanut ajatella että satunnaisen seksin saaminen ei useimmilla miehillä ole oikeastaan lopulta kyky vaan taito/asenne. Itsekin ajattelin nuorena että en minä ketään naista saa sänkyyn ja se oli toden totta itseään toteuttava ennustus. Sitten kun sai yhden täysin onnekkaan onnistumisen niin sen jälkeen alkoikin olla helpompaa kun sai uskoa siihen että voikin kelvata jollekin.

Sanoisin siis että suurin osa kyvystä saada satunnaista seksiä on vain se että tunnistaa ne hetket ja tilanteet kun sitä olisi mahdollista saada ja uskoo sitten omiin mahdollisuuksiinsa tarpeeksi. Ja aika sama myös parisuhteiden kanssa. Yleensäkin jonkinlaisen terveen itseluottamuksen osuus ihmissuhteissa on paljon isompi kuin monesti tajutaan. Keskitytään vain komeuteen ja muuhun kun kuitenkin siinä oikeassa vuorovaikutuksessa se toisen läsnäolo ja karisma on iso osa viehätystä. 

Nää on aina vähän vaikeita aiheita kirjoitella, kun ihmisillä on monenlaista ennakko-oletusta ja omien kokemusten painolasti taustalla. Ja kuitenkin se pariutuminen - oli sitten kyseessä satunnainen hetki tai pidempiaikainen juttu - on meille ihmisille ollut kautta maailmanhistorian se yksi tärkeimmistä asioista elämässä. 

Totta mooses minäkin olen olen alle parikymppisenä burgeroinut ihan huolella naisasioissa, kun niitä tuli teininä aloiteltua. Olin toki ihan lapsesta asti ollut jollain tasolla tyytyväinen ulkonäkööni, joten en sikäli ollut siitä huolissani, mutta silti ne ensimmäiset kokemukset vastakkaisen sukupuolen kanssa olivat aika räpellystä ja ei oikein osannut arvioida menikö hyvin vai huonosti. Mutta siinä parinkympin kieppeillä, kun olin saanut vahvistuksen sille, että useimmat naiset tykkää mun seurasta, niin kyllähän se kummasti helpotti niitä kanssakäymisiä ja siihen tuli sellaista rentoutta tekemiseen. Edelleen vielä tänäkin päivänä mua toki jännittää jonkun verran alussa, jos olen jonkun minua kovasti miellyttävän naisen seurassa, mutta tämän koen vain positiivisena asiana, sillä ois kauheaa mikäli ne perhoset täysin sieltä vatsanpohjalta katoaisivat! Mutta se on kuitenkin ollut mukavaa huomata, että voin olla naisten seurassa oma itseni ja se riittää. Tuntuu nimittäin ikävältä lukea monien miesten kirjoituksia mm. täällä Vauvalla ja Ylilaudalla, joissa mietitään millainen pitäisi olla ja millaiseksi pitäisi muuttua, että kelpaisi paremmin naisille. Tuollainen ei pidemmän päälle kyllä toimi ja varmasti stressaa, jos pitää esittää jotain muuta kuin oikeasti on.

Vierailija kirjoitti:

"Kiitos eli sellaista tervettä itsevarmuutta pitäisi mieheltä myös löytyä eli liiallinen kiltteyskään ei sytytä. Tämä on kyllä niin veteen piirretty viiva, että varmasti voi olla vaikeaa miehenä tätä toteuttaa, jos ei luonnostaan satu olemaan juuri sellainen sopiva. Pitääkö miehessä siis olla vähän haastettakin?"

Ei, miehessä ei tarvitse olla haastetta. Mutta luonnetta ja kykyä sanoa oma mielipiteensä miehessä pitää kyllä olla. Ei saa olla heittopussi ja perässä vedettävä mutta normaali joustavuus ja kyky neuvotella asioista on ehdoton vaatimus.

Kiitos sinulle hienosta ja asiallisesta vastauksestasi! Otetaan koppia ja muidenkin miesten kannattaa tehdä samoin!

ap

Niin, kuka onnellisen aseman sitten määrittää. Gammanainen kelpuuttaa vain yhden naisen miehen, jolla on rautainen moraali ja itsekuri. Mutta ehkä gammanaisen saaminen ei ole sinulle onnellisuuden täyttymys.

Uskon kuitenkin, että jollekulle miehelle se voi olla, sillä gammanaisella on paljon sellaista annettavaa, mistä kaikki miehet eivät ole edes osanneet unelmoida. Syviä ja salaperäisiä, maailman kauneimpia asioita, sellaisia joista ei opi aikuisviihdesivustoilta tai miestenlehdistä - niiden anti jää haljuksi ja haaleaksi sille, joka saa kokea gammanaisen taian. 

Minkälainen on siis gammanainen? Mikä hänet erottaa ihan tavallisesta naisesta? Kysyn tätä ihan täysin puhtain aikein ja uteliaisuudesta :)

Jos jätetään ulkonäköasiat sikseen, niin minua on aina viehättänyt eniten naisessa sellainen verbaalinen ja henkinen yhteensopivuus kanssani: sellainen yhteys, missä juttu luistaa ja se on vastavuoroista sekä huumorintaju osuu samalla aaltopituudelle. Tämä tällainen on kuitenkin melko harvinaista herkkua valitettavasti. Useimmiten naisen kanssa juttelu luistaa ihan ok ja kommunikoinnissa ollaan melko samalla sivulla, mutta siihen ei kuitenkaan synny sellaista lähes "maagista" samanhenkisyyttä, jota kaipaan ja haluan omalta kumppaniltani.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos eli sellaista tervettä itsevarmuutta pitäisi mieheltä myös löytyä eli liiallinen kiltteyskään ei sytytä. Tämä on kyllä niin veteen piirretty viiva, että varmasti voi olla vaikeaa miehenä tätä toteuttaa, jos ei luonnostaan satu olemaan juuri sellainen sopiva. Pitääkö miehessä siis olla vähän haastettakin? Onko naiselle kiehtovampaa, jos miehen eteen pitää hieman myös nähdä vaivaa? Asuuko naisissakin hieman metsästysviettiä? Olen kyllä ymmärtänyt, että naisia ei kiinnosta miehet, ketkä flirttailevat muille eli naiset hyvin usein kyllä tuntuisivat haluavan miehensä sillä tavoin omistaa. Olenko ihan kuutamolla taas?

ap

Kiintymyssuhdemallit määrää hakeeko suhteelta tappelua ja draamaa vai jotain vakaampaa (vaiko väistää kaikki suhteet). Kannattaat tututua kiintymyssuhdeteoriaan, tuntea oma mallinsa ja sen mahdolliset heikkoudet. 

Lyhyesti: turvallisesti kiintynyt ei halua draamaa, ei pelaa pelejä, turvattomasti kiintynyt pelaa ja draamailee, välttelevästi kiintynyt lähtee helposti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos eli sellaista tervettä itsevarmuutta pitäisi mieheltä myös löytyä eli liiallinen kiltteyskään ei sytytä. Tämä on kyllä niin veteen piirretty viiva, että varmasti voi olla vaikeaa miehenä tätä toteuttaa, jos ei luonnostaan satu olemaan juuri sellainen sopiva. Pitääkö miehessä siis olla vähän haastettakin? Onko naiselle kiehtovampaa, jos miehen eteen pitää hieman myös nähdä vaivaa? Asuuko naisissakin hieman metsästysviettiä? Olen kyllä ymmärtänyt, että naisia ei kiinnosta miehet, ketkä flirttailevat muille eli naiset hyvin usein kyllä tuntuisivat haluavan miehensä sillä tavoin omistaa. Olenko ihan kuutamolla taas?

ap

Ap, ihan oikeasti. Lopeta tuollaisten kysymysten tulva ja mene ulos tutustumaan naisiin. Ikinä et voi olla kaikkea kaikille naisille. Valitettavasti vaikutat vähän yksinkertaiselta, mutta

 

Sinusta tosiaan huokuu ehkä vähän sellainen kynnysmattomaisuus ja se saa jotkut naiset halveksimaan sinua. Ei siinä ole mitään rationaalista, vaan se on vaistonvaraista käyttäytymistä.

 

Mukavaa mutta kynnysmattomaista miestä halveksitaan, kun jostain itsevarmasta öykkäristä ei ehkä pidetä, mutta sitä ei myöskään varsinaisesti halveksita. Ja kyllä niille mulkeroillekin löytyy ottajia.

Ideaali on tietenkin, että mies on itsevarma ja mukava, sellainen että osaa olla tarvittaessa riuska ja pitää puoliaan, muttei turhaan pullistele ja öykkäröi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos eli sellaista tervettä itsevarmuutta pitäisi mieheltä myös löytyä eli liiallinen kiltteyskään ei sytytä. Tämä on kyllä niin veteen piirretty viiva, että varmasti voi olla vaikeaa miehenä tätä toteuttaa, jos ei luonnostaan satu olemaan juuri sellainen sopiva. Pitääkö miehessä siis olla vähän haastettakin? Onko naiselle kiehtovampaa, jos miehen eteen pitää hieman myös nähdä vaivaa? Asuuko naisissakin hieman metsästysviettiä? Olen kyllä ymmärtänyt, että naisia ei kiinnosta miehet, ketkä flirttailevat muille eli naiset hyvin usein kyllä tuntuisivat haluavan miehensä sillä tavoin omistaa. Olenko ihan kuutamolla taas?

ap

Ap, ihan oikeasti. Lopeta tuollaisten kysymysten tulva ja mene ulos tutustumaan naisiin. Ikinä et voi olla kaikkea kaikille naisille. Valitettavasti vaikutat vähän yksinkertaiselta, mutta

 

Siksi vaikutat vähän yksinkertaiselta, koska sun kysymykset ovat ihan itsestäänselviä asioita, jotka kokemus ylipäätään ihmisten kanssa opettaa elämässä. 

Vierailija kirjoitti:

Tervehdys kaikille, kertoilen tässä vielä hieman omakohtaisista kokemuksistani naisista. Mulla on ollut kyllä naisia elämässäni ja pitkiä parisuhteitakin löytyy, joten sinällään minun on ollut helpohko naisseuraa saada. Ongelmana on kuitenkin muutamassa suhteessa ollut, että olen huomannut naisystävissäni tiettyä opportunismia eli ovat vaihtaneet tilaisuuden tullen "alfempaan" itsevarmempaan kaveriin. Mulla on itselläni ollut itsetunnon kanssa ongelmia nuoruudesta lähtien, vaikka tiedänkin olevani ihan hyvä jätkä ja tarvittaessa aika kovakin kaveri niin fyysisesti kuin mentaalisestikin. Tiedän kyllä mitä on masennus ja elämän vastoinkäymisistäkin olen saanut osani. Masennus on kyllä tehnyt minusta myös toisen huomioonottavan ja herkän ja hellänkin. Ei se ole aina huono juttu, että on kokenut koviakin.

Kysynkin siis arvon naisilta vielä sitäkin, että miksi niin usein kyllästytte siihen ihan kivaan, luotettavaan ja huomioivaan herrasmieh

Oisko sulla ap pientä läheisriippuvuutta tulilla. Taipumus ihastua itseäsi jännempiin, joita palvoa, mutta jotka ahdistuu sun tuteellisuudesta, ja vaihtaa sitten "alfempaan". Sä taas et pysty ottamaan sellaista kilttiä tyttöä, koska sellaiselle sun pitäis olla sellainen vakaampi mies? 

Omien tunteiden säätely vähän hakusessa? Tarviit ehkä naisen, jota vähän palvoa, mutta valitset itse niitä vaikeampia? Semmoinen vakaampi nainen ei kiinnosta?