Uusi perhekuva miehen entisestä perheestä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi että, kyllä tätä ketjua lukiessa taas huomaa, miten onnellinen saakaan olla siitä että on järkevä puoliso ja vieläpä sellainen, joka ajattelee asioista aivan samoin kuin minä. Tuollainen asia ei ikinä voisi jäädä kertomatta, koska jutellaan niin laajasti kuulumisia muutenkin. Kyllä me tiedämme keneen toinen on törmännyt ja mitä sille törmättävälle on kuulunut, tiedämme jos joku on soittanut yllättäen tai on vaikka saanut viestin joltain pitkästä aikaa. Juttelemme siitäkin jos jostain biisistä tuli joku lapsuuskaveri mieleen, toinen voi vaikka alkaa etsiä sitä lapsuuskaveria somesta tms.

Me emme edes osaa ajatella että olisimme jotenkin "kaksi erillistä yksilöä jotka vaan jaamme elämäämme yhdessä, silti ominamme eläen" vaan olemme kasvaneet yhdeksi yksiköksi 😄 On tottakai ne omat työkuviot ja -kaverit, tosin nekin vuosien varrella tulee tutuiksi puoli

Kuulostaa velvoittavalta. Mitä tapahtuu jos esimerkiksi unohtaa kertoa jonkun kenet näki vaikka kadulla ja juteltiin hetken aikaa? Ja tämä selviää myöhemmin sille toiselle?

Ei se ole mitään "velvoittavaa" kun se on molemmille täysin normaali tapa olla, vieläpä itsestäänselvä. On mukavaa kertoa toiselle asioita. Jos jotain unohtaa kertoa, se tulee kyllä aina jostain mieleen ja kerrotaan sitten. Yleensä ihan saman päivän aikana. Jos ollaan vaikka päivä pari erillämme niin aina joku vaivaa että "mitäköhän mun piti sanoa..." mutta tosiaan, aina ne mieleen palaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä siinä on niin väärin, että mies oli yhteiskuvassa lastensa ja näiden äidin kanssa raportoimatta asiaa sinulle erikseen?

Miksi se on niin iso asia että siitä olisi erikseen ja vartavasten pitänyt kertoa sinulle?

Eihän siinä mitään varsinaisesti väärin ole, mutta en tykkäisi itse olla suhteessa, jossa ei olla avoimia. Itse kerron paljon asioita miehelleni. Vain jos mies tai itse olisi jossain pitkässä reissussa eri aikavyöhykkeellä, saattaisi jäädä tuollainen kertomatta. Ihan vaan jutustelun takia. Mieheni on suosikki-ihmiseni. Haluan olla hänen seurassaan, kertoa sekä kuulla asioista. Ei se ole mitään raportoimista. Ensi viikolla olen menossa syömään ex-kollegan kanssa. Siitäkin tuli jo mainittua, että onpa kiva nähdä.

Juuri näin!! 😊

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi että, kyllä tätä ketjua lukiessa taas huomaa, miten onnellinen saakaan olla siitä että on järkevä puoliso ja vieläpä sellainen, joka ajattelee asioista aivan samoin kuin minä. Tuollainen asia ei ikinä voisi jäädä kertomatta, koska jutellaan niin laajasti kuulumisia muutenkin. Kyllä me tiedämme keneen toinen on törmännyt ja mitä sille törmättävälle on kuulunut, tiedämme jos joku on soittanut yllättäen tai on vaikka saanut viestin joltain pitkästä aikaa. Juttelemme siitäkin jos jostain biisistä tuli joku lapsuuskaveri mieleen, toinen voi vaikka alkaa etsiä sitä lapsuuskaveria somesta tms.

Me emme edes osaa ajatella että olisimme jotenkin "kaksi erillistä yksilöä jotka vaan jaamme elämäämme yhdessä, silti ominamme eläen" vaan olemme kasvaneet yhdeksi yksiköksi 😄 On tottakai ne omat työkuviot ja -kaverit, tosin nekin vuosien varrella tulee tutuiksi puoli

Ihanaa! Ajattelen tismalleen samoin. Monesti tulee just laitettua viestiä tuolla tavalla kesken päivän.

Just näin. Itse asiassa juuri viime viikolla sain mieheltäni viestin, kesken molempien työpäivän, että muistatko Jussin joka oli mun kanssa kurssilla v.95? Soitti mulle just työasiaa, se on paikassa X nykyään töissä! 😄 Sitä sitten ihmeteltiin että kyllä on pieni maailma 😄 Näitä on vain ja ainoastaan ihanaa, ja tärkeää, jakaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsen allergialääke on oltava aina mukana ja huomasin aamulla sen olevan loppu, hakisin sitä apteekista samantien ja veisin lapselle kouluun. Ettei tule vakavaa reaktiota koulupäivän aikana.

Entä jos lapsen Kela-kortti on exällä? Miten saat reseptilääkkeen apteekista ilman sitä?

Exän häiritsijöillä näitä tekosyitä riittää, elämä on aina niin kovin "vaikeaa" ilman yhteydenpitoa exään 🙄

Eniten ihmettelen sitä, että tallennatte whatsapp viestien kuvia automaattisesti ipadille.

Sen lisäksi, etten ymmärrä miksi molempien pitää nähdä toisensa yksityisten viestien kuvat, niin itselläni ipad täyttyisi kaiken maailman memeistä, screenshoteista uutisotsikoista yms.

turhanpäiväisestä. Lisäksi en haluaisi, eikä siskonikaan haluaisi, että esim. siskoni minulle lähettämä kuva luomesta rinnassa talllentuisi mieheni nähtäville

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsen allergialääke on oltava aina mukana ja huomasin aamulla sen olevan loppu, hakisin sitä apteekista samantien ja veisin lapselle kouluun. Ettei tule vakavaa reaktiota koulupäivän aikana.

Voi hyvänen aika, kerrotaan nyt selvyyden vuoksi, että kyse on suihkeesta jota jonkinlaisen heinän siitepölyn aiheuttaman silmä- ja nenä-ärsytyksen vuoksi nuori käyttää silloin kun kelin vuoksi siitepölyä on erityisen paljon. Kukaan ei kuole jos se loppuu, mutta on sitä kiva olla saatavilla tarvittaessa. Ja kyllä, laitan viestiä myös tyyliin: muistattehan uimahousut huomenna kouluun. Koska 20 vuoden kokemuksella tiedän, ettei mies muista, eikä aina poikakaan. Tai siis laitoin, enää ei tarvitse kun poika on jo lukiolainen. Ja tällaiset viestit on nyt sitten jonkun mielestä kontrolloimista ja joutavaa viestintää, kun taas teinien tarinoiden kartoitus viestitse on esimerkki sellaisesta hyvästä ja hyviä suhteita rakentavasta viestinnästä, joka ei uutta kumppaniakaan ärsyttäisi. Selvä juttu.

Kuitenkin nyt ihan exän suusta kuultuna hän mykisti minun viesteistä ilmoitukset, koska (silloin) uusi halusi aina udella mitä viesti käsittelee ja jokainen viesti sai aikaan draamaa. Vaikkapa sellainen jossa kysyin, että ethän aio hankkia pojalle syntymäpäivälahjaksi rannekelloa kun minä ajattelin. Ihan käsi sydämellä mietin mikä on suhteessa tai suhteen osapuolissa vialla jos lapsen asioita käsittelevä viesti exältä kerran viikossa aikaansaa jonkinlaisen mustasukkaisuuskriisin. Ei ilmeisesti mikään, vaan vanhempien pitää pidättäytyä minkäänlaisesta yhteydenpidosta, paitsi jos on tarkoitus keskustella teinien vedätyksistä, se on ainoa ei-uutta-suhdetta-kunnioittamaton aihe. 

Vierailija kirjoitti:

Me käydään perheenä sukujuhlissa jne. exän ja lasten kanssa. Mahdutaan samaan autoon ihan hyvin. Exä on omalla tavallaan aina ja loppuun asti osa perhettä. Vaikka 2 vuoden kuluttua yhteinen huoltajuuskin loppuu. Exän suku on minun sukuni, näin minulle on kerrottu. Oli tilanne missä ex ei päässyt paikalle, mutta minä ja lapset päästiin. Serkkulauma esitteli minut tyttö- ja poikakavereilleen että meidän täti. Korjasin siinä, että enon/sedän ex-puoliso ja serkkujen äiti, mutta minut hiljennettiin, että sä oot aina yksi tädeistä ja sillä selvä. 💗

Nykyiselke puolisolle tämä on ok. Tosin ei hän olisi puolisoni, jos tämä olisi ongelma. Hän luottaa kyllä, että en mä exää nu**i enkä kaipaa yhteistä elämää hänen kanssa. 

Samoin, mun puolisoni on aikuinen mies, jota ei ole koskaan haitannut minun ja lapsen isän yhteydenpito. Kun lapsi oli vielä nuorempi olimme joskus mökilläkin tai isovanhemmilla yhdessä. Ihanaa kun on luottamus kunnossa, ilmanko ollaan onnellisia ja vapaita draamasta yhä edelleen kun yhdeksättä vuotta yhdessä. Lapsenikin arvostaa kumppaniani suuresti, hänellä on ollut kolmas luotettava aikuinen elämässään.

Jos exän esiintyminen perheen yhteisessä kuvassa järkyttää noin kovasti, niin kannattaa ehkä pohtia onko omassa itsetunnossa jotain epävarmuutta. Vannotko käsi sydämellä ettet olisi vetänyt itkupotkuraivareita, jos mies olisi sanonut että "niin joo, exäkin oli siellä"? Miksi tuo olisi edes erikseen mainitsemisen arvoista, kai nyt on ihan selvää, että mies on exänsä, lastensa äidin, kanssa tekemisissä. 

Niille aikuisille lapsille ne eronneet vanhemmat on heidän perheensä ja mikä onni heille jos a. tulevat noinkin hyvin toimeen ja b. lapset saavat tämmöisiä muistoja.

Vierailija kirjoitti:

Eniten ihmettelen sitä, että tallennatte whatsapp viestien kuvia automaattisesti ipadille.

Sen lisäksi, etten ymmärrä miksi molempien pitää nähdä toisensa yksityisten viestien kuvat, niin itselläni ipad täyttyisi kaiken maailman memeistä, screenshoteista uutisotsikoista yms.

turhanpäiväisestä. Lisäksi en haluaisi, eikä siskonikaan haluaisi, että esim. siskoni minulle lähettämä kuva luomesta rinnassa talllentuisi mieheni nähtäville

Kaikilla ei ole somea täynnä turhanpäiväisiä kuvia. Miksi kukaan lähettäisi mulle jotain memejä? Uutiset osaan lukea itse ja pitäisin aika kummallisena jos joku lähettäisi mulle jotain luomikuvia. Tai ok, olet ilmeisesti ihotautilääkäri, sitten ymmärrän mutta silloinkin, mitä pahaa olisi jos puoliso näkisi luomen kuvan, ei mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsen allergialääke on oltava aina mukana ja huomasin aamulla sen olevan loppu, hakisin sitä apteekista samantien ja veisin lapselle kouluun. Ettei tule vakavaa reaktiota koulupäivän aikana.

 

 

Voi hyvänen aika, kerrotaan nyt selvyyden vuoksi, että kyse on suihkeesta jota jonkinlaisen heinän siitepölyn aiheuttaman silmä- ja nenä-ärsytyksen vuoksi nuori käyttää silloin kun kelin vuoksi siitepölyä on erityisen paljon. Kukaan ei kuole jos se loppuu, mutta on sitä kiva olla saatavilla tarvittaessa. Ja kyllä, laitan viestiä myös tyyliin: muistattehan uimahousut huomenna kouluun. Koska 20 vuoden kokemuksella tiedän, ettei mies muista, eikä aina poikakaan. Tai siis laitoin, enää ei tarvitse kun poika on jo lukiolainen. Ja tällaiset viestit on nyt sitten jonkun mielestä kontrolloimista ja joutavaa viestintää, kun taas teinien tarinoiden kartoitus vies

No jokuhan siinä on ärsyttänyt. Toki voi olla myös turhan mustasukkainen, onhan sekin mahdollista.

Mä olen tuo joka saattaa tarkistaa, että teinit ei vedätä. Me viestitellään myös juuri noin lahjoista, ettei tule vahingossa samaa.

Vertailun vuoksi, mun miehen ex, jolle piti laittaa tiukat rajat, viestitti miehelleni ennen rajojen asettamista:

-puhelu klo 20 tai 21: Soititko juuri ovikelloa? En uskalla avata.

-Lähdin paikkaan x. Käythän ruokkimassa lemmikin pari kertaa päivässä. Mies: En ole kotona, en voi. Ex: Apua mitä minä nyt teen. En ollut varautunut tähän.

-Aina ennen lomia järjetön säätö lapsen olemisista monen eri viestin voimin.

-Lapsen juhliin liittyen viestirumba tarjoiluista. Mies sanoi, että kaikki käy. Maksaa puolet, laita lasku. Piti silti saada raportoida.

-Viestirumba siitä, että aikoo muuttaa. Minne, minkä hintaiseen yms. Ei muuttanut. Kunhan haki huomiota.

-Puhelu, että viemäri tukossa. Tule auttamaan. Mies neuvoi puhelimitse. Ei mennyt paikalle. Ex asuu taloyhtiössä. Luoja ties, miksei voinut soittaa isännöitsijälle.

-Ongelma sen, tämän ja tuon kanssa.

-Valehtelua siitä, että olen haukkunut häntä.

Niin, vaikka nykyään on onneksi rauhallista, meinaa nousta verenpaine jo ihan tavallisistakin viesteistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos lapsen allergialääke on oltava aina mukana ja huomasin aamulla sen olevan loppu, hakisin sitä apteekista samantien ja veisin lapselle kouluun. Ettei tule vakavaa reaktiota koulupäivän aikana.

 

 

Voi hyvänen aika, kerrotaan nyt selvyyden vuoksi, että kyse on suihkeesta jota jonkinlaisen heinän siitepölyn aiheuttaman silmä- ja nenä-ärsytyksen vuoksi nuori käyttää silloin kun kelin vuoksi siitepölyä on erityisen paljon. Kukaan ei kuole jos se loppuu, mutta on sitä kiva olla saatavilla tarvittaessa. Ja kyllä, laitan viestiä myös tyyliin: muistattehan uimahousut huomenna kouluun. Koska 20 vuoden kokemuksella tiedän, ettei mies muista, eikä aina poikakaan. Tai siis laitoin, enää ei tarvitse kun poika on jo lukiolainen. Ja tällaiset viestit on nyt sitten jonkun mielestä kontrolloimista ja joutavaa viestintää, kun taas teinien tarinoiden kartoitus vies

Seli seli seli 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me käydään perheenä sukujuhlissa jne. exän ja lasten kanssa. Mahdutaan samaan autoon ihan hyvin. Exä on omalla tavallaan aina ja loppuun asti osa perhettä. Vaikka 2 vuoden kuluttua yhteinen huoltajuuskin loppuu. Exän suku on minun sukuni, näin minulle on kerrottu. Oli tilanne missä ex ei päässyt paikalle, mutta minä ja lapset päästiin. Serkkulauma esitteli minut tyttö- ja poikakavereilleen että meidän täti. Korjasin siinä, että enon/sedän ex-puoliso ja serkkujen äiti, mutta minut hiljennettiin, että sä oot aina yksi tädeistä ja sillä selvä. 💗

Nykyiselke puolisolle tämä on ok. Tosin ei hän olisi puolisoni, jos tämä olisi ongelma. Hän luottaa kyllä, että en mä exää nu**i enkä kaipaa yhteistä elämää hänen kanssa. 

Samoin, mun puolisoni on aikuinen mies, jota ei ole koskaan haitannut minun ja lapsen isän yhteydenpito. Kun lapsi oli vielä nuorempi

En tykkäisi esim. tuollaisesta mökkeilystä. Ollaan exäni kanssa oltu kumpikin uudessa suhteessa lähes 10 vuotta. Lapset pitävät molempien kumppaneista. Elämä on onnellista, draamasta vapaata ja ihanaa myös näin. Luottamus on myös kunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eniten ihmettelen sitä, että tallennatte whatsapp viestien kuvia automaattisesti ipadille.

Sen lisäksi, etten ymmärrä miksi molempien pitää nähdä toisensa yksityisten viestien kuvat, niin itselläni ipad täyttyisi kaiken maailman memeistä, screenshoteista uutisotsikoista yms.

turhanpäiväisestä. Lisäksi en haluaisi, eikä siskonikaan haluaisi, että esim. siskoni minulle lähettämä kuva luomesta rinnassa talllentuisi mieheni nähtäville

Kaikilla ei ole somea täynnä turhanpäiväisiä kuvia. Miksi kukaan lähettäisi mulle jotain memejä? Uutiset osaan lukea itse ja pitäisin aika kummallisena jos joku lähettäisi mulle jotain luomikuvia. Tai ok, olet ilmeisesti ihotautilääkäri, sitten ymmärrän mutta silloinkin, mitä pahaa olisi jos puoliso näkisi luomen kuvan, ei mitään.

Ei kai se ole se pointti edes että vastaanottaja arvioi mitkä viestit taj kuvat saa mennä kolmannen osapuolen nähtäväksi ja mitkä ei. "Mitä se haittaa jos mieheni näkee kuvan siskon luomista ja miksi se edes lähettää mulle sellaista kuvaa".

Kyse on siitä, että itse kunnioitan läheisiäni ja vieraitakin sen verran että on ilmiselvää, että he saavat lähettää mulle viestin luottavaisina että sen näen vain minä. Mieheni saattaa saada tai lähettää viestillä kuvan vaikkapa isänsä kuolinpesään liittyvästä asiakirjasta muilta osakkailta,  tai joltain kalakaveriltaan seksikkäistä pakaroista. Eka ei kuulu minun silmilleni ja tokahan voisi epävarmassa ihmisessä herättää ihan turhia kysymyksiä.

Miksi te roikutte  suhteissa, jotka herättää hirveitä menettämisen pelkoja? Vai onko se itseasiassa tapa pitää yllä jännitettä, lietsoa mustasukkaisuusdraamaa tyhjästä? Kumppani tuntuu arvokkaammalle kun kuvittelee että joku häntä jatkuvasti koettaa houkutella muualle, mutta miespä näkee vain minut!(?)

Menee jo offtopiciksi, mutta mun kaverit pitää täysin selvänä että miehenikin näkee heidän laittamat kuvat ja kuulee kuulumiset. Ystävät on nykyään yhteisiä joten tottakai. Sama toisinpäin, tottakai kaverini saavat näyttää lähettämiäni kuvia muille. En lähettele mitään salaisia kuvia kenellekään 😄

Vierailija kirjoitti:

Menee jo offtopiciksi, mutta mun kaverit pitää täysin selvänä että miehenikin näkee heidän laittamat kuvat ja kuulee kuulumiset. Ystävät on nykyään yhteisiä joten tottakai. Sama toisinpäin, tottakai kaverini saavat näyttää lähettämiäni kuvia muille. En lähettele mitään salaisia kuvia kenellekään 😄

Kuulostaa henkilökohtaiselle helvetilleni; "meillä mieheni kanssa kaikki kaveritkin on nykyään yhteisiä, joten jaamme kaikki viestit ja kuvat toisillemme"🤯

Miksi oi miksi ihmiset pyrkii tuollaiseen symbioosisuhteeseen?

T. Ainakin kuusi-seitsemän symbioosiliiton eroa todistanut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me käydään perheenä sukujuhlissa jne. exän ja lasten kanssa. Mahdutaan samaan autoon ihan hyvin. Exä on omalla tavallaan aina ja loppuun asti osa perhettä. Vaikka 2 vuoden kuluttua yhteinen huoltajuuskin loppuu. Exän suku on minun sukuni, näin minulle on kerrottu. Oli tilanne missä ex ei päässyt paikalle, mutta minä ja lapset päästiin. Serkkulauma esitteli minut tyttö- ja poikakavereilleen että meidän täti. Korjasin siinä, että enon/sedän ex-puoliso ja serkkujen äiti, mutta minut hiljennettiin, että sä oot aina yksi tädeistä ja sillä selvä. 💗

Nykyiselke puolisolle tämä on ok. Tosin ei hän olisi puolisoni, jos tämä olisi ongelma. Hän luottaa kyllä, että en mä exää nu**i enkä kaipaa yhteistä elämää hänen kanssa. 

Samoin, mun puolisoni on aikuinen mies, jota ei ole koskaan haitannut minun ja laps

 

Mieheni on perustellut avoimen suhtautumisen sillä, että hänestä tuntuu hyvälle, että lapseni sai vielä niitä muistoja ja kokemuksia yhdessä olemisesta oman perheen kesken, erosta huolimatta.

Hänen kultainen luonteensa tullaan palkitsemaan niin, että itse lapsettomana ja oman perheensä nuorimpana jäsenenä, hän voi olla aivan varma, että siellä vanhainkodin ovella muistaa käydä loppuun saakka ainakin yksi vierailija.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me käydään perheenä sukujuhlissa jne. exän ja lasten kanssa. Mahdutaan samaan autoon ihan hyvin. Exä on omalla tavallaan aina ja loppuun asti osa perhettä. Vaikka 2 vuoden kuluttua yhteinen huoltajuuskin loppuu. Exän suku on minun sukuni, näin minulle on kerrottu. Oli tilanne missä ex ei päässyt paikalle, mutta minä ja lapset päästiin. Serkkulauma esitteli minut tyttö- ja poikakavereilleen että meidän täti. Korjasin siinä, että enon/sedän ex-puoliso ja serkkujen äiti, mutta minut hiljennettiin, että sä oot aina yksi tädeistä ja sillä selvä. 💗

Nykyiselke puolisolle tämä on ok. Tosin ei hän olisi puolisoni, jos tämä olisi ongelma. Hän luottaa kyllä, että en mä exää nu**i enkä kaipaa yhteistä elämää hänen kanssa. 

Samoin, mun puolisoni on aikuin

 

Mulla on itselläkin lapsia. Huolehdin kyllä arjessa miehenkin lapsesta, mutta mulle on aivan yks ja hailee, tuleeko hän mua katsomaan vanhainkotiin. Mun lapset varmaan menisi miestäni katsomaan. 

t: se joka ei tykkäisi eikä kaipas exän kanssa mökkeilyjä

Näissä ex-riippuvaisissa naisissa hullunkurisinta on se, että tuskin yksikään heistä sietäisi sitä jos se oma uusi mies viettäisikin mökkiviikonloppuja oman exänsä kanssa. Senhän pitäisi kuitenkin olla ihan ok, oli lapsia tai ei.

Olen itse seurustellut miehen kanssa, joka oli exänsä talutusnuorassa. Harvemmin on kyse vanhan suolan janottamisesta, vaikkei sekään ihan harvinaista ole (lukekaapa täältäkin exän-kaipaus-ketjuja). Kyse on vallankäytöstä. Siitä, että saa pitää langat käsissään vielä eron jälkeenkin. Pahimmillaan siitä, että saa pompotella ex-miestä ja ehkä tämän uutta puolisoakin ja hiekottaa heidän suhdettaan oman aseman turvaamiseksi. Itse näen ap:n kuvaaman valokuvaepisodin hienovaraisena vallan osoituksena ex-vaimolta uudelle naiselle. Mies tietää tämän, ja se on se syy, miksei kerro exään liittyvistä asioista avoimesti. Tietää itsekin olevansa lapanen, jota ex pompottaa ottamalla esimerkiksi asemaansa pönkittävän valokuvan vaikka mies on kuvassa vastentahtoisesti.

Been there, eikä ikinä enää exän pompoteltavissa olevaa lapasmiestä minulle.

Huolestuisin vasta jos mies teettää tuosta A3-kokoa olevan kehystetyn vedoksen olo- ja makuuhuoneeseenne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me käydään perheenä sukujuhlissa jne. exän ja lasten kanssa. Mahdutaan samaan autoon ihan hyvin. Exä on omalla tavallaan aina ja loppuun asti osa perhettä. Vaikka 2 vuoden kuluttua yhteinen huoltajuuskin loppuu. Exän suku on minun sukuni, näin minulle on kerrottu. Oli tilanne missä ex ei päässyt paikalle, mutta minä ja lapset päästiin. Serkkulauma esitteli minut tyttö- ja poikakavereilleen että meidän täti. Korjasin siinä, että enon/sedän ex-puoliso ja serkkujen äiti, mutta minut hiljennettiin, että sä oot aina yksi tädeistä ja sillä selvä. 💗

Nykyiselke puolisolle tämä on ok. Tosin ei hän olisi puolisoni, jos tämä olisi ongelma. Hän luottaa kyllä, että en mä exää nu**i enkä kaipaa yhteistä elämää hänen kanssa. 

 

Niinpä, olen todella onnellinen, että miehelläni ja lapsellani on aivan erityisen läheinen suhde. Ennen kaikkea mieheni kannalta, koska hänellä ei ole juuri perhettä ja koska ainoa sisaruksensakin on huomattavasti vanhempi, on hänelle jokainen läheinen elämässä kullanarvoinen ja tulevaisuudessa aina vaan arvokkaampi. Ja mieheni saa kiittää täysin itseään ja omaa elämänasennettaan siitä, että hän on lapselleni kovin rakas ja muutenkin ihminen, josta kaikki pitävät. Hänessä ei ole tippaakaan pienisieluisuutta, omistuksenhalua tai ylpeyttä.