Lue keskustelun säännöt.
Psykoottisia oireita, vaiko normaalia? APUA
15.03.2024 |
Diagnoosini on vaikea masennus, olen ollut masentunut 12-vuotiaasta asti. Nyt olen 29-vuotias.
Koko elämäni ajan olen ajoittain luullut kuulevani, kuinka ihmiset ympärilläni puhuvat minusta pahaa. Osa kerroista on varmaan olleet todellisia, mutta sitten taas... osalla kerroista olen jo alunperinkin ollut epävarma, onko edes mahdollista että kuulisin niin kauas. Nyt olen saanut täyden varmuuden, että osa näistä kerroista on ollut täysin mielikuvitukseni tuotetta.
Lisäksi joskus esim. ollessani yksin kotona, olen kuulevinani, että joku tulee kotiin. Näistäkin olen aina epävarma, että kuulinko, vaiko en. Mutta tätä tapahtuu todella usein.
Ajoittain luulen ihmisten ajattelevan minusta pelkästään huonoja asioita. Masennuksen ollessa oikein pahana, saatan luulla kaikkien vihaavan minua.
Olen vuosien mittaan eristäytynyt enemmän ja enemmän. Nykyään käyn kerran viikossa harrastuksessa, muuten olen täysin yksin. Masennukseen ei ole auttanut yksikään lääkitys. Olen myös syönyt Ketipinoria, josta oli pelkkää haittaa. Adhd-tutkimusjaksoa on aiottu aloittaa jo pitkään, mutta masennuksen takia sen aloitusta siirretään jatkuvasti.
Miltä kuulostaa?
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kokeillut Efexoria? Ns. vanha lääke, mutta toimiva. Ei pahempia sivuvaikutuksia. Eroon pääseminen on vaikeaa. Itsellä Efexor + Peratsin ja toimii.
Todella pahat seksuaalivaikutukset ja voivat jäädä pysyviksi.
Haittavaikutuksissa ei ole mainintaa tuosta. Kaikista lääkkeistä on haittaa. Minua häiritsee se, että en ole iloinen ja luova, niinkuin terveenä. Elämä menee rutiinilla. Joskus toivoisin vielä kokevani innostusta ja spontaania iloa.
Kyllä seksuaalihaitat on siellä luettelossa. Juuri muutama vuosi sitten tuli Europpaan lääkevirastosta tieto, että voivat aiheyttaa pysyvää haittaa. kts. PSSD.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi spämmäät jatkuvasti tätä samaa tänne?
Koska nämä ihmiset kuvittelevat että kaikki kokemukset, tunteet, ajatukset sekä tietoisuuden asiat taltutetaan lääkkeillä ja että lääkkeet vievät ne pois. Koskaan ei tulisi turhaan syödä mitään lääkkeitä tai haluta diagnooseja. Jos on tarvetta mennä lääkäriin niin sitten menee mutta ei kyllä tarvittaisi jokaiseen kummalliseen tilanteeseen niitä lääkkeitä. Minusta on ainakin hienoa kokea tätä elämää ja aistia sekä havainnoida.
Minulle tuo turvaa se, että olen uskossa Jeesukseen Kristukseen. Tiedän ainakin, että mitkään pahat henget eivät minuun pääse, sillä olen Jeesuksen oma. Tiedän myös että Jumala rakastaa minua ja olen hänelle arvokas, ja että minulla on tulevaisuus ja ikuinen elämä. Sisältöä elämään tuo se että voin keskittyä siihen, mitä (pientä) hyvää voisin tehdä toisten auttamiseksi. Useimmiten se on vain rukous.
Vierailija kirjoitti:
Ainakin tuo pskan puhuminen selän takana johtuu huonosta itsetunnosta. Samasta syystä voit kokea, että minne ikinä menetkin niin kaikki tuijottavat sinua. Itsetunto kuntoon niin "pskanjauhaminen" loppuu samantien.
Joskus käy niinkin että se onkin totta. On aina tärkeää perehtyä asioiden sisältöön varsinkin jos ne eivät heti käy selväksi. Minkälaisista ihmisistä johtuu ja mikä on se oma osuus? Miksi sinä ajattelet kuten ajattelet? Miksi sinä teet tälläisiä havaintoja? Mitä muuta havaitset? Jne.
Tutulta kuulostaa. Minulla tuota tulee etenkin stressitilanteessa esim. työelämässä. Ikävä juttu. Minusta kuitenkin on vaikuttanut usein siltä, että kuulemani on totta. Ikävä kyllä ihmiset todella puhuvat toisistaan ikävästi luullessaan, ettei heitä kuulla. Mutta kun olen kertonut asiasta muille, he ovat sanoneet, etten ole voinut kuulla sellaisia asioita "et voi kuulla, mitä viereisessä huoneessa puhutaan" ja "et voi kuulla mitä ihmiset puhuvat ikkunasi alla" yms.
Kuulemani puhe on siis yleensä ollut moittivaa tai siitä on muuten tullut ikävä olo.
Olen yrittänyt elää tavallista elämää parhaani mukaan, välillä lääkkeiden avulla.
Ei muuta kuin pää pystyssä kohti uusia haasteita. Niin muutkin tekevät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko kokeillut Efexoria? Ns. vanha lääke, mutta toimiva. Ei pahempia sivuvaikutuksia. Eroon pääseminen on vaikeaa. Itsellä Efexor + Peratsin ja toimii.
Todella pahat seksuaalivaikutukset ja voivat jäädä pysyviksi.
Haittavaikutuksissa ei ole mainintaa tuosta. Kaikista lääkkeistä on haittaa. Minua häiritsee se, että en ole iloinen ja luova, niinkuin terveenä. Elämä menee rutiinilla. Joskus toivoisin vielä kokevani innostusta ja spontaania iloa.
Kaikella on aikansa. Ymmärrän täysin tämän mutta jos et voi nyt niin hyvin niin et sinä itse sille voi mitään. Mistä sinun tilanteesi johtuu? Mikä on todellinen tilanteesi? Kaikki elämässäsi vaikuttaa, muuten on vaikea vaikuttaa jos ei tiedä.
Siihen kannattaa tottua, että ihmiset puhuvat toisistaan kaikenlaista. Hyvää ja pahaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulle tuo turvaa se, että olen uskossa Jeesukseen Kristukseen. Tiedän ainakin, että mitkään pahat henget eivät minuun pääse, sillä olen Jeesuksen oma. Tiedän myös että Jumala rakastaa minua ja olen hänelle arvokas, ja että minulla on tulevaisuus ja ikuinen elämä. Sisältöä elämään tuo se että voin keskittyä siihen, mitä (pientä) hyvää voisin tehdä toisten auttamiseksi. Useimmiten se on vain rukous.
Ei meihin koskaan pääsekään mitkään pahat henget sillä elämämme on aina herran hallussa ja kaikki mitä me koemme on tarkoituksenmukaista. Jokaisella pelkotilallakin on oma merkityksensä. Olemme aina kuitenkin turvassa sekä suojeltuina, ei ole olemassa oikeasti mitään pahaa henkeä joka tulisi meitä vahingoittamaan. Usko pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvin olla psykoottista oireilua, itselläkin ollut psykoottinen masennus. Menee neurolepteillä ohi nuo oireet, itsellä oli olantsapiini. Oli juurikin vainoharhaisuutta, esim. että naapurit kyttää ja ihmiset kadulla olisi nähnyt päälle päin että olen sekoamassa, sekä kuulin kissan maukumista ja tunsin pieniä hipaisuja kuin joku olisi koskenut. Myös sellaista "ihon kuplimista" kuin ötökkä olisi kävellyt. Ei kannata huolestua, aivot tekee välillä tepposia, kerro rohkeasti lääkärissä näistä. Neuroleptejä kannattaa syödä vain akuutin vaiheen yli, ne on aika kurjia lääkkeitä muuten, mutta auttaa vaivaan kyllä. Tsemppiä!
Kuinka kauan söit kuukausina lääkkeitä keskimäärin?
Hyvä hyvä, olkaa rauhassa sairaita ja syökää lääkkeitänne. En jaksa tätä sairasta Suomea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Halloota ihmiset. Miten voisi tutkia oman terveydentilansa psyykkisen tasapainoisuuden varmistamiseksi sekä psyykkisten sairauksien poissulkemiseksi? Tästä tulisi saada kattava todistus. Tiedättekö kuka tekee ja missä ja nimenomaan osaavasti? Mikä tälläinen tutkimus on nimeltänsä? Kertokaa mitä tiedätte.
Tehdäänkö muuten jossakin valheenpaljastustestejä? Tehdäänkö nykyisin laisinkaan niitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysyn nyt täällä kun sopii ehkä jotenkin aiheeseen, tutkitaanko Suomessa jossakin aivoja sekä mieltä? Minua kiinnostaisi tutkimus. Minua pitäisi tutkia, se olisi mielenkiintoista. Onko jollakin tietoa tarvitaanko tutkimuskohteita jossakin?
Ap täällä. Tähän ketjuun on näköjään tullut jos jonkinlaista vastausta...
En ole tälläistä aloitusta ikinä ennen tehnyt.
Sain vähän aikaa sitten tietää, että isäni veljellä sekä mummini siskolla on ollut skitsofrenia, mikä sai miettimään näitä omia oireita. Kuulemma joka sukupolvessa yhdellä ollut isän puolen suvussa aiemmissakin sukupolvissa. Kaikilla ollut sen verran lievää, että ovat kuitenkin käyneet töissä ja eläneet jokseenkin normaalin elämän. Aloin sitten miettimään voisivatko omatkin oireeni olla sitä...
Mulla on tälläkin hetkellä psyk. polille kontakti, joten otan asian esiin seuraavalla käynnillä, mutta käyntejä on harvoin kun ne lähinnä kuormittavat.
Masennukseen on tosiaan kokeiltu useampaa eri tyyppistä lääkettä, joista en ole saanut mitään vastetta masennukseen, mutta paljon sivuoireita. Omalla kohdallani olen siis lähtökohtaisesti lääkitystä vastaan (en kuitenkaan ole yleisesti lääkevastainen, sillä tiedän miten paljon niistä on joillekin ollut apua!). Oikeasta diagnoosista olisi kuitenkin hyötyä oman elämän ymmärtämisessä ja myös läheisille varmasti.
-ap
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä. Tähän ketjuun on näköjään tullut jos jonkinlaista vastausta...
En ole tälläistä aloitusta ikinä ennen tehnyt.
Sain vähän aikaa sitten tietää, että isäni veljellä sekä mummini siskolla on ollut skitsofrenia, mikä sai miettimään näitä omia oireita. Kuulemma joka sukupolvessa yhdellä ollut isän puolen suvussa aiemmissakin sukupolvissa. Kaikilla ollut sen verran lievää, että ovat kuitenkin käyneet töissä ja eläneet jokseenkin normaalin elämän. Aloin sitten miettimään voisivatko omatkin oireeni olla sitä...
Mulla on tälläkin hetkellä psyk. polille kontakti, joten otan asian esiin seuraavalla käynnillä, mutta käyntejä on harvoin kun ne lähinnä kuormittavat.
Masennukseen on tosiaan kokeiltu useampaa eri tyyppistä lääkettä, joista en ole saanut mitään vastetta masennukseen, mutta paljon sivuoireita. Omalla kohdallani olen siis lähtökohtaisesti lääkitystä vastaan (en kui
Kunhan se dg ei jää siihen paperiin vain hyödyksi. Tietoa löytyy myös netistä sekä kirjastostakin. Muista tehdä kaikkesi itsesi edistämiseksi. Kyllä se siitä.
Haittavaikutuksissa ei ole mainintaa tuosta. Kaikista lääkkeistä on haittaa. Minua häiritsee se, että en ole iloinen ja luova, niinkuin terveenä. Elämä menee rutiinilla. Joskus toivoisin vielä kokevani innostusta ja spontaania iloa.