Lapsettoman kolmekymppisen suru

Vierailija kirjoitti:

Ei aikaa ole loputtomiin. Ystäväni poti vuosia vauvakuumetta. Mutta sopiva puoliso löytyi vasta, kun ikää oli lähellä 40 v.

Nyt näyttää siltä, että ystäväni pitkäaikainen haave lapsesta jää toteutumatta. Raskaus ei ole alkanut luomuna eikä etukäteen pakastettujen solujenkaan avulla.

Kovin surullista. Sitä ei välttämättä ulkopuoliset pysty ymmärtämään.

Minä olen kyllä erittäin tietoinen siitä ettei aikaa ole loputtomiin, siitä ei minua ainakaan tarvitse kenenkään valistaa. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdit hyvin!

T. 43 ja luomuna ensi kertaa raskaana

Tällaiset kommentit on varmasti tarkoitettu hyvällä ja tsemppaukseksi, mutta valitettavasti ne ruokkivat sitä harhakäsitystä, mikä hedelmällisyydestä vallitsee monien mielessä nykypäivänä. Luin juuri artikkelin, jossa oli koottu tutkimusdataa ja sen mukaan 40-vuotiaista lasta yrittävistä pariskunnista 60 % jää lapsettomiksi, vaikka käyttäisivät hedelmöityshoitojakin. Siis yli puolet heistä jopa hoidoilla. Nykyään vallitsee liiaksi se käsitys, että "hyvin ehtii" vielä nelikymppisenä, ja jos sen mukaan elää, niin kohtalona voi olla tahaton lapsettomuus. Siksi minusta näitä "hyvin ehtii, tulin raskaaksi luomuna 43v" -kommentteja viljellessä tulisi tiedostaa se, että tuo on enemmän harvinainen onnenkantamoinen kuin sääntö. 

Myös se, että hedelmällisyyden lasku on täysin yksilöllistä siinä mä

Höpö höpö, thl:n tilaston mukaan nelikymppisten naisten raskauksista 70-80% alkaa luomuna.

Tapasin tulevan vaimoni kun hän oli 36v. neljä kuukautta myöhemmin muutimme yhteen. Nyt 3,5 vuotta myöhemmin meillä on kaksi alle kolmevuotiasta lasta yhdessä. Häät ovat ensi vuonna. 

Erikoista että ennen neljää kymppiä en ollut kiinostonut lapsista mutta nyt en vaihtasi niitä mihinkään.

Sinullakin on vielä aikaa jos oikeasti etsit. Tsemppiä!

Mies 44V

Mikä on motiivisi tälle jatkuvalle jankkaukselle aloittaja? 

Jos kärsii mt-ongelmista, ei kannata hankkia lapsia ollenkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Näin kolmekymppisen miehen näkökulmasta alan vasta pikkuhiljaa miettiä lastentekoa. Olen luonut kiinteää yhteyttä jo jonkin aikaa kiltin kristityn 18-vuotiaan tytön kanssa, joka myös haluaa lapsia. Tulee hyvästä perheestä ja omaa hyvät perinteiset arvot. Siinä hyvää vaimo- ja äitimatskua. 

Jätä tyttö rauhaan. Olet ihan papparainen hänen mielestään. Hänelle huomattavasti nuoremmat ovat puolisomatskua.

Ap, deittipalstoille- tai sovellukseen ja sinne selvästi tieto että haaveilet perheestä. Sitten suhtaudut ennakkoluulottomasti myös vähemmän komeisiin tarjokkaisiin. Tää on mun neuvo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdit hyvin!

T. 43 ja luomuna ensi kertaa raskaana

Tällaiset kommentit on varmasti tarkoitettu hyvällä ja tsemppaukseksi, mutta valitettavasti ne ruokkivat sitä harhakäsitystä, mikä hedelmällisyydestä vallitsee monien mielessä nykypäivänä. Luin juuri artikkelin, jossa oli koottu tutkimusdataa ja sen mukaan 40-vuotiaista lasta yrittävistä pariskunnista 60 % jää lapsettomiksi, vaikka käyttäisivät hedelmöityshoitojakin. Siis yli puolet heistä jopa hoidoilla. Nykyään vallitsee liiaksi se käsitys, että "hyvin ehtii" vielä nelikymppisenä, ja jos sen mukaan elää, niin kohtalona voi olla tahaton lapsettomuus. Siksi minusta näitä "hyvin ehtii, tulin raskaaksi luomuna 43v" -kommentteja viljellessä tulisi tiedostaa se, että tuo on enemmän harvinainen onnenkantamoinen kuin sääntö. 

Myös se, että hedelmä

Se, että "nelikymppisten naisten raskauksista 70-80% alkaa luomuna", ei kerro mitään siitä, KUINKA MONI nelikymppinen vielä tulee raskaaksi. 

Jos sadasta raskautta yrittävästä nelikymppisestä 10 tulee lopulta raskaaksi,  heistä 7 luomuna ja 3 hoidoilla, niin silloin pitää paikkansa, nelikymppisten naisten raskauksista 70-80 % alkaa luomuna. Se ei liity mitenkään siihen, että 90 kpl noista naisista ei tullut raskaaksi ollenkaan. 

Nämä lukemat heitin hatusta,  halusin vain osoittaa tuon ajatteluvirheesi. Se, että nelikymppisten raskauksista 75 % alkaa luomuna, ei tarkoita että nelikymppisistä raskautta yrittävistä 75 % tulee raskaaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Laajenna hakuasi 10-15 vuotta vanhempiin miehiin. On enemmän valinnanvaraa ja monet ovat nuorekkaita ja hyväkuntoisia. Talouskin on usein paremmassa kunnossa kuin nuoremmilla. Onnea, toivottavasti löydät puolison ja saat perheen.

4-8 vuotta vanhempikin riittää hyvin. Suosittelen. Itse ainakin huomasin, että tuollaisesta ikäerosta ei ollut mitään haittaa, päinvastoin. Miehet huomattavasti enemmän tosissaan/innoissaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehdit hyvin!

T. 43 ja luomuna ensi kertaa raskaana

Tällaiset kommentit on varmasti tarkoitettu hyvällä ja tsemppaukseksi, mutta valitettavasti ne ruokkivat sitä harhakäsitystä, mikä hedelmällisyydestä vallitsee monien mielessä nykypäivänä. Luin juuri artikkelin, jossa oli koottu tutkimusdataa ja sen mukaan 40-vuotiaista lasta yrittävistä pariskunnista 60 % jää lapsettomiksi, vaikka käyttäisivät hedelmöityshoitojakin. Siis yli puolet heistä jopa hoidoilla. Nykyään vallitsee liiaksi se käsitys, että "hyvin ehtii" vielä nelikymppisenä, ja jos sen mukaan elää, niin kohtalona voi olla tahaton lapsettomuus. Siksi minusta näitä "hyvin ehtii, tulin raskaaksi luomuna 43v" -kommentteja viljellessä tulisi tiedostaa se, että tuo on enemmän harvinainen onnenkantamoinen kuin sääntö. 

Myös se, että hedelmä

Höpö höpö itsellesi. Et nyt lue noita lukemia ihan oikein. Voi olla vaikka niin, että nelikymppisten raskauksista 70-80 prosenttia alkaa luomuna, mutta naisista ylipäätään raskaaksi tulee enää vaikka vain joka kolmas yrittävä. Tuo, että suurin osa raskauksista nelikymppisilläkin alkaa luomuna, kertoo varmasti lähinnä hedelmöityshoitojen suhteellisesta harvinaisuudesta. Veikkaisin, että raskautta pelkästään luomusti yrittävien määrä on yhä tänäkin päivänä ainakin kymmenkertainen, varmaan isompikin, verrattuna niiden määrään jotka yrittävät hoidoilla. 

Vierailija kirjoitti:

Ei aikaa ole loputtomiin. Ystäväni poti vuosia vauvakuumetta. Mutta sopiva puoliso löytyi vasta, kun ikää oli lähellä 40 v.

Nyt näyttää siltä, että ystäväni pitkäaikainen haave lapsesta jää toteutumatta. Raskaus ei ole alkanut luomuna eikä etukäteen pakastettujen solujenkaan avulla.

Kovin surullista. Sitä ei välttämättä ulkopuoliset pysty ymmärtämään.

Kuule, kaikki eivät tule raskaaksi ikinä, ei nuorenakaan. Tai sitten ystäväsi mies on väärä. Toisen miehen spermalla pamahtaisi paksuksi heti. 

Ap, haetko ainoastaan lapsetonta miestä? Vai saako olla lapsia edellisestä parisuhteesta? Omassa kaveripiirissäni oli 10 vuotta sitten kolme ns ikisinkkua naista, jotka eivät millään löytäneet miestä. Ihan perusnättejä, koulutettuja naisia. Heillä kaikilla oli (ja on edelleen) jotenkin todella kovat odotukset ja vaatimukset miehen ja parisuhteen suhteen. Nyt ollaan nelikymppisiä ja kaikki kolme ovat itsellisiä äitejä, lapset 1-3- vuotiaita. 

 

Tsemppiä Ap, toivottavasti löydät rauhan ja uskallat tavoitella unelmiasi! 

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää kyllä miehet. Yksi tuttu 38-vuotias mies, kysyin mitä hän toivoisi elämässään olevan 5 vuoden päästä. Sanoi, ettei tiedä mitä haluaa, kaikki on täysin auki, jopa asuinmaa. Sanoi, että "pitäisi varmaan perhettäkin alkaa miettiä". MIETTIÄ? 38-vuotiaana?

En ihmettele yhtään syntyvyyden laskua. Eikö miehet oikeasti koe mitään painetta ikänsä suhteen lisääntymisen kannalta, varsinkin kun puhutaan lähes nelikymppisestä miehestä?

Kouluttautuneilla ja työelämässä menestyvillä miehillä on todella korkea kynnys huolia esim. amisnaista tai sellaista, joka ei ole elämässään päässyt oikein mitenkään eteenpäin. 

Nykypäivänä amikset seurustelevat amiksen kanssa ja akateeminen akateemisen kanssa. 

Ap samaistun kaikkeen kirjoittamaasi! Täällä 33v sinkkunainen. Erosin 5v sitten 8v suhteesta, koska mies ei ollut ikinä valmis etenemään. Kihlat, lapset ja kaikki olivat sitten "joskus". Olen aina tiennyt, että äitiys on suurin haaveeni. Tämän johdosta olen tietysti itkenyt monet itkut, kun runsaasta deittailusta huolimatta ei vain tunnu sopivaa kumppania löytyvän. Onhan tuolla noita miehiä, mutta epätoivoisesti en ole haluamassa ketä vain. Minulle itsellinen äitiys on kuitenkin selkeä vaihtoehto B. Myönnettäköön, että olen aina haaveillut ja pitänyt itsestään selvänä ydinperhettä - en itsellistä äitiyttä. Olisi ihana jakaa matka äitiyteen yhdessä kumppanin kanssa. Kuitenkin toive äitiydestä on kaikista suurin enkä sinkkuuden takia halua jäädä lapsettomaksi.

Olenkin laittamassa itseni nyt piakkoin julkiselle puolelle jonoon itselliseksi äidiksi. Koska HUS jonot ovat jopa 2v. Seuraavan 1-1.5v aikana on tarkoitus panostaa erityisen paljon potentiaalisen miehen löytämiseksi. Epätoivoisesti en kuitenkaan ketä vain halua, sillä kaikista vähiten haluan vuoroviikkovanhemmuutta. Mikäli miestä ei ala löytymään vajaan 2v päästä, niin lähden itsellisen äitiyden polulle. Toiveena on 2 lasta ja ei se ole itsestään selvyys, että 36-37v iässä enää kaikki edes saa.

Munasolujen pakastamista en ole halunnut tehdä, koska eihän sekään 100% varmuutta tule. En uskaltaisi odottaa miehen löytymistä 40-vuoden ikään ja käyttää pakastettuja munasoluja todetakseni ettei onnistukaan. Koen itselleni parhaimmaksi sen, että ryhdyn itselliseksi äitiydeksi tietyn aikarajan jälkeen eikä lapsen saanti ole miehen löytymisestä kiinni. Itsellinen äitiys ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö voisi myöhemmin löytää kumppania ja isää lapselle.

Tsemppiä ap! Samassa veneessä ollaan.  

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa silti harkita itsellistä äitiyttä jos tuntuu, että myöhemmin elämässä kaduttaa sen mahdollisuuden pois jättäminen jos vain sopivaa miestä ei löydy. Äidiksi tulemisella kun vaan on se biologinen takaraja, mutta hyvän suhteen voi löytää vaikka vanhempanakin.

 

Silti samaistun tuohon, että sopivaa kumppania on niin vaikeaa löytää :( ehkä paras paikka sellaiseen olisi työpaikka tai jokin harrastustoiminta, mutta jos ei sopiva ihmisiä vaan löydy niin minkäs teet. Tsemppiä ja toivon että asiat sinulla järjestyy 🙏

Ai että! Nää työpaikan epätoivoiset tikittävät n. 35 vuotiaat naiset. Sitä lirkuttelua ja firman juhlissa perässä kuolaamista. Käy sääliksi sekä näitä miehiä, jotka kohteeksi joutuvat että niiden perheitä. 

Vierailija kirjoitti:

Ihmetyttää kyllä miehet. Yksi tuttu 38-vuotias mies, kysyin mitä hän toivoisi elämässään olevan 5 vuoden päästä. Sanoi, ettei tiedä mitä haluaa, kaikki on täysin auki, jopa asuinmaa. Sanoi, että "pitäisi varmaan perhettäkin alkaa miettiä". MIETTIÄ? 38-vuotiaana?

En ihmettele yhtään syntyvyyden laskua. Eikö miehet oikeasti koe mitään painetta ikänsä suhteen lisääntymisen kannalta, varsinkin kun puhutaan lähes nelikymppisestä miehestä?

Ei koe. Miksi kokisi? Jatkuva kiire ja työt ja vapaa-ajan sekä rahan niukkuus, ja harrastuksista sekä kavereista joutuu jo nykyeltään tinkiä. Miksi vielä haluaisin ENEMMÄN tehtäviä?

Toisessa ketjussa 38-vuotias mies hakee kumppania. Siitä vaan tapaamaan. 

Vierailija kirjoitti:

Jos kärsii mt-ongelmista, ei kannata hankkia lapsia ollenkaan. 

Aika rankka yleistys. Miksi juuri mielenterveys? Entä jos kärsii fyysisistä ongelmista? Miten määritellään terveysongelmat? 

Jokaisella meistä on elämämme aikana jotain terveyteen liittyviä haasteita. Niitä on myös nuorena ja työikäisenä, ei ainoastaan eläkeläisillä. Suurin osa aikuisista kärsii jossain vaiheessa myös mielenterveydellisistä haasteista, joista varsin yleisiä ovat esim. stressi, jännitys ja ahdistus. Sitten on mahdollista myös ihan sairastua esim. masennukseen, kaksi-suuntaiseen mielialahäiriöön tai skitsofreniaan, esimerkkeinä. Syömishäiriöitäkin esiintyy kaikilla sukupuolilla ja kaikenikäisenä. Psyyken sairaudet eivät välttämättä kuitenkaan ole kroonisia. Niitäkin voidaan hoitaa, ja vointi voi olla hyvä sairaudesta huolimatta. Aivan kuten fyysisissäkin sairauksissa. 

Sitten vielä se, ettei sairastumista voi ennustaa. Kuka tahansa terve ihminen, joka saa lapsen, voi lapsen saamisen jälkeen sairastua fyysisesti tai psyykkisesti. Siten on vähän absurdia ajatella, että jotain tiettyä sairautta kantava ei saisi haluta tai hankkia lapsia ollenkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa silti harkita itsellistä äitiyttä jos tuntuu, että myöhemmin elämässä kaduttaa sen mahdollisuuden pois jättäminen jos vain sopivaa miestä ei löydy. Äidiksi tulemisella kun vaan on se biologinen takaraja, mutta hyvän suhteen voi löytää vaikka vanhempanakin.

 

Silti samaistun tuohon, että sopivaa kumppania on niin vaikeaa löytää :( ehkä paras paikka sellaiseen olisi työpaikka tai jokin harrastustoiminta, mutta jos ei sopiva ihmisiä vaan löydy niin minkäs teet. Tsemppiä ja toivon että asiat sinulla järjestyy 🙏

Ai että! Nää työpaikan epätoivoiset tikittävät n. 35 vuotiaat naiset. Sitä lirkuttelua ja firman juhlissa perässä kuolaamista. Käy sääliksi sekä näitä miehiä, jotka kohteeksi joutuvat että niiden perheitä. 

Viestisi kertoo, että olet ruma ihminen henkisesti

Monet naiset tekee sen virheen että liikaa odottelevat, tuleeko vastaan se oikea. Oikeasti hyvän puoliso- ja isäehdokkaan löytäminen on kovaa työtä. Vuosia itsensä kehittämistä psyykkisesti ja sosiaalisesti, liikunnalla ja ruokavaliolla ulkonäkö kuntoon, miettiä oma tyyli kohdalleen, hakeutua sellaisiin piireihin mistä niitä oikeasti hyviä, älykkäitä, kunnollisia isäehdokkaita löytää. Ja sitten kun sen löytää, ei pidä jäädä odottelemaan vaan rohkeasti tehdä aloite. Näin mä nappasin mun aviomiehen. Mikään hyvä asia ei elämässä ei ole sellainen jonka saavuttaa helpolla, ei myöskään parisuhde. Hyvän suhteen löytämiseen, aloittamiseen ja pitämiseen pitää nähdä vaivaa. Tiedän saavani alapeukkua kun sanon tämän faktan ääneen. 

 

Nyt Ap verkot vesille. Ei pidä jäädä odottamaan vaan etsit sen unelmien miehen ja isket kiinni.