Anoppi sanoi että olen hänelle tytär jota hän ei koskaan saanut. En halua olla!

Olet ikävä ihminen. En haluaisi tuollaista edes ystäväksi.

Ihan ymmärrettävää. Jotenkin sairasta tuollainen anoppien harrastama tyttären adoptointi. Anoppi on miehen äiti, ei miniän. 

Älä ota sitä kirjaimellisesti. Ajattele mieluummin, että tämä on anopin tapa sanoa, että hän tykkää susta. Ja että hän pitää sinua perheenjäsenenä.

Mikähän diagnoosi on ihmisellä joka menee tuollaisesta tolaltaan? 

Ota se kohteliaisuutena vaan. Tuskin tarkoitti enempää.

Relaa. Olisin otettu. Oma anoppini alkoi pitkin hampain sietämään minua vasta kun olin synnyttänyt hänen ensimmäisen lapsenlapsensa :[ 

Vierailija kirjoitti:

Mikähän diagnoosi on ihmisellä joka menee tuollaisesta tolaltaan? 

Ainainen ahdistus

Kaikesta säkin ressaat. Mutta älä murehdi, vaikutat niin yksoikoiselta ihmiseltä ettei se anoppi sua kauaa halua tyttärenään pitää.

Mitä tuo tyttärenä pitäminen vaikuttaa käytännössä?

Vierailija kirjoitti:

Mitä tuo tyttärenä pitäminen vaikuttaa käytännössä?

Ainakin sitä että anoppi tykkää miniästään. Mutta ap ahdistuu moisesta. Kun ei siitä saa tykätä, kamalaa. Ei se anoppi varmaan kauaa kyllä tykkääkään.

Eivät kaikki äidit tykkää tyttärestään. Olen itse esimerkki siitä. Miehistäni piti aina. 

Sanot, että kylläkyllä ja nyökyttelet. Ja sitten jatkat elämääsi ihan entiseen tapaan ja pidät itselleni sopivat välit.

Anoppi sanoo noin tietysti vain kohteliaisuuttaan, mielessään miettii että olet kamala ja poikansa ansaitsee paremman. 

Ehkä anoppisi tarkoitti vain sitä, että hänestä tuntuu mukavalta, kun lähisuvussa on nyt nuori nainen, kun ne nuoret on olleet hänellä tähän asti vain poikia.

Älä viitsi ottaa tuota minään "en halua" - juttuna.  Ei se anoppi sinua mitenkään omi.  Sinä elät kuitenkin ihan omaa elämääsi.  Et tuosta lausahduksesta miksikään muutu etkä vahingoitu.  Mutta ethän sillekään mitään voi, että olet hänen miniänsä.  Jos vain voitte, niin pysykää väleissä.  Ei maailma yhteen anoppiin kaadu eikä joka asiasta kannata tehdä numeroa.

Miksi nykyään närkästytään kaikesta?  Eikö ole enemmänkin hyvä asia, jos anoppisi hyväksyy sinut ja pitää sinusta?

- ei mitään suhdetta anoppiin.

- asialliset etäiset välit on ok.

Ensimmäinen naula parisuhteesi ruumisarkkuun on lyöty.

Onneksi ei sentään sanonut että olet hänelle kuin tytär jota hän ei halunnut saada.

Minä olisin ollut todella otettu tuosta.

No miniähän on englanniksi daughter on law eli suoraan käännettynä tytär laissa

Tuli ikävä ex-anoppiani. Parisuhteen päätyttyä jäin kaipaamaan häntä paljon enemmän kuin exääni. Ihana, vähän hullu, hassu ja niin rakas. Poltettiin yhdessä rappusilla tupakkaa ja juteltiin ummet ja lammet kesäyössä. Kun hän sanoi tuon tytär-jutun mulle, se oli mitä suurin kohteliaisuus! 

Kaikki ihmissuhteet ovat molemminpuolin vapaaehtoisia. Eivät kaikki voi mitenkään pitää kaikista.

Olet vain asiallinen ja sen verran tekemisissä, kuin haluat. Keskustelet asian kohteliaasti selväksi miehen kanssa, se on tärkeintä. Siis että hän tietää, missä mennään eikä vaadi liikaa ja varmistat, että olette "samalla puolella", vaikka kyseessä onkin hänen äitinsä. Järjestätte oman elämänne toiveittenne mukaan.

Sukulaisilla, tuttavilla, kylänmiehillä, ukoilla ja akoilla on varmat mielipiteet kaikesta, mutta siitä ei tarvitse välittää. Joillekin elämän ainut sisältö on toisten vahtaaminen, kyttäys, juoruilu ja panettelu, eikä siitäkään kannata välittää, hehän ovat omanlaisiaan.

Ajan oloon totutte kaikki tilanteeseen, pikkuhiljaa lähennytte ja alatte ymmärtää enemmän toisianne, tai loittonette entisestään. Niinhän kaikissa ihmissuhteissa tapahtuu.