Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miehellä koko ajan joku uusi suunnitelma päässään, alan väsyä siihen
14.03.2024 |
Ei koskaan ole tyytyväinen nykytilanteeseen, vaan aina pitää olla joku suunnitelma johonkin muuhun.
Viime vuodet on menneet seuraavasti. Oli mieluisassa työssä, mutta halusi jotain muuta. Haki työhön ulkomaille moneen paikkaan, puhui jo kaikesta "sitten kun olen siellä". Mutta ei päässyt, joten haki opiskelemaan. Sinne pääsi ja sen jälkeen sai heti koulutustaan vastaavan työn.
Sitten halusi erääseen tiettyyn työpaikkaan. Haki sinne parikin kertaa, sitten pääsi. Pienen hetken oli tyytyväinen, sitten alkoi haluta vähän eri tehtävää. Tuskastui kun ei heti saanut sitä, haki opiskelemaan korkeampaa tutkintoa. Ei päässyt. Alkoi hakea sinne tänne töhin, ilman selkeää suunnitelmaa. Nyt sitten sai sen haluamansa paikan nykyisestä työpaikasta. Ei hetkenkään iloa, hakee uudelleen opiskelemaan. Olin jo sen ajatuksen kanssa sinut, mutta nyt jo ennen pääsykokeita hän suunnittelee minne hakisi opiskelemaan sitten, jos ei tule valituksi tähän toivomaansa.
Ja nyt mulla meni kuppi nurin. Miksei ihminen osaa olla paikallaan ja tyytyväinen siihen mitä on saanut? En osaa ollenkaan suhtautua tuollaiseen että kun iso toive esim työpaikan suhteen toteutuu, alkaa vaan päässä pyöriä seuraava suunta. Wtf?
Kommentit (137)
Vierailija kirjoitti:
Tuo on varmasti ärsyttävää, mutta kannattaa suhtautua asiaan niin että nuo ovat miehen asioita, eivät sinun. Ei sinun tarvitse reagoida niihin tai ajatella niistä mitään sen kummempaa. Eri asia jos mies muuttaisi koko ajan suunnitelmiaan teidän yhteisten asioiden suhteen. Mutta voit miettiä onko oikeasti jotain haittaa juuri sinulle siitä että miehen henkilökohtaiset suunnitelmat vaihtuvat tiheään tahtiin. Voit ottaa noihin miehen vaihteleviin ajatuksiin ja suunnitelmiin jopa tietoisen kevyen asenteen, toisesta korvasta sisään, toisesta ulos ja keskityt niihin asioihin jotka teillä toimii ja jotka ovat teidän yhteisiä.
No kyllä se hieman minunkin asiani on, ja elämääni ja tekemisiini vaikuttaa, että asuuko esimerkiksi mies meidän yhteisessä talossa vai jossain muualla työn tai opiskelujen vuoksi 😄 Tai kuluttaako kuukauden lomansa lukien pääsykokeisiin joka päivä, vai tehdäänkö remonttia tai vietetäänkö aikaa lasten kanssa. Että ihan niin ei pysty suhtautumaan eikä tarvitsekaan, että evvk. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on varmasti ärsyttävää, mutta kannattaa suhtautua asiaan niin että nuo ovat miehen asioita, eivät sinun. Ei sinun tarvitse reagoida niihin tai ajatella niistä mitään sen kummempaa. Eri asia jos mies muuttaisi koko ajan suunnitelmiaan teidän yhteisten asioiden suhteen. Mutta voit miettiä onko oikeasti jotain haittaa juuri sinulle siitä että miehen henkilökohtaiset suunnitelmat vaihtuvat tiheään tahtiin. Voit ottaa noihin miehen vaihteleviin ajatuksiin ja suunnitelmiin jopa tietoisen kevyen asenteen, toisesta korvasta sisään, toisesta ulos ja keskityt niihin asioihin jotka teillä toimii ja jotka ovat teidän yhteisiä.
No kyllä se hieman minunkin asiani on, ja elämääni ja tekemisiini vaikuttaa, että asuuko esimerkiksi mies meidän yhteisessä talossa vai jossain muualla työn tai opiskelujen vuoksi 😄 Tai kuluttaako kuukauden lomansa lukien pääsykokeisiin joka päivä, vai tehd
No sitten en voi muuta kuin todeta että onpa harmi juttu ja toivottavasti tilanne helpottaa. Mukavaa kevättä teille!
ADHD, tuo kuvaus on kuin mun elämästä. En edelleenkään nelikymppisenä tiedä, mitä haluan tehdä isona. Välit useimpiin läheisiin ovat menneet ajat sitten ja ihan syystä. En itsekään meinaa kestää omaa seuraani. ADHD ei ole supervoima vaan järkyttävä taakka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun miehellä on ADHD!
Oma mies myös samanlainen. Kannattaa lähteä tutkimuksiin selvittelemään asiaa. Perus terveydenhuoltoon vaan varaamaan aikaa. ADHD vaikuttaa niin monella elämän osa-alueella, että siihen kannattaa hakea apua.
Vaan kun tätä ongelmaa ei juurikaan ole muilla osa-alueilla. Hyvinkin rauhallinen ja leppoisa ihminen muuten, enkä nyt siis tarkoita etteivät adhd-ihmiset olisi leppoisia. Eikä mies kyllä mihinkään tutkimuksiin lähtisi. Ap
ADHD ei useinkaan ole äänekäs säheltäjä, joka juoksee vieraissa/jolla on päihdeongelma/luottotiedot menneet/vaikeuksia ihmissuhteissa/työtön. Juurikin tuo sisäinen levottomuus ja epävarmuus omasta itsestä on varsin yleistä aikuisten oirekuvaa.
Olen vähän samanlainen. Kun jokin asia on saavutettu, ei se oikein tunnukaan enää miltään. Pitää olla jotain uutta, mitä kohti pyrkiä. Kyllä se välillä itseänikin harmittaa, että en jotenkin vain pysty aidosti iloitsemaan saavutuksestani. Monissa asioissa olen kyllä vähään tyytyväinen, mutta jotain kohti on aina mentävä tai elämässä ei tunnu olevan mitään pointtia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen vähän samanlainen. Kun jokin asia on saavutettu, ei se oikein tunnukaan enää miltään. Pitää olla jotain uutta, mitä kohti pyrkiä. Kyllä se välillä itseänikin harmittaa, että en jotenkin vain pysty aidosti iloitsemaan saavutuksestani. Monissa asioissa olen kyllä vähään tyytyväinen, mutta jotain kohti on aina mentävä tai elämässä ei tunnu olevan mitään pointtia.
Mielenkiintoista. Oletko aina ollut samanlainen? Ap
Mun ex oli tuollainen. Vaihteli juurikin työpaikkaa kuin sukkia. Totesi vaan joku päivä että ei tykkää tästä, irtisanoutui hälläväliä-asenteella ja ihmeellisesti pääsi taas johonkin kohta töihin. Olivat vielä varsin hyväpalkkaisia töitä.
Itse olen tosi tasainen ja pysyvyydestä ja ennakoitavuudesta pitävä ihminen, joten hänen kanssaan oli aivan kamalaa. Kai häntä alkoi varmuus ja tasaisuus aina ahdistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo on varmasti ärsyttävää, mutta kannattaa suhtautua asiaan niin että nuo ovat miehen asioita, eivät sinun. Ei sinun tarvitse reagoida niihin tai ajatella niistä mitään sen kummempaa. Eri asia jos mies muuttaisi koko ajan suunnitelmiaan teidän yhteisten asioiden suhteen. Mutta voit miettiä onko oikeasti jotain haittaa juuri sinulle siitä että miehen henkilökohtaiset suunnitelmat vaihtuvat tiheään tahtiin. Voit ottaa noihin miehen vaihteleviin ajatuksiin ja suunnitelmiin jopa tietoisen kevyen asenteen, toisesta korvasta sisään, toisesta ulos ja keskityt niihin asioihin jotka teillä toimii ja jotka ovat teidän yhteisiä.
Tää ajattelu toimii jos on erillissuhde eli ei perhettä eikä yhteiskotia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on varmasti ärsyttävää, mutta kannattaa suhtautua asiaan niin että nuo ovat miehen asioita, eivät sinun. Ei sinun tarvitse reagoida niihin tai ajatella niistä mitään sen kummempaa. Eri asia jos mies muuttaisi koko ajan suunnitelmiaan teidän yhteisten asioiden suhteen. Mutta voit miettiä onko oikeasti jotain haittaa juuri sinulle siitä että miehen henkilökohtaiset suunnitelmat vaihtuvat tiheään tahtiin. Voit ottaa noihin miehen vaihteleviin ajatuksiin ja suunnitelmiin jopa tietoisen kevyen asenteen, toisesta korvasta sisään, toisesta ulos ja keskityt niihin asioihin jotka teillä toimii ja jotka ovat teidän yhteisiä.
Tää ajattelu toimii jos on erillissuhde eli ei perhettä eikä yhteiskotia.
Tämä. Miten voi ees aatella ettei oo mitään väliä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ADHD se on tai sitten jotain traumaa taustalla; vanhemmille ei kelvannu ikinä mikään? Tai molemmat.
Jos mies ei suostu ADHD-Tutkimuksiin, niin ap valitsee ottaako vai jättääkö. Muutosta nepsylle ei tule.
Minulla oli pitkä ja rasittava avioliitto juurikin jatkuvasti kaikkeen kyllästyvän ja pettyvän miehen kanssa - tosin hän pettyi myös ihmissuhteisiinkin järjestelmällisesti. Pohjalla opistotasoinen insinööritutkinto, mutta jatkuva, holtiton tarve kokea, (ja myös päteä), vei myyntipuolelle ympäri maailmaa. Vaan tämä(kään) ei riittänyt. Väsyi ihan silmin nähden keski-iässä reissaamisesta ja säätämisestä, ja yllättäen irtisanottiin. Sen jälkeen ihmetteli hetken, ja jotenkin ns sekosi lopullisesti. Päätti, ettei maailma osaa arvostaa häntä ihmisenä ja menestyjänä työntekijänä, ja vastuullisen uuden palkkatyönsä oheen perusti yrityksen. Tässä kohtaa en valehtelematta pariin vuoteen juurikaan nähnyt häntä kotona sen enempää kuin muuallakaan. Koska lapset olivat aikuistuneet, päätin minä ottaa avioeron. Siihen hän suhtautui kuten kaikkeen muuhunkin elämässä; liitto oli hänen mukaansa lapsivuosien jälkeen pysähtynyt *paikalleen* ja ollut - yllätys yllätys- *pettymys* 🙄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on varmasti ärsyttävää, mutta kannattaa suhtautua asiaan niin että nuo ovat miehen asioita, eivät sinun. Ei sinun tarvitse reagoida niihin tai ajatella niistä mitään sen kummempaa. Eri asia jos mies muuttaisi koko ajan suunnitelmiaan teidän yhteisten asioiden suhteen. Mutta voit miettiä onko oikeasti jotain haittaa juuri sinulle siitä että miehen henkilökohtaiset suunnitelmat vaihtuvat tiheään tahtiin. Voit ottaa noihin miehen vaihteleviin ajatuksiin ja suunnitelmiin jopa tietoisen kevyen asenteen, toisesta korvasta sisään, toisesta ulos ja keskityt niihin asioihin jotka teillä toimii ja jotka ovat teidän yhteisiä.
Tää ajattelu toimii jos on erillissuhde eli ei perhettä eikä yhteiskotia.
Tämä. Lisäksi jos tuota samaa tuuliviiriyttä on muissakin asioissa kuin vain töissä, niin on todella turvatonta. Yksi entinen kumppani katseli koko ajan asuntoja muilta paikkakunnilta ja kävi näytöissä. Puhuin hänelle monta kertaa järkeä, että ei hän voi odottaa että minä muutan mukana ja suhde jatkuu normaalisti, jos hän yhtäkkiä vain ilmoittaa että osti asunnon ihan toisesta läänistä. Tämä on varmaan aika äärimmäinen esimerkki, mutta pienempikin poukkoilu jo ahdistaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Urasuuntautunut ihminen.
Jos oliskin joku suunta, vaan kun sinne tänne.. ap
Nousiko palkka uusien työtehtävien myötä? Olisitko ollut valmis lähtemään hänen kanssaan ulkomaille jos olisi sinne tullut valituksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli pitkä ja rasittava avioliitto juurikin jatkuvasti kaikkeen kyllästyvän ja pettyvän miehen kanssa - tosin hän pettyi myös ihmissuhteisiinkin järjestelmällisesti. Pohjalla opistotasoinen insinööritutkinto, mutta jatkuva, holtiton tarve kokea, (ja myös päteä), vei myyntipuolelle ympäri maailmaa. Vaan tämä(kään) ei riittänyt. Väsyi ihan silmin nähden keski-iässä reissaamisesta ja säätämisestä, ja yllättäen irtisanottiin. Sen jälkeen ihmetteli hetken, ja jotenkin ns sekosi lopullisesti. Päätti, ettei maailma osaa arvostaa häntä ihmisenä ja menestyjänä työntekijänä, ja vastuullisen uuden palkkatyönsä oheen perusti yrityksen. Tässä kohtaa en valehtelematta pariin vuoteen juurikaan nähnyt häntä kotona sen enempää kuin muuallakaan. Koska lapset olivat aikuistuneet, päätin minä ottaa avioeron. Siihen hän suhtautui kuten kaikkeen muuhunkin elämässä; liitto oli hänen mukaansa lapsivuosien jälkeen pysähtynyt *paikalleen
Koko ajan uusia suuria suunnitelmia ja aina pettyy kaikkeen kun sen saa, ei koskaan tyytyväinen. Mun mies totesi aina että naama nurinpäin VOI JUKU ja alkoi kiukutella, kun päästiin perille tai saatiin valmiiksi jotakin. Todella masentavaa elää tuollaisen ihmisen kanssa.
Miksi tämä on vielä täällä? Eikö ap ole vieläkään eronnut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun miehellä on ADHD!
Oma mies myös samanlainen. Kannattaa lähteä tutkimuksiin selvittelemään asiaa. Perus terveydenhuoltoon vaan varaamaan aikaa. ADHD vaikuttaa niin monella elämän osa-alueella, että siihen kannattaa hakea apua.
Vaan kun tätä ongelmaa ei juurikaan ole muilla osa-alueilla. Hyvinkin rauhallinen ja leppoisa ihminen muuten, enkä nyt siis tarkoita etteivät adhd-ihmiset olisi leppoisia. Eikä mies kyllä mihinkään tutkimuksiin lähtisi. Ap
ADHD ei useinkaan ole äänekäs säheltäjä, joka juoksee vieraissa/jolla on päihdeongelma/luottotiedot menneet/vaikeuksia ihmissuhteissa/työtön. Juurikin tuo sisäinen levottomuus ja epävarmuus omasta itsestä on varsin yleistä aikuisten oirekuvaa.
Juurikin näin. Joillain se levottomuus on korvien välissä. Itse valmistun juuri kolmanteen ammattiin, olen ollut ja olen edelleen yrittäjä työn ohessa ja mietin aina seuraavaa suunnitelmaa. Paikalleen jämähtäminen on tuskallista. Suunnitelmat muuttuu lennosta, ollaan muutettu 15 vuoden aikana tosin vain 5x, yritän välttää suunnitelmien vaikuttamisen asuinpaikkaan lapsen takia. Ja adhd diagnoosin sain viime vuonna.
Haluaisit siis jonkun vapaaehtoisesti työttömän?
Ei 5 muuttoa 15 vuoden aikana ole kovin vähän muuttoja.
Vierailija kirjoitti:
Miksi tämä on vielä täällä? Eikö ap ole vieläkään eronnut?
Ootko sä ap:n mies? KAksi (2!) päivää on aivan liian pitkä aika millekään asialle, ois eron ois pitänyt tapahtua eilen?
Alue: Aihe vapaa
Tuo on varmasti ärsyttävää, mutta kannattaa suhtautua asiaan niin että nuo ovat miehen asioita, eivät sinun. Ei sinun tarvitse reagoida niihin tai ajatella niistä mitään sen kummempaa. Eri asia jos mies muuttaisi koko ajan suunnitelmiaan teidän yhteisten asioiden suhteen. Mutta voit miettiä onko oikeasti jotain haittaa juuri sinulle siitä että miehen henkilökohtaiset suunnitelmat vaihtuvat tiheään tahtiin. Voit ottaa noihin miehen vaihteleviin ajatuksiin ja suunnitelmiin jopa tietoisen kevyen asenteen, toisesta korvasta sisään, toisesta ulos ja keskityt niihin asioihin jotka teillä toimii ja jotka ovat teidän yhteisiä.