Teineille ei kelpaa mikään.
Olen kolmen lapsen äiti, kaikki lapset yli 13-vuotiaita. Olen kasvanut hyvätuloisessa perheessä, mutta en ole aina saanut mitä haluan, mitä minun lapseni taas odottavat.
Minun ja mieheni nettotulot ovat n. 5500 euroa, asumme 150 neliöisessä omakotitalossa. Lapsista kaksi harrastaa taitoluistelua ja kolmas koripalloa. Taitoluistelu varsinkin maksaa maltaita, varsinkin kun kisaavat. Silti, saavat totta kai harrastaa koska rakastavat sitä.
Lapset ovat useimmiten saaneet aina kaiken mitä TARVITSEVAT. "Turhissa" jutuissa, esimerkiksi uuden puhelimen ostossa (jos vanha toimii yhä) en ole antanut periksi. Tästä johtuen lapseni rikkoi tahallaan puhelimensa (Oli saanut sen vuosi sitten, iPhone 13), koska ystävänsäkin oli saanut uuden puhelimen.
Aina pitäisi olla uusin iPhone, trendaavat vaatteet... Kavereiden vanhemmat ostaa mopoautot ja traktorimönkijät, minä en ja siksi olen paska mutsi. Olenko ollut liian lepsu? Minä olen aina arvostanut mitä olen saanut ja toivoin aina että omat lapsenikin arvostaisivat.
Kommentit (54)
Miksi et osta, jos on mahdollisuus? Suomessa on ihmeellinen pakko hävetä varakkuutta, mitä enemmän on rahaa, sitä vähemmän sitä saa käyttää.
Lapsista tulee sellaisia millaisiksi heidät kasvattaa. Vielä on aikaa korjata vauriot ennenkuin täyttävä 18. Sitten on jo liian myöhäistä.
Ei j u m a lauta jos mulla ois puhelimensa tahallaan rikkova penska. Se ei kyllä sais enää koskaan mitään.
Jos lapsi rikkoisi tahallaan puhelimensa niin sen jälkeen en antaisi sille mitään puhelinta vuosiin.
Samoin jos lapsi haukkuisi minua "paskaksi mutsiksi" niin rankkua olisi tiedossa sen verran isolla kauhalla annosteltuna, että uhma vaihtuisi nopeasti itkuksi.
Jos opettaa lapset siihen, että sabotoinnilla ja epäkunnioittavalla käytöksellä saa itselleen etuja, niin niistä kasvaa kauhukakaroita.
Meillä on 2 teinipoikaa, tulot samat kuin teillä. Toisella on 2 vuotta vanha Samsung, ei halunnut vielä uutta synttärilahjaksi. Toisella meni 3 vuotta vanha puhelin rikki. Osti uuden keskihintaisen Samsungin. Olisi käyttänyt kaiken säästöistään, mutta maksoin puolet.
Vaatteita uusitaan tarpeeseen eikä tarvii olla hienointa merkkiä. Salilla käyvät, muuten ei maksullisia harrastuksia. Matkustamiseen meillä menee rahaa.
Kokisin kyllä epäonnistuneen äitinä jos teini rikkoisi tahallaan puhelimen. Satasen halkoon saisi tyytyä ja maksaa itse kuukausirahastaan
Kusipäinen luonne tuntuu olevan hyvin yleistä varakkaissa perheissä. Ette tekään mitään köyhiä noilla NETTOtuloilla ole, monessa perheessä nuo ovat kaukaiset haaveet BRUTTOtuloista.
Onko lapset joutuneet koskaan tekemään mitään ansaitakseen rahoja?
Miten tämä puhelimen rikkominen päättyi? Ostit uuden? On ilman? Nyt on mahdollista näyttää, että teoilla on seuraus.
Toki näissä kalliissa kermapeppuharrastuksissa on paljon todella hyvätuloisten lapsia, jotka tottuneet saamaan kaiken. Rahan arvoa ei tarvitse oppia. Hyvä syy lisää olla harrastamatta moisia lajeja.
En itse saanut teininä oikein mitään, en edes uusia alusvaatteita, sukkia tai talvitakkia. Muistan jossakin vaiheessa suurimman toiveeni olleen musta ihan tavallinen, mutta tarpeeksi lämmin talvitakki. Jouduin sitten kulkemaan talvella ohuessa ja rikkinäisessä takissa. Sisarukseni sai kyllä pitää kalliin harrastuksensa vaikeinakin aikoina. Itse en harrastanut mitään, eikä sisarukseni harrastusta korvattu itselleni mitenkään.
Kuka ne lapset kasvatti? Pitäisikö katsoa peiliin?
Ensin kerrot kuinka lapset ovat pääsääntöisesti aina saaneet kaiken haluamansa ja sen jälkeen ihmettelet, kun lapset nyt kiukuttelevat kun eivät saakkaan haluamaansa. Olisko kenties noilla kahdella asialla syy-seuraus-suhde?
Mä ymmärrän sua tosi hyvin. Mulla on neljä lasta ja huomattavasti pienemmät tulot. Mun mielestä nuo tulojen kertomiset ei merkitse mitään. Eikö korreloi sen kanssa mitä ja kuinka kalliita lapsen pitää tai kuuluu saada. Onhan Bill Gates ja Steve Jobs olleet myös rikkaita-ja lukuisat näyttelijät-ja silti kertovat julkisesti ettei puhelimia edes välttämättä osta teineilleen! Suomessa on tosi outo ja vääristynyt käsitys ja paine siitä, mitä lapsi kantaa taskussaan jotta kuuluu joukkoon. Mä itse olen opettanut lapsilleni että tärkeimpänä pidän oman arvomaailman mukaista kasvatusta ja tapaa elää, joka on säästeliästä ja lapsen kehitystä tukevaa, jonka sinä-teini-tulet ymmärtämään vasta ehkä kun jos saat omia lapsia. Se tiukkana oleminen on sitä kasvatusta-välität hänestä ja siitä että siirrät omaa hyväksi koettua arvomaailmaa lapsellesi. Kestä ne haukut ja tsemppiä! T. Perus 100 euron samsungit lapsilla, saaneet 10vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Me ollaan pienituloinen perhe. Teinimme on tyytyväinen teini. Ei hän halua mitään viimeisintä iphonea, ihan samsung riittää. Vaatteissa riittää ihan tavis vaatteet.
Kerkisit sitten ekana kertomaan, ettei teillä vaan ole mitään ongelmia
Vierailija kirjoitti:
Kusipäinen luonne tuntuu olevan hyvin yleistä varakkaissa perheissä. Ette tekään mitään köyhiä noilla NETTOtuloilla ole, monessa perheessä nuo ovat kaukaiset haaveet BRUTTOtuloista.
Onko lapset joutuneet koskaan tekemään mitään ansaitakseen rahoja?
TÄMÄ!
Meillä nuori meni ja hommas lehtienjakelupaikan, koska "aina ei voi pyytää". Hankki itse kesäduunitkin aikananaan ym.
Voitais ihan hyvin antaa rahaa, ei halunnut. On liian helppoa saada, sanoi!
on nyt aikuinen ja niin nuuka että välillä hävettää :D. No, osti alle kolmekymppisenä kolmion, matkustelee jne.
Kun ei annettu liikaa rahaa! Näin se on, oppi käyttämään ja tienaamaan!
Minulla (tai siis meillä) on tuosta vielä merkittävästi suuremmat nettotulot. Lapset ovat 10 ja 14, joista tuo 14-vuotias on hyvin rauhallinen ja tyytyväinen, ei aiheuta mitään vääntöjä. 10-vuotias sen sijaan on kova haluamaan kaikkea. Toistaiseksi halut ovat pääasiassa kohdistuneet kaikenlaiseen halpaan ns krääsään, mutta olemme todenneet että tässä kohtaa se rahan arvon ymmärtäminen rakennetaan. Ei puhettakaan että ostettaisiin vaatteita tai tavaroita vain koska lapsi haluaa, tai että ostettaisiin jotain merkkiä vain merkin takia. Puhelin on esim halpa perusmalli, ei ihan halvin, mutta perus-android. Jos se menee rikki, tai "menee rikki", tilalle saattaa tulla käytettynä ostettu korvike. Viikkoraha on hyvin maltillinen 5 euroa, jonka avulla lapsi voi ostaa näitä kaikenlaisia mielitekojaan.
Jos tässä alkaisi polttamaan rahaa vaan sen takia että sitä on, ei lapsi oppisi koskaan budjetoimaan ja suunnittelemaan talouttaan. Viimeistään opiskelemaan lähtiessään olisi pikavippikierteessä muutamassa kuukaudessa. Kyllä se meidän vanhempien tehtävä on kasvattaa lapsesta omilla jaloillaan pärjäävä, fiksu aikuinen.
Nuoret vertaavat itseään kavereihinsa, sille ei voi mitään. Sen sijaan voi järkevästi perustella, miksi meillä ei osteta samoja asioita. Ne perustelut eivät juuri nyt välttämättä kuulosta mukavilta, mutta kantavat pitkällä tähtäimellä.
Lapset voivat myös itse tienata rahaa esim. kotitöitä tekemällä, jos kesätöihin tms. ei vielä pääse ja säästää siihen, mitä haluavat. Tuota oman puhelimen rikkomista ei voi painaa villaisella. Jos sitä ei voi korjata, on pärjättävä jonkin aikaa jollain käytetyllä luurilla ja säästettävä rahaa uutta puhelinta varten.
Ja jos ei nykymeno kelpaa, voi aina muistuttaa että lapsi on oikeutettu ruokaan, kotiin, vaatteisiin, sairaanhoitoon ja koulutukseen. Kaikki sen yli menevä on etuoikeuksia. Ja toisin kuin oikeus, etuoikeus voidaan myös perua.
Sori vaan mun lapsille kun ovat syntyneet minun lapsiksi. Olen joka kerta pyytänyt heiltä anteeksi, kun he ovat vedonneet kun kavereillakin on tai kaverit pääseen.
Tosin, he ovat löytäneet fiksun kaveripiirin. He esim kierrättävät vaatteita, puhelimia, jne...
Vierailija kirjoitti:
Teini töihin tienaamaan
Nykyään palkataan valmiita ammattilaisia joilla on kaikki korttikoulutukset käytyinä ja joilla on aukoton video-cv. Teini ei ole tällainen. Jopa 9 euron töistä on teinin turha haaveilla, koska ne on varattu aikuisille työttömille.
Me ollaan pienituloinen perhe. Teinimme on tyytyväinen teini. Ei hän halua mitään viimeisintä iphonea, ihan samsung riittää. Vaatteissa riittää ihan tavis vaatteet.