Tämä äiti ei ymmärrä miksi äidin pitäisi hoitaa vauvaa kotona ainakin vuosi
Täytyy olla ymmärryksessä ja yleistiedossa jotain pahasti vialla jos ei ymmärrä miksi vauva tarvitsee nimenomaan äidin syntymänsä jälkeen. Vauvalle sen ainoan tutun kehon, tuttu tuoksu, ääni ja sydämenlyönnit. Imetys on paljon muutakin kuin pelkkää ruokintaa. Se on läheisyyttä jota ei pysty vauva keltään muulta saamaan.
Vuosi on myös äärettömän lyhyt aika aikuisella ja äärettömän pitkä kehittyvälle vauvalle.
Kommentit (170)
Ne on nämä burberryäidit joilla on kiire töihin.
Vierailija kirjoitti:
Ihan ensimmäiset muutamat kuukaudet allekirjoitan, silloin äiti on tärkeä. Mutta esimerkiksi puolivuotiaana lapsi voi hyvin olla isän kanssa kotona. Töihinpaluu ei muuten poissulje imettämistä.
Töihinpaluu ei muuten poissulje imettämistä.
Ei varmaan, jos äiti tekee siistiä toimistotyötä kadun toisella puolella kodista. Tai etätyötä kotona. Tai on yrittäjä ja yrityksen tilat kodin yhteydessä.
"Toki mutta äiti on vauvalle tutumpi. Ei biologiaa tarvitse kiistää."
Eikä myöskään liioitella. Kun isä on ensi hetkestä lähtien mukana vauvan hoidossa ja pitelee häntä lähellään niin ero tuttuudessa kuroutuu umpeen ihan hetkessä.
Kannatata myös huomata että isän ääni on vauvalle tuttu koska hän on kuullut sen myös kohtuun.
Vierailija kirjoitti:
"Ei se isä ole sama asia kun vauva on vastasyntynyt-muutaman viikon ikäinen. Isä on vauvalle aluksi vieras."
Isä on ihan tuttu kun hän vain on sen vauvan kanssa ensimmäisestä päivästä lähtien. Se on kiinni ihan vain sen isän aktiivisuudesta ja kyvystäö luoda se suhde siihen vauvaan.
Meillä en huomannut minkäänlaista eroa isän ja äidin välillä missään vaiheessa. No tietysti minun mieheni oli tosi osaava ja osallistuva isä heti ensi hetkestä lähtien ja osasi käsitellä vauvaa varmaan paremmin kuin minä.
Imetitkö?
Joidenkin ihmisten ei vaan pitäisi hankkia lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaa isäkin vauvaa hoitaa
Isä ei korvaa äitiä vauvan näkökulmasta. Naisen pehmeys, ihon ja äänen, on aivan eri asia kuin miehen karkeus.
Höpsistä. Meidän esikoinen rauhoittui vastasyntyneenä kaikkein parhaiten isän rinnan päällä köllötellen.
Se liittyy siihen että isä ei tuoksu maidolta. Äidinmaidon tuoksu saa vauvan ruokahalun heräämään. Niin kuuluukin olla.
Mitenkäs jokaisessa imetyskeskustelussa suurin osa mammoista sanoo, ettei imettämyt eikä maito riittänyt. Enemmistö vauvoista kasvaa ensikuukausien jälkeen korvikkeella, suuri osa jo ennen sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ei se isä ole sama asia kun vauva on vastasyntynyt-muutaman viikon ikäinen. Isä on vauvalle aluksi vieras."
Isä on ihan tuttu kun hän vain on sen vauvan kanssa ensimmäisestä päivästä lähtien. Se on kiinni ihan vain sen isän aktiivisuudesta ja kyvystäö luoda se suhde siihen vauvaan.
Meillä en huomannut minkäänlaista eroa isän ja äidin välillä missään vaiheessa. No tietysti minun mieheni oli tosi osaava ja osallistuva isä heti ensi hetkestä lähtien ja osasi käsitellä vauvaa varmaan paremmin kuin minä.
Imetitkö?
Kyllä mutta myös välillä lypsin pulloon jolloin isä saattoi syöttää vauvaa jotta minä sain levätä.
Kyllähän isätkin osaa hoitaa vauvaa yhtä hyvin, ei siinä. Mutta itse ainakaan en olisi voinut mennä töihin kovin pian, koska kaksi kolmesta lapsestani eivät vauvana huolineet pulloa juuri ollenkaan. Muutenkin oli mukava saada taukoa hektisestä työelämästä, kun ei sitä sitten enää ole luvassa ennen kuin eläkkeellä.
Vierailija kirjoitti:
"Toki mutta äiti on vauvalle tutumpi. Ei biologiaa tarvitse kiistää."
Eikä myöskään liioitella. Kun isä on ensi hetkestä lähtien mukana vauvan hoidossa ja pitelee häntä lähellään niin ero tuttuudessa kuroutuu umpeen ihan hetkessä.
Kannatata myös huomata että isän ääni on vauvalle tuttu koska hän on kuullut sen myös kohtuun.
Ei se samalla tavalla kuulu eikä tule tutuksi ellei sitten isä oikeasti puhu päivittäin suoraan vatsalle. Äidin ääni taas muodostuu samassa kehossa jossa vauva itsekin on.
Mulla on ollut jotenkin hylätty, turvaton ja yksinäinen olo koko ikäni. Sellainen pohjalla oleva perustunne ja suhde elämään.
Olen ajatellut, että se johtuu juuri siitä, että olen keskonen ja mun äiti vei minut jo pikkuvauvana vieraalle hoitoon ja meni itse töihin.
Suosittelen nuoret naiset miettimään haluatteko jättää turvattomuuden tunteen lapsellenne seuraksi loppuiäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaa isäkin vauvaa hoitaa
Isä ei korvaa äitiä vauvan näkökulmasta. Naisen pehmeys, ihon ja äänen, on aivan eri asia kuin miehen karkeus.
Höpsistä. Meidän esikoinen rauhoittui vastasyntyneenä kaikkein parhaiten isän rinnan päällä köllötellen.
Se liittyy siihen että isä ei tuoksu maidolta. Äidinmaidon tuoksu saa vauvan ruokahalun heräämään. Niin kuuluukin olla.
Mitenkäs jokaisessa imetyskeskustelussa suurin osa mammoista sanoo, ettei imettämyt eikä maito riittänyt. Enemmistö vauvoista kasvaa ensikuukausien jälkeen korvikkeella, suuri osa jo ennen sitä.
Se, että imetys ei joillakin syystä tai toisesta onnistunut, ei ole mikään syy, että siihen ei pitäisi panostaa.
70-luvulla oli ihan normaalia, että jos äiti kävi töissä, hän palasi töihin vain puolisen vuotta lapsen syntymän jälkeen. Kotiäidit olivat tietysti erikseen, mutta esim. oma äiti teki uraa samalla. Menin naapurin tädille hoitoon puolivuotiaana. Naapuristossa usein löytyi joku lapsia kotonaan hoitava täti ja sellaiseen itsekin päädyin vain vauvana. Imetys ei kuulemma ollut äidilläni lähtenyt muutenkaan toimimaan, sain pelkkää korviketta. No, ihan tasapainoinen aikuinen minusta tuli, joten asiat voivat järjestyä. Ja saivathan vanhemmat tehtyä uransa ja elämänsä, jonka halusivat, vaikka minut kasvattivat samalla hyvin.
Itse vein oman lapsen puolentoista vuoden iässä päiväkotiin, kun jouduin taloudellisista syistä palaamaan töihin. Ei tuostakaan nyt kovin kieroutunutta nuorta aikuista tullut silti, vaan oikein tasapainoinen ihminen.
Ymmärrän ihan hyvin äitien erilaisia ratkaisuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Toki mutta äiti on vauvalle tutumpi. Ei biologiaa tarvitse kiistää."
Eikä myöskään liioitella. Kun isä on ensi hetkestä lähtien mukana vauvan hoidossa ja pitelee häntä lähellään niin ero tuttuudessa kuroutuu umpeen ihan hetkessä.
Kannatata myös huomata että isän ääni on vauvalle tuttu koska hän on kuullut sen myös kohtuun.
Ei se samalla tavalla kuulu eikä tule tutuksi ellei sitten isä oikeasti puhu päivittäin suoraan vatsalle. Äidin ääni taas muodostuu samassa kehossa jossa vauva itsekin on.
Perustuuko näkemyksesi johonkin faktaan vai vaan siihen että haluat sen olevan totta?
Kukin tekee tavallaan, mutta miksi piti tehdä uutinen tuolla tyylillä. Äiti itse ei ymmärrä, miksi äidin pitäisi jäädä hoitamaan vauvaa. Ollaan menossa ajassa taaksepäin tässäkin asiassa.
Eikös ne lapset itselle tehdä eikä päiväkodin tädille tyrkättäväksi heti laitokselta tultua. Ne on niin pienen aikaa lapsia, äiti on paras hoitaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osaa isäkin vauvaa hoitaa
Isä ei korvaa äitiä vauvan näkökulmasta. Naisen pehmeys, ihon ja äänen, on aivan eri asia kuin miehen karkeus.
Höpsistä. Meidän esikoinen rauhoittui vastasyntyneenä kaikkein parhaiten isän rinnan päällä köllötellen.
Se liittyy siihen että isä ei tuoksu maidolta. Äidinmaidon tuoksu saa vauvan ruokahalun heräämään. Niin kuuluukin olla.
Mitenkäs jokaisessa imetyskeskustelussa suurin osa mammoista sanoo, ettei imettämyt eikä maito riittänyt. Enemmistö vauvoista kasvaa ensikuukausien jälkeen korvikkeella, suuri osa jo ennen sitä.
Enemmistö mammoista todellakin imettää ja suurin osa jopa sinne vuoden ikään rai ainakin lähelle sitä. Jos keskustelu koskee ongelmia niin kai niihin osallistuu juuri ne joilla imetys ei sujunut.
Äidin pitäisi olla lapsen lähellä ensimmäisen vuoden ajan. Lapsen kehitykselle hyväksi. Asiat pitäisi mennä niinpäin, että lapsi on ykkönen ja äiti kakkonen.
"äiti on paras hoitaja."
Tätä hoetaan ja sitten ihmetellään kun isät eivät osallistu ja luo hyvää suhdetta lapsiinsa. Äiti saa sitten tehdä ne kuuluisat metatyöt perheessä seuraavat 18 vuotta kun on alunperin ajatellut olevansa se erinomaisin henkilö kaiken hoitamaan.
Mitä tulee imetykseen ja ihanalla äidin rinnalla nukuttamiseen: Meillä meni niin, että päivätyössäkäyvän isän oli pakko ottaa rooli äidistä vieroituksessa, koska lapsi huusi tunnin välein siihen ihanalle rinnalle pääsyä, vaikka ei ollut nälkä. Kaikki yöt, tunnin välein. Isän tarvitsi valvoa muutama yö ja käydä tuudittamassa, sittenlapsi tottui, ettei voi olla äidin rinnalla koko ajan, untakin tarvitaan.
Kyllä ja siksi on nimenomaan hyvä että vauva on välillä isänkin hoidossa koska ei vauvan kuulu olla nälkäinen 24/7 vaan myös rauhoittua välillä.