Olisitko valmis opiskelemaan ja asumaan soluasunnossa täysin tuntemattomien kanssa, etenkin jos olet normiopiskelijaa vanhempi
Minä en olisi. Olen nuorempana kokeillut soluasumista, ja se ei ollut kokemuksena mitenkään miellyttävää, kun ei yhtään tiedä minkälaisia ihmisiä samaan asuntoon tulee asumaan. Olen muutenkin varsin introvertti luonteeltani, joten pakko olla koko ajan sosiaalinen ja olla muiden ihmisten kanssa tekemisissä olisi varsin raskasta minulle henkisesti.
Kommentit (118)
Olen asunut solussa. Se oli ihan ok silloin. Ei se nyt niiiiiiin kamalaa ole, etteikö nykynuoretkin voisi niin tehdä.
Vierailija kirjoitti:
En missään nimessä. En pystynyt siihen edes nuorena. Kokeilin kyllä, koska olisihan se taloudellisesti järkevää. Mutta totesin että minua ahdisti jatkuvasti se toisen läsnäolo asunnossa, en tuntenut oloani rennoksi edes omassa kodissani ja se alkoi aika äkkiä rasittaa. Eikä se kämppäkaveri ollut edes mitenkään paha, mutta ei vaan silti mun erakkoluonteelle sopinut. Onneksi löytyi pieni 17 neliön ylioppilaskyläyksiö lähes yhtä halvalla, se oli kuin paratiisi solun jälkeen.
Suurimmalle osalle normaaleista ihmisistä soluasuminen sopii, jos vain pääsee alkua pidemmälle.
Ulkomaillahan se on ihan normi, kun kotina on dormi.
Monille ulkomaalaisille suomalainen soluasunto olisi hämmästyttävän rauhallinen ja yksityinen.
En. En ole ikinä pystynyt edes parisuhteisiin, koska en pysty asumaan kenenkään kanssa samassa asunnossa. Saati sitten vieraampi ihminen.
Olisin, jos vaihtoehtona olisi se, että kaikki vapaa-aika menisi töissä enkä ehtisi tekemään mitään muuta.
Haluan liikkua ja tarvitsen myös aikaa yksin olemiselle.
Toki jos minulla olisi rikas mies rahoittamassa elämää, valitsisin toisin! :-)
Enkä haluaisi jäädä kiitollisuuden velkaan miehelle joka sitten muistuttelisi asiasta loppuelämän "kuinka minä olen rahoittanut sinun elämääsi..."
Eiköhän suuri osa aikuisopiskelijoista kuitenkin käy töissä, opiskelevat siis työn ohessa. He eivät toki asu solussa? Itse suoritin yliopisto-opintoja 80 opintoviikkoa (puoli maisterin tutkintoa) aikoinaan työn ohessa. Oli rankkaa mut koko aikaiseksi opiskelijaksi en voinut ruveta sillä tarvitsin rahaa elämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Olisin, jos vaihtoehtona olisi se, että kaikki vapaa-aika menisi töissä enkä ehtisi tekemään mitään muuta.
Haluan liikkua ja tarvitsen myös aikaa yksin olemiselle.
Toki jos minulla olisi rikas mies rahoittamassa elämää, valitsisin toisin! :-)
Enkä haluaisi jäädä kiitollisuuden velkaan miehelle joka sitten muistuttelisi asiasta loppuelämän "kuinka minä olen rahoittanut sinun elämääsi..."
Eiköhän suuri osa aikuisopiskelijoista kuitenkin käy töissä, opiskelevat siis työn ohessa. He eivät toki asu solussa? Itse suoritin yliopisto-opintoja 80 opintoviikkoa (puoli maisterin tutkintoa) aikoinaan työn ohessa. Oli rankkaa mut koko aikaiseksi opiskelijaksi en voinut ruveta sillä tarvitsin rahaa elämiseen.
*kokoaikaiseksi ( autom. teksinsyöttö...)
En missään nimessä. Jos siitä toki maksetaan kertakorvauksena (se määrä rahaa) tilille mitä vaikka vuokrasopimus kestää niin ehkä. Eli jos vuokra olisi tuollaisessa kimppakämpässä olisi 550 ja sopimus kestäisi vuoden niin jos maksetaan 6,600 euroa kertakorvauksena ja se ei vaikuta muihin tukiin ja tuloihin niin sitten kyllä. Muuten kokoomus ja Persut voi haistaa paskat.
Tällä tulokehityksellä ja suomalaisten velkaantumisella viimeisen 15 vuoden aikana meillä ei kohta ole varaa edes soluasuntoihin.
Asuin opiskeluaikana ja myöhemmin myös tutkijana ulkomailla soluasunnossa. Ei se nyt mitään varsinaista juhlaa ollut, mutta en mä sitä pahallakaan muistele. Elämää.
Vierailija kirjoitti:
Tällä tulokehityksellä ja suomalaisten velkaantumisella viimeisen 15 vuoden aikana meillä ei kohta ole varaa edes soluasuntoihin.
Meillä on varaa tunnin juniin, lisävelkaan, puoluetovereiden etujen ja palkkojen korottamiseen, eduskunnan harrastus kerhon tukien nostamiseen, tunnelihankkeeseen ruotsin ja suomen välillä. Natopelleilyyn, jne.
Vierailija kirjoitti:
En. En ole ikinä pystynyt edes parisuhteisiin, koska en pysty asumaan kenenkään kanssa samassa asunnossa. Saati sitten vieraampi ihminen.
Soluasunnossa jokaisella on oma huone. Ja voithan linnoittautua omaan huoneeseen. Onhan niissä lukot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. En ole ikinä pystynyt edes parisuhteisiin, koska en pysty asumaan kenenkään kanssa samassa asunnossa. Saati sitten vieraampi ihminen.
Soluasunnossa jokaisella on oma huone. Ja voithan linnoittautua omaan huoneeseen. Onhan niissä lukot.
Lukot saa murrettua ja Petterin ja Riikan hamuamien halpatyöläisten pykäämien asuntojen seinät on paperia. Sehän ei ole halpatyöläisten vika vaan ahneuden kokkarien.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tällä tulokehityksellä ja suomalaisten velkaantumisella viimeisen 15 vuoden aikana meillä ei kohta ole varaa edes soluasuntoihin.
Meillä on varaa tunnin juniin, lisävelkaan, puoluetovereiden etujen ja palkkojen korottamiseen, eduskunnan harrastus kerhon tukien nostamiseen, tunnelihankkeeseen ruotsin ja suomen välillä. Natopelleilyyn, jne.
Lisävelka (7 miljardia viimeisen parin vuoden aikana) meni itsensä ylisyöneiden ja liikkumattomien suomalaisten rasvapullien hoidattamiseen ja eläkeläisiin.
Tunnelihanke on yksityishanke, ei valtion. Puoluetovereiden eduista voit päättää äänestämällä. Tunnin juna ei ole vielä päätöksissä valmis.
Nato on vaihtoehto Venäjälle ja sen tulemiseen rajan yli. Sitäkö itse olisit halunnut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. En ole ikinä pystynyt edes parisuhteisiin, koska en pysty asumaan kenenkään kanssa samassa asunnossa. Saati sitten vieraampi ihminen.
Soluasunnossa jokaisella on oma huone. Ja voithan linnoittautua omaan huoneeseen. Onhan niissä lukot.
Lukot saa murrettua ja Petterin ja Riikan hamuamien halpatyöläisten pykäämien asuntojen seinät on paperia. Sehän ei ole halpatyöläisten vika vaan ahneuden kokkarien.
On sulla kuvitelmat. Miten voit kertoa soluasuntojen asunnoista, kun et kerta ole pystynyt asumaan soluasunnoissa?
Nuorena asuin solukämpässä ja oli ok kun oli oma huone ja kämppiksiksi siunaantui hiljaisia asukkaita (kuuntelivat musiikkinsa kuulokkeilla, ei kaiuttimista). Nyt kolmekymppisenä perheellisenä en pystyisi samaan.
Ohhoh, tilanne on huonompi kuin luulin. Valtionvelka oli 144 miljardia euroa vuoden 2023 lopussa. Aiemman hallituspohjan SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto, RKP ensimmäisen budjettivuoden alussa 2020 valtionvelka oli 106,4 miljoonaa euroa.
Näin Antti Rinteen (sd) ja Sanna Marinin (sd) hallitusten velkasaldo nousee nykytiedon valossa 37,6 miljardiin euroon
Siis 106 miljoonasta 38 MILJARDIIN euroon. Voitte olla kohta tyytyväisiä, jos on edes kattoa pään päällä.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/82d48f31-18e7-4631-b87d-7a551f4f3…
lähde valtiovelkauutiselle
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En. En ole ikinä pystynyt edes parisuhteisiin, koska en pysty asumaan kenenkään kanssa samassa asunnossa. Saati sitten vieraampi ihminen.
Soluasunnossa jokaisella on oma huone. Ja voithan linnoittautua omaan huoneeseen. Onhan niissä lukot.
Lukot saa murrettua ja Petterin ja Riikan hamuamien halpatyöläisten pykäämien asuntojen seinät on paperia. Sehän ei ole halpatyöläisten vika vaan ahneuden kokkarien.
On sulla kuvitelmat. Miten voit kertoa soluasuntojen asunnoista, kun et kerta ole pystynyt asumaan soluasunnoissa?
Ei ole mikään kuvitelma. Olen asunut. Miksi valehtelet. Oletko kokoomuslainen?
Suomessa soluasuminen on juhlaa. Jokaisella oma lukittu huoneensa. Tervemenoa ulkomaille. Briteissä yhteinen asuinhuone, jossa wc ja suihku käytävällä yhteiskäytössä.
Minä olin valmis ja muutin kahden hengen soluun 40-vuotiaana toisen tutkinnon opiskelijana. Sain kämppikseksi 19-vuotiaan ekaa kertaa kotoa muuttaneen ja hyvin bileintoisen nuoren naisen. Tyttö lintsaili koulusta usein koska oli paljon kivempaa jäädä aamuisin lämpimän peiton alle nukkumaan, kuin lähteä 20 asteen pakkasessa bussipysäkille ja oppilaitokselle. Päivät kuluivat musaa luukuttaen ja lähes joka päivä meillä oli myös kyläilemässä 1-4 tytön kaveria. He valloittivat keittiön ja ruokailutilan kokkailuineen moniksi tunneiksi mikä ei ollut yhtään mukavaa, kun tämä toistui harva se päivä. Sama kylppärin kanssa kun neidit valmistautuivat baari-iltaa varten etkoillen. Kypsyin aika nopeasti tilanteeseen ja vaihdoin yksiöön; en jaksa keski-ikäisenä enää teinielämää vaan haen asumiselta ihan muita juttuja.
En enää ikinä. Nuorempana asuin näin hetken, kämppis ra.iskasi minut baari iltansa päätteeksi, kun tuli takaisin. Ikuiset traumat jäi.