Lue keskustelun säännöt.
Olisitko valmis opiskelemaan ja asumaan soluasunnossa täysin tuntemattomien kanssa, etenkin jos olet normiopiskelijaa vanhempi
11.03.2024 |
Minä en olisi. Olen nuorempana kokeillut soluasumista, ja se ei ollut kokemuksena mitenkään miellyttävää, kun ei yhtään tiedä minkälaisia ihmisiä samaan asuntoon tulee asumaan. Olen muutenkin varsin introvertti luonteeltani, joten pakko olla koko ajan sosiaalinen ja olla muiden ihmisten kanssa tekemisissä olisi varsin raskasta minulle henkisesti.
Kommentit (118)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parikymppisenä asuin kimppakämpässä. Tämän ikäisenä (yli 40) en muuttaisi tuollaiseen mistään hinnasta.
Lasten ja koiran kanssa? Olisikohan joku valmis asumaan meidän kanssa, vähän epäilen että ei.
En olisi vaikka huonekaveristani tuli hyvä ystävä. Ei ollut mitään omaa rauhaa, väkeä lappasi koko ajan kyläilemässä. Meitä oli 8 näistä yhdessä solussa ja kaksi jakoi huoneen. Selvisin kyllä, mutta hirveän stressaavaa asua noin. Tiedän kyllä että joillekin se sopii.
En. Olen meluherkkä, valoherkkä, tuntoherkkä, elämänkokemusherkkä, minulla on traumaattinen lapsuus, en voi sietää miehiä samassa tilassa, saan raivarin, jos samassa tilassa on alkoholia jne. Siinä ei muu porukka elossa selviä, kun vedän triggeröitynä kilareita.
Selviän koulussa, työssä jne. sen 8 tunnin ajan, mutta minun pitää saada levätä kotona yksin omassa tilassa ja olla TURVASSA. KOTI ON TURVAPAIKKA!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asuin nuorena monta vuotta solussa. Opiskelusta ei kyllä tullut mitään jatkuvien bileiden takia, mutta olihan se kivaa. Omien lasten en kyllä anna muuttaa soluun. Haluan että he opiskelevat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan hyvin voisin, jos minulla olisi oma huone. Opiskeluaikanani asuin kuuden hengen solussa kahden hengen huoneessa minulle entuudestaan tuntemattoman toisen opiskelijan kanssa.
Onhan tuo soluasuminen tullut koettua. Kieltämättä välillä otti hermoon, mutta itselle sattui kuitenkin sellaiset tyypit, jotka ei metelöinyt ja sekoillut. Siisteyskäsitys oli eri valitettavasti. Itse tykkään elää siivosti, joten jouduin siivoamaan välillä muiden jälkiä. Introverttinä myös pääasiassa vietin aikaa omassa huoneessa, yhteisissä tiloissa olin lähinnä vain syömässä tai siivoamassa, ellen ollut yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Välillä tulee semmonen pommiripuli lääkkeen takia, että jos sen kestävät, niin ei ole mitään ongelmaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähes kukaan ei halua. Miksi kenenkään pitäisi?
En. Tosin oon jo keski-iässä. Nuorena ei ole ollut siitä hyviä kokemuksia. Jokin meni siinä aina pieleen. Yhteistilat voisi olla erikseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enää en asuisi, mutta nuorempana asuin. Valmistuin velattomana yliopistosta eli siinä mielessä kannatti.
Riippuu asuinkumppanista ja olen asunut. Itse en kylläkään opiskellut vaan kävin työssä ja tämä toinen opiskeli. Hän asui asunnon yläkerrassa ja minä alakerrassa ja asunnon omistaja toisessa omistamassaan asunnossa. Olen mies ja tämä toinen oli nainen. Meillä oli ikäeroa varmaan 25 vuotta.
On hienoa kun voi opiskella Suomessa valistemaansa alaa yliopistolla: ikärajaa ei ole ja etuna mm. edullinen opiskelija-asuntosäätiön tarjoama vuokra-asunto yhdellä parhaiita paikkoja opiskelukaupungissani. Miksi meninkään valmistumaan? - Mahdanko koskaan asumaan yhtä hyvällä paikalla. - Täytynee alkaa lottoamaan....
Vierailija kirjoitti:
Riippuu asuinkumppanista ja olen asunut. Itse en kylläkään opiskellut vaan kävin työssä ja tämä toinen opiskeli. Hän asui asunnon yläkerrassa ja minä alakerrassa ja asunnon omistaja toisessa omistamassaan asunnossa. Olen mies ja tämä toinen oli nainen. Meillä oli ikäeroa varmaan 25 vuotta.
Tuo ei ole soluasunto
En missään nimessä. En ollut siihen valmis edes parikymppisenä opiskelija. Saati nyt 40+ ikäisenä yksinasumiseen suurimman osan elämästä tottuneena.
Vierailija kirjoitti:
En. Olen meluherkkä, valoherkkä, tuntoherkkä, elämänkokemusherkkä, minulla on traumaattinen lapsuus, en voi sietää miehiä samassa tilassa, saan raivarin, jos samassa tilassa on alkoholia jne. Siinä ei muu porukka elossa selviä, kun vedän triggeröitynä kilareita.
Selviän koulussa, työssä jne. sen 8 tunnin ajan, mutta minun pitää saada levätä kotona yksin omassa tilassa ja olla TURVASSA. KOTI ON TURVAPAIKKA!
Vähän sama minulla. Lisäksi minulla on vihanhallintaongelma, (johon etsin hoitoa). Kaikkien kannalta parempi että asun yksin.
T. opiskelija
Toki! Se on sitten eri asia kuka raukka pääsee asumaan mun, lasten ja lemmikkiemme kanssa :D