Puolison pelottavat raivokohtaukset
Puolisoni on jo pidempään ollut tulinen ja hermostunut herkästi. Kuitenkin tänä piirre pysyi hyvin piilossa ja hallinnassa muutaman ensimmäisen seurusteluvuoden. Nykyisin tuo hermostuminen ei kuitenkaan enää ole tavallista hermostumista. Esimerkki: Sanon/kysyn ihan neutraalisti jostakin asiasta kuten pidempään ( vuoden) samassa nurkassa lojuneista tavaroista, että milloin hän on ajatellut siirtää ne kaappiin. Vastauksena mies raivostuu, hyppää sohvalta, alkaa paiskoa tavaroita, sylki roiskuu, silmät laajenevat, hakkaa seiniä ja uhkaa että lyö jo tulen lähemmäs.
Ihan kamalia ja pelottavia nuo kohtaukset ja tosiaan ovat alkaneet pahentua ja tulla aivan yhtäkkiä ilman mitään edeltävää riitaa, jos vaan sanon jotain väärin tai ilmeisesti väärällä äänensävyllä.
Jälkeenpäin ei puhu koko asiasta, vaikenee tai syyttää minua. Sanoo myös että jos eroan niin tekee kaiken erittäin vaikeaksi minulle eikä aio olla mitenkään yhteistyökykyinen. Minulla työ jossa iltavuoroa ja pienet lapset, joudunko etsimään eron myötä uuden työn. Olen kysynyt miksemme vaan eroa sovussa, sovitaan asia kuin aikuiset ja siitä lähtien vain lasten asiat. Kenelläkään kokemusta miten tällaisesta pääsee pois mahdollisimman helposti ? Jos mies hakisi apua käytökseensä, tilanne olisi eri, mutta apua ei halua eikä koe tarvitsevansa vaikka eihän hän terve ole.
Kommentit (154)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ihan paviaanilta
Kyllä. Ap vaikuttaa paviaanilta.
Perustelut?
Jos tämä olisi totta niin hän olisi soittanut hätäkeskukseen kohtauksista. Tai hakenut apua uhkailuun poliisilta.
Sen sijaan päätti tulla tänne uhriutumaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onkohan kyse mahdollisesti jostain alkavasta alzhaimerista tms? Tokkopa narsismi nostaisi päätään vasta nyt, jos kauan olette yhdessä olleet?
Niin tai näin äijä hoitoon asap ja jos ei suostu niin ero vireille ja omaan luukkuun.
Pikemminkin otsalohkodementia?
Narsismi johtuu aivojen pysyvästä erilaisesta rakenteesta.
Eikä johdu. Narsismi on persoonallisuushäiriö, eli persoonan kehittyminen on varhaislapsuudessa pahasti häiriintynyt, ja tämä häiriintyminen johtuu kasvuolosuhteista / läheisimpien ihmisten (vanhempien) huonosta toiminnasta lapsen terveen kehityksen kannalta tärkeisiin asioihin nähden. Nasismi ei siten ole tavallisesti mikään synnynnäinen aivojen rakenteen aiheuttama asia. Psykopatia on asia erikseen, jota monet tutkijat pitävät todennäköisesti synnynnäisenä ominaisuutena. Psykopatiaan kyllä liittyy myös narsismi. Suurin osa nasisteista ei kuitekaan ole psykopaatteja.
Vierailija kirjoitti:
"Mitä sinäkin luulet tietäväsi mitä minä olen kokenut?
Edelleen tuo kaikki kertoo siitä, että ap on paviaani kun jää suhteeseen missä ei viihdy.
Monesti parisuhdeväkivaltaperheissä molemmat osapuolet on pällejä omalla tavallaan. Joku mies saattaa olla hullujuoppo, mutta nainen myös idioottipälli kun on sellaisen jostain räkälästä raahannut kotiinsa."
Ja tämä viesti kertoo täydellisestä empatian ja ymmärryksen puutteesta. Todella surullista, jos olet kokenut kovia elämässäsi, eikä sinulla löydy ymmärrystä muita vaikeissa tilanteissa olevia kohtaan - tuskinpa itseäsikään, kun kirjoitat noin.
Sinä et tiedä myöskään minun empatiasta mitään. Typerää tehdä tuollaisia oletuksia vieraista ihmisistä.
Me ei tiedetä mitään muuta kuin tuo Ap:n kertoma uhritarina. Ja silti jotku lähtee tähän säälinkerjäämiseen mukaan. Eikä kestetä ajatusta, että omassakin käyttäytymisessä voisi olla vikaa.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon aina ollut tuollainen. Ja olen nainen. Adhd. Temperamentti kuin italaialaisilla. Mutta lepyn myös hyvin nopeasti. Enkä hakkaa tai vahingoita ketään. Huudan ja kiroilen, ja tavaratkin saattaa lentää, mutta siinä se. Nopeasti ohi.
Sinulle tuollainen on ehkä "siinä se". Sille läheiselle, jolle noin käyttäydyt jää todennäköisesti paljon syvemmät jäljet ja traumat. Hänelle käytöksesi tuskin on "siinä se". Kuulee mielessään huutosi ja ilkeät sanasi pitkään, menettää luottamuksen, alkaa kävellä munankuorilla, varoo sanomisiaan, menettää haukuista ja perusteettomista huudoista ehkä itsetuntonsa ja itsevarmuutensa jne jne... Kilahteletko samoin esim.töissä vieraammille, tuskin. Ei tuollainen ole mitään "italialaista temperementtia".
Hae apua käytökseesi, jos tyhjästä kilahtelet "normaalisti" eikä esim. kerran tai todella havoin poikkeustilanteessa kovassa stressissä tms. Ei johdu kyllä vain adhd:sta tuollainen. Olet todella itsekäs, jos et ymmärrä tuollaisen erittäin haitalista vaikutusta läheiseen. Hyvin itsekästä sanoa vain omalta kannaltaa, että "siinä se", ei todella ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa ihan paviaanilta
Kyllä. Ap vaikuttaa paviaanilta.
Perustelut?
Jos tämä olisi totta niin hän olisi soittanut hätäkeskukseen kohtauksista. Tai hakenut apua uhkailuun poliisilta.
Sen sijaan päätti tulla tänne uhriutumaan.Saat olla onnellinen, kun sinulla ei selvästikään ole omaa kokemusta lähisuhdeväkivallasta. Siihen haetaan apua erittäin harvoin, ja silloinkin kun uhri joutuu lääkäriin tai sairaalaan, hän yleensä valehtelee vammojensa syyn. Väkivaltaisessa suhteessa on ihan oma dynamiikkansa, jota on verrattu syystäkin Tukholma-syndroomaan.
Uhri myös tuntee omasta tilanteestaan suunnatonta häpeää ja
Mitä sinäkin luulet tietäväsi mitä minä olen kokenut?
Edelleen tuo kaikki kertoo siitä, että ap on paviaani kun jää suhteeseen missä ei viihdy.
Monesti parisuhdeväkivaltaperheissä molemmat osapuolet on pällejä omalla tavallaan. Joku mies saattaa olla hullujuoppo, mutta nainen myös idioottipälli kun on sellaisen jostain räkälästä raahannut kotiinsa.
Kuulostaa perinteiseltä jännältä mieheltä, niitähän te naiset haluatte.
"hakkaa seiniä ja uhkaa että lyö jo tulen lähemmäs. "
Voi elämä näitä teidän parisuhteita. Mitä AP sanoisit jollekin tuntemattomalle ihmiselle, joka kuvailee omaa elämäänsä omassa kodissaan noilla sanoilla? Olisiko sinulla hänelle mitään muuta neuvoa kuin "pelasta itsesi"? Niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mitä sinäkin luulet tietäväsi mitä minä olen kokenut?
Edelleen tuo kaikki kertoo siitä, että ap on paviaani kun jää suhteeseen missä ei viihdy.
Monesti parisuhdeväkivaltaperheissä molemmat osapuolet on pällejä omalla tavallaan. Joku mies saattaa olla hullujuoppo, mutta nainen myös idioottipälli kun on sellaisen jostain räkälästä raahannut kotiinsa."
Ja tämä viesti kertoo täydellisestä empatian ja ymmärryksen puutteesta. Todella surullista, jos olet kokenut kovia elämässäsi, eikä sinulla löydy ymmärrystä muita vaikeissa tilanteissa olevia kohtaan - tuskinpa itseäsikään, kun kirjoitat noin.
Sinä et tiedä myöskään minun empatiasta mitään. Typerää tehdä tuollaisia oletuksia vieraista ihmisistä.
Me ei tiedetä mitään muuta kuin tuo
Mä en ole väkivaltainen enkä edes mies. Enkä ole myöskään vakuuttunut ap kertomuksen todellisuudesta.
Tämmöinen uhriutuminen ja lässyttäminen ei johda mihinkään. Erotkaa jos kumppani ei miellytä ja lopettakaa itsesäälissä rypeminen.
Tuohon väittelyyn sivusta sanoisin, että sitähän tässä juuri yritetään tehdä: auttaa aloittajaa ymmärtämään, että hänen täytyy pelastaa itsensä eroamalla. Syyllistäminen ei siihen auta.
Vierailija kirjoitti:
Tuohon väittelyyn sivusta sanoisin, että sitähän tässä juuri yritetään tehdä: auttaa aloittajaa ymmärtämään, että hänen täytyy pelastaa itsensä eroamalla. Syyllistäminen ei siihen auta.
Niin, turhaa näille uhriutujille on mitään sanoa.
Monesti naiset ei halua myöntää, että tuli tehtyä virheitä tai omassa käytöksessä olisi jotain vikaa. Aina mies teki jotain, itse on vain viaton uhri.
Tosta on tehty elokuvakin.
Kuin raivo härkä.
Vierailija kirjoitti:
Tuohon väittelyyn sivusta sanoisin, että sitähän tässä juuri yritetään tehdä: auttaa aloittajaa ymmärtämään, että hänen täytyy pelastaa itsensä eroamalla. Syyllistäminen ei siihen auta.
Tämä aloitus on palstan narsistihullun käsialaa. Hän tehtailee tämmöisiä ketjuja, että pääsee jauhamaan narsismista.
Vierailija kirjoitti:
Onko roinaaja? Se selittäisi raivokohtaukset, aknen ja impotenssin.
Tämä.
Vaikuttaa myös että miehes pettää sua, siksi tämä omistus halu suhun kun ei voi sovussa erota.Ja mitä kauemmin odotat sitä vaikeemmin pääset lähtemään, paras paikka mennä suoraan turvakotiin, ja sieltä hoitaa kaikki asiat eteenpäin, eikä koskaan kaksistaan tapaamisis. Sillä silloin voi toinen lähteä arkussa ja se ei oo miehesi.
Vierailija kirjoitti:
Passiivinen ja henkinen väkivaltasi alkaa tuottaa tulosta. Kohta eroatte ja voit aloittaa lasten vieraannuttamisen.
Tämä kommentti kertookin hyvin sen, miksi aloittajan kannattaa yrittää tallentaa todisteita miehen käytöksestä. Vieraannuttaminen on päivän sana, ja siitä puhuminen on kätevä keino vastuuttomille ja väkivaltaisille miehille saada ympäristön mielipide äitiä vastaan. Naisia vihaavien miesasiamiesten vaikuttamisyritykset ovat jo purreet viranomaisiinkin, ja uhria leikkivät isät voivat saada sosiaalityöntekijätkin puolelleen väittämällä, että äiti on vieraannuttanut lapsen. Edes lapsen omaa kertomusta isän käytöksestä ei välttämättä uskota.
Aloittajankin mies voi yrittää tätä samaa, joten siksi olisi hyvä saada todisteita ettei olisi vain aloittajan sana miehen sanaa vastaan.
Lähde lasten kanssa. Mutta tämä pitää suunnitella hyvin. Jos lapset ovat yhteisiä, mies voi estää heidän muuton yhteisestä kodista. Saat kyllä tehtyä osoitteenmuutoksen myös lapsille, mutta tästä menee tieto miehelle. Joko kirjeellä tai sieltä soitetaan. Kirjeen vielä voisi ehkä napata välistä, jos ehtii ja mies ei sitä saisi. Mutta jos ne soittaa, onkin eri asia. Joten voi olla huono, jos muutat oman osoitteesi ja lapset jääkin vanhaan, silloin mies on lähihuoltaja.
Joten ehkä paras olisi lähteä turvakotiin lasten kanssa. Siellä osataan myös auttaa näissä asioissa. Ja jos saat todisteita noista kohtauksista, niin olisi hyvä.