Mikä tuossa Oppenheimer-elokuvassa nyt on niin erinomaista?
Jotenkin haiskahtaa vähän samanlaiselta jalustalle nostetulta ilmiöltä kuin Taylor Swift: on suosittu tai arvostettu, koska on suosittu tai arvostettu. Tarkemmin ei osaa kukaan selittää.
Kommentit (113)
Tuli hankittua tarjouksesta blue Ray levynä ja elokuvan pituuden takia tuli katsottua sitten kahtena iltana.
Erinomainen elokuva oli, tykkäsin kovasti. Takaumia oli liikaa, mutta leffa pysyi kuin pysyikin kasassa ja Cillian Murphy oli loistava. Elokuva sinänsä kertoo enemmän tiedemiehen moraalisista ristiriidoista kuin itse pommin kehittämisestä.
Oikeastaan nykyisessä mielipideilmastossa oli jopa rohkeaa valita "perinteinen" oscarelokuva eikä esim. Barbieta, joka sai vain yhden oscarin ja sekin oli niitä vähiten arvostettuja. Toki Poor Things hieman kompensoi tätä.
Eiväthän nämä valinnat koskaan kaikkia miellytä. Nyt tosin kävi niinkin, että valitsijoiden suosikki oli myös kassamagneetti. Mutta joo, toki oscarvalinnoissa on ollut viime vuosina oikeasti hämmästyttäviäkin valintoja.
Pinkin ystäville tuli nyt pettymys
Vierailija kirjoitti:
Oli ihan on elokuva mutta tiedän lukuisia parempiakin.
Minäkin tiedän mutta tuo oli paras kaikista niistä, mitä viime vuonna katsoin. Miten sulla, mikä viime vuonna ilmestyneistä oli parempi?
Mitä enemmän oscareita / hehkutusta leffa-arvostelijoilta, niin sitä paskempi se leffa yleensä on. Tätäkään leffaa en halua edes nähdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas kiteytettiin yhteen henkilöön kun idea atomipommista sitten Unkarilaisten jotka kovan kanssa painosti juuri Saksan uhkan takia kun tiedetty miten pitkällä oli mitä kauheasti elokuvassa tuotu esille.Myös keskeiset henkilöt lähinnä statisteja ja elokuvan pahista oikein ollut kun Unkarilaiset kyllä oli vetypommia tekemässä mihin Opperhaimer suhtautui penseästi.
Niin, se oli nimenomaan Oppenheimerin elämäkerta, ei kuvaus atomiaseen kehittämisestä tai sen ajan maailmanpoliittisesta tai sotilaallisesta tilanteesta. Nämä olivat siinä teemoina vain siltä osin, miten suoraan ilmenivät Oppenheimerin elämän tapahtumina. Nolan jopa kirjoitti käsikirjoituksen ensimmäisessä persoonassa korostaakseen sitä, että kyseessä on ikään kuin Oppenheimerin subjektiivinen näkökulma, ei sitä että katsotaan ikäänkuin ulkopuolelta mitä tapahtuu. Paitsi toki niissä oikeudenkäyntiosissa sitt
Tämä. Itse en ollut etukäteen sisäistänyt rainanlähestymiskulmaa asiaan joten leffa tuntui pettymykseltä. Ehkä pitää katsoa se uudelleen ja uudella asenteella.
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän oscareita / hehkutusta leffa-arvostelijoilta, niin sitä paskempi se leffa yleensä on. Tätäkään leffaa en halua edes nähdä.
Sama tällä. Hassu juttu että pidin ennen scifistä, historiasta ja pitkistä eeppisistä elokuvista mutta en tunne mitään mielenkiintoa näihin nykyisiin viritelmiin. Kerronnassa on jotain mikä on samaan aikaan ikävystyttävää että vastenmielistä.
Elokuva kuvaa hienosti ihmisen mielettömyyttä. Pääosan esittäjä huippu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oppenhaimer oli sikäli virkistävä elokuva nykypäivänä että se ei selittänyt asioita puki. Katsojalta edellytettiin perustietoja sen ajan tapahtumista ja politiikasta. Se ei siis ollut viihde-elokuva kaikille kuten niin suuri osa elokuvista nykyään.
Kaipa sulla on nyt kovin elitistinen ja sivistynyt olo. Onneksi olkoon. Mua ei just historia ja politiikka kiinnosta pätkän vertaa.
En nyt tuolla kehuskelis. Et siis ole antanut elokuvalle edes mahdollisuutta. Minäkin juttelin ensin, etten ole kiinnostunut. Mulla oli lahjalippuja jäljellä ja johonkin ne piti käyttää. Yhden käytin Oppenheimeriin. Kannatti.
Varmaan on parempiakin elokuvia. Oscareissa vaan palkitaan yhden vuoden leffat kerralla, eikä aina maailman parasta kautta aikain.
Elokuva ilman wokepaskaa on nykyään harvinaisuus eli hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se nyt huono leffa ole, vähän tylsähkö ehkä loppupuolella...
"Ei huono" ei vaan ole sama asia kuin maailman erinomaisin (7 pystiä).
Mutta siinähän vaan vertaillaan ehdolla olevia. Ei maailman kaikkia leffoja. Se vaikuttaa mitä muita leffoja on samaan aikaan tullut
Niin tylsä ja pitkäveteinen leffa ettei tosikaan
Käsiteltiinhän siinä onneksi aika kepeitä historiallisia asioita. Kuinka aikanaan sodan lopettamiseksi kehitettiin ase jolla myöhemmin olisi mahdollisuus tuhota lähes koko ihmiskunta. Onneksi Barbie oli syvällisempi.
Tässä käsikirjoittaja teki tietoisen valinnan pitää Oppenheimerin kuulusteluja koko elokuvan ajan framiilla, kun itse tarinankerronta oli sarja takaumia. Se muutti siis radikaalilla tavalla kerronnan tasapainoa verrattuna siihen, että kuulustelut olisivat olleet pelkkä loppuhuipennus. Mielestäni virhe, koska samaisia vainoja on käsitelty jo aivan riittävästi muissa elokuvissa.