Suomessa syntyvyys hälyttävän pieni. Mikä on se syy että sinulla ei ole lapsia?
Tähän syitä ja perusteluja omaan lapsettomuuteen tai pieneen lapsilukuun.
Asiallista keskustelua, kiitos.
Kommentit (547)
Ei ne pysy ikuisesti lapsina. Niistä kasvaa aikuisia. En keksi muutakaan syytä.
Vierailija kirjoitti:
Ime paskaa, ap. Toivotko lisää perhesurmia?
Onneksi sinä et ole lisääntymässä.
1. Maailman tilanne ahdistaa. Tällä hetkellä tuntuu, että on sotaisampaa kuin ikinä. Pelottaa millaiseen maailmaan lapsi syntyisi ja millaisessa maailmassa lapsi joutuisi elämään.
2. Jos saisin lapsia, haluaisin olla kotiäiti. Nykyään se ei vain ole taloudellisesti mahdollista eikä sosiaalisesti hyväksyttyä. Mutta haluaisin olla kotona, kun lapset tulevat koulusta ja auttaa läksyissä. Työskentelen tällä hetkellä todella hektisellä ja stressaavalla alalla, joten todellisuus olisi luultavasti lähempänä sitä, että lapset menevät koulun jälkeen iltapäiväkerhoon, sitten viiden-kuuden maissa kotona vastassa on väsynyt äiti, joka heittää jonkun pakasteruoan uuniin ja yrittää vain suoriutua iltarutiineista mahdollisimman nopeasti.
3. En ole tavannut sopivaa miestä. Tuntuu, että itseni ikäisillä miehilläkin on tahtotila löytää jonkinlainen "friends with benefits"-tilanne ennemmin kuin vakavaa parisuhdetta.
4. Olen jo 33-vuotias, joten vuodet alkavat käydä vähiin. Olen onnekas jos ehdin saada yhden lapsen.
5. Raskauden ja synnytyksen fyysiset ja henkiset haitat jännittävät.
Ihan omasta lapsuudesta sain selllaisen kokemuksen, ettei lasta kannata tehdä Suomessa. Viimeistään koulussa viedään ihmisarvo, jos olet erilainen. Riski koulukiusaamiseen on niin suuri ja se ettei Suomessa tehdä mitään sen estämiseksi kertoo kaiken. Muutaman kerran vuodessa otetaan esiin joku kiusaustapaus, keskustelu herää ja kuolee sitten hiljaisesti. Onhan niitä isompiakin ongelmia
Työelämä imee elämästä jo liian paljon energiaa, en meinaa lapsettomana jaksaa edes täyttä 40 h työviikkoa. Harrastukset pitää itseni järjissäni, ja lastenhankinta tietäisi niistä luopumista. Arki olisi töitä, ja vapaa-aika kotitöitä. Kotiäitiys pitäisi olla arvostetumpaa ja äideillä mahdollisuus tehdä enemmän osa-aikatyötä, jonka lisäksi saisi jotakin tukea, ilman että naisen talouden ja jaksamisen täytyy kärsiä lastenhankinnasta suunnattomasti.
Ei kiinnosta tarpeeksi että rupeaisin edes yrittämään lasta. En osaa selittää paremmin, samalla tavalla ei kiinnosta sellainen elämä kuin ei kiinnosta esimerkiksi hevosten kasvatus tai neulomisharrastuksen aloitus.
Minulla ei ole lapsia koska olen ikisinkkumies.
Isyys ei minua edes kiinnosta vaan haluan tehdä elämässäni niitä asioita mistä tykkään.
Lapset myös vievät rahaa enkä ole hyvätuloinen vaan keskituloinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun vanhempani uskottelivat minulle koko nuoruuteni, että kun kasvan aikuiseksi, minun tulee olemaan helppo perustaa perhe, koska kiinnostuneita naisia tulee olemaan jonoksi asti. Uskoin tähän, sillä olinhan tasapainoinen, kiva ja raitis, suorittamassa korkeakoulutukintoa, sekä harrastin maratonjuoksua, osallistuin yhdistystoimintaan, ja niin edespäin.
Kun olin 28-vuotias, yksikään nainen ei ollut vielä koskaan kiinnostunut minusta. En ollut koskaan yrittänyt erityisen kovasti, koska luulin, että asiat vain tapahtuvat kuten minulle oltiin uskoteltu, mutta tutustuin kuitenkin aina tilaisuuden tullen uusiin ihmisiin. Aloin tässä vaiheessa epäilemään minulle opetettuja asioita, ja ryhdyin etsimään aktiivisemmin seuraa netistä ja kaikenlaisista tapahtumista. Pyysin kavereilta apua, ja yritin jopa iskeä kadulla satunnaisia vastaantulijoita, kun keinot alkoivat loppua.
Etsimisen aikana hankin oma
Minkä ikäinen mahdat olla nyt? Olen pahoillani puolestasi, että unelmasi eivät ole toistaiseksi toteutuneet. Minulla ei ole omaa kotia, mutta muuten olen kokenut ihan saman kuten sinä ja olen nainen.
Olen 33-vuotias, vaikka näytänkin paljon nuoremmalta. Tämän voi päätellä myös edellisestä viestistäni laskemalla 28 + 5.
Minun on vaikea uskoa, että nainen voi päätyä samalla vaivannäöllä samaan tilanteeseen, sillä tuttavapiirini naiset ovat löytäneet aina halutessaan seuraa. Osaatko arvioida yhtään miten sinulle on voinut päästä käymään näin?
Vastahan täällä oli se yksi toinen keskustelu, jossa udeltiin, miksei ole lapsia, käypä katsomassa se. Siinä on yli 300 sivua vastauksia.
Vierailija kirjoitti:
Olen töissä koulussa ja näen, millaista meininki on päiväkodissa (naapurirakennus, työntekijät tuttuja), alakoulussa (samoin naapurissa, tutut työntekijät) ja meillä yläkoulussa. En halua lastani sinne kidutettavaksi ikätoveriensa toimesta. Enkä haluaisi pistää jotain vuoden ikäistä jo hoitoon, mutta talouden kannalta niin olisi pakko tehdä. Jätän siis lapset tekemättä.
n33
Kannattaa tähdätä synnytys tammikuulle niin sinun lapsesi kiduttaa niitä vuoden nuorempia ikätovereita.
vastaan ei ole tullut vielä miestä, joka tarpeeksi vakuuttaisi,että hommaan kannattaa ryhtyä..veisi jalat alta...jne. ei riitä,että suhde jää vaillinaiseksi on-of-suhteeksi, jossa mies lopulta vaikuttaa itsekkäältä ja häviää
Ei o mun juttu. Kivut, muutenkin vaikeaa.
Joskus mietin et voin harkita asiaa uudelleen jos sopiva mies löytyy. Ei ole löytynyt. Olen sitten aatellu et toi asia ei kuulu mun elämään
Vierailija kirjoitti:
Ei kiinnosta tarpeeksi että rupeaisin edes yrittämään lasta. En osaa selittää paremmin, samalla tavalla ei kiinnosta sellainen elämä kuin ei kiinnosta esimerkiksi hevosten kasvatus tai neulomisharrastuksen aloitus.
Olen huomannut, että itseltä pikkuhiljaa kiinnostus alkaa hävitä, jos siihen ei löydy miestä sytyttelemään sitä kiinnostusta...ei se yksinään pitkään jaksa palaa...yksinkertaisesti sopivan miehen puute ja suhteen alussa nykyään miettisi vielä hetken,halutaanko me tosissaan..riippuu niin senhetkisestä taloudellisesta tilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä
Kukaan nainen ei ole ollut minusta kiinnostunut parisuhde muelessä. En ole paljoa yrittänytkään, mutta olen ollut avoin ajatukselle. Eli jos joku nainen olisi osoittanut kiinnostusta se olisi voinut riittää.
En halua lapsia. Todellisuudessa tällaista asiaa ei tarvitse sen enempää perustella, mutta jos nyt jotain syitä pitää olla, niin en pidä lapsista, en voi sietää melua tai hälinää ympärilläni, pidän liikaa työstäni ja se vie ison osan ajastani. Lisäksi kun teen reissutyötä puolet vuodesta, enkä halua työtilanteeseen muutosta, niin lapsi ei kuvioon vaan sovi. Lisäksi veikkaan, että pitkän anoreksiataustan vuoksi en todennäköisesti edes saisi lapsia, en ole koskaan selvittänyt. Ei ole kiinnostanut. Ja nyt alan olla niin vanha, että kohta ei tarvitse enää asiasta huolehtiakaan.
Vielä 2 vuotta sitten halusin äidiksi. Nyt minua ahdistaa maailmantilanne ja olen varma, että Nato-Suomeen saadaan sota kun pakko on koko ajan paukutella henkseleitä sen sijaan, että yritettäisiin olla diplomaattisia ison karhun vierellä. Ylimielinen Stubb vielä presidenttinä. Asun suht isossa kaupungissa ja keskustassa maleksii pelkästään muu-ka-lai-sia, jotka vievät kirjaimellisesti vaatteetkin lasten ja nuorten päältä. Meidän päättäjämme EU-kii m o issaan on tehnyt Suomesta turvattoman ja varsin pelottavan paikan kasvattaa lapsia ilman, että saa olla koko ajan huolesta soikeana. En halua enää tehdä lapsia tähän maailmantilanteeseen.
Ei ole varaa lapsiin. Elämä suomessa on liian kallista palkkojen tasoon nähden ja tuet vasta naurettavia onkin. Kotihoidontuki taitaa olla n. 300e/kk?
Olen aina ollut sitä mieltä, etten olisi toivonut että minuakaan olisi tehty tähän maailmaan, joka on varsinainen murheen laakso, ja lopulta aina kuolema korjaa, ja jo lapsena päätin, että en ikinä tee itse lapsia. Silloin ihmiset sitä naureskelivat, että niinpä niin. Kun ikää tuli 30, ja vieläkin olin sitä mieltä, että en halua lapsia, vähän alettiin uskoa, mutta vielä vakuutettiin että kyllä se sitten se vauvakuume tulee kun biologinen kello alkaa tikittää. Nyt ikää on 49 ja kellot on jo tikittämisensä lopettaneet. Olen tyytyväinen päätökseeni olla tekemättä lapsia.
Katso ympärillesi, katso ihan tämän hyvinvoivan ennätystukia jakavan maan ulkopuolelle. Katso, mitä tapahtuu Ukrainassa, Palstiinassa, LÄhi-idässä.
Katso mitä tapahtuu luonnolle.
Miksi se lapsen tekeminen on sellaista, että haluaisit kaikkien muidenkin tekevän samoin?