Miksi jotkut raivostuu siitä että ihminen ei halua puhua puhelimessa?

Vierailija kirjoitti:

VIHAAN sitä, että soitetaan häläri kun on pihi. VIHAAN ettei voi vastata viestiin, vaan tekee hälärin. (en tarkoita, että jos puhelin saldot melkein nollassa, vaan oikee liittymä niin pihtaa)

Se on pohjanoteeraus.

Joillain on niin nakit näpit, ettei viestin naputtelu onnistu.

Pitkäveteistä jaarittelua riittää, omat ja tuttujen sairaudet, tavarapaljous, ostokset, työpaikan tapahtumat, työkuviot, matkat,  suunnitelmat jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaarittelu on asia erikseen, mutta on se nyt helvatun ärsyttävää, jos ihminen ei viitsi vastata puhelimeen, kun on asiaa jonka voisi hoitaa sekunneissa vaan pitää laittaa viesti, että saa kiinni.

On tuore esimerkkikin, olin menossa sovitusti hakemaan lastani kaverilta, jonne oli mennyt koulun jälkeen. Tiesin kadun, jolla asuvat, mutta en taloa. Lapseni puhelimessa oli jokin höiriö, ettei siihen saanut yhteyttä ja yritin soittaa tämän kaverin äidille, että mikä se talon numero oli, niin ei vastaa puhelimeen. Jouduin sitten pysäyttämään bussipysäkille ja laittamaan viestin, johon kyllä sitten sai vastattua. Kyseessä oli hyvin pieni asia, joten en nyt varsinaisesti raivostunut, mutta olisihan sitä helpommalla päässyt kun olisi vain vastannut siihen puhelimeen, numerokin varmasti oli tuttu, kun oltiin niillä viesteillä kyläilystä sovittu aikaisemmin.

Et sitten voinut selv

No onpas sinulla agressiivinen asenne. Ja kyllä itseasiassa juuri näin tein, koska isänsä, joka on häntä sieltä aiemmin hakenut piti hänet alunperin hakea mutta ei päässytkään eikä hoksannut sitä osoitetta antaa eikä ollut myöskään enää tavoitettavissa.

Olisiko se sinullekin ollut kohtuuton vaiva vastata puhelimeen, olisiko siitä kymmenen sekunnin puhelusta tullut ihan hirveän paha mieli? Joskus ihmisillä on ihan asiaakin, jolla voi jossain tilanteessa olla hyvinkin kiie. Jos siellä nyt joku huvikseen alkaa jaarittelemaan niin aina voi sanoa että pitää mennä moikka.

Se että on hankkinut matkapuhelimen tarkoittaa että haluaa olla koko ajan tavoitettavissa. Näin on selitetty. Entäs jos on lankapuhelin, pitääkö sitten olla koko ajan kotona!

Vierailija kirjoitti:

VIHAAN sitä, että soitetaan häläri kun on pihi. VIHAAN ettei voi vastata viestiin, vaan tekee hälärin. (en tarkoita, että jos puhelin saldot melkein nollassa, vaan oikee liittymä niin pihtaa)

Jos joku tekee noin, en soita takaisin paitsi omalle lapselle. Sillekin laitan viestiä mikä hätänä. Muille, esmees sukulaisille en laita eds viestiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaarittelu on asia erikseen, mutta on se nyt helvatun ärsyttävää, jos ihminen ei viitsi vastata puhelimeen, kun on asiaa jonka voisi hoitaa sekunneissa vaan pitää laittaa viesti, että saa kiinni.

On tuore esimerkkikin, olin menossa sovitusti hakemaan lastani kaverilta, jonne oli mennyt koulun jälkeen. Tiesin kadun, jolla asuvat, mutta en taloa. Lapseni puhelimessa oli jokin höiriö, ettei siihen saanut yhteyttä ja yritin soittaa tämän kaverin äidille, että mikä se talon numero oli, niin ei vastaa puhelimeen. Jouduin sitten pysäyttämään bussipysäkille ja laittamaan viestin, johon kyllä sitten sai vastattua. Kyseessä oli hyvin pieni asia, joten en nyt varsinaisesti raivostunut, mutta olisihan sitä helpommalla päässyt kun olisi vain vastannut siihen puhelimeen, numerokin varmasti oli tuttu, kun oltiin niillä viesteillä kyläilystä sovittu aikaise

Mistä sinä tiedät vaikka kyseinen henkilö olisi istunut paskalla juuri kun soitit?! Mutta ehei, mikään ei oikeuta vastaamattomuuteen. Ja jos et vastaa, sitä syytä tivataan vaikka maailman tappiin.

Äitini soittaa jaaritellakseen tyhjänpäiväistä tajunnanvirtaansa. Välillä luuri on jossain p.rseessä, kun ääni katoaa ja rahisee. Ei tietoakaan vastavuoroisuudesta. Joskus jätän kännyn toiseen huoneeseen kaiuttimelle ja meen toisaalle tekemään jotain.

Kysyy kyllä puhelun alussa tai lopussa, mitä teen, mutta minusta se ei kuulu hänelle, kun en ole hänelle tilivelvollinen tekemisistäni tai tekemättä jättämisistäni. 

Kun arvostelin häntä liiasta soittelusta (viisi kertaa päivässä) niin iloisesti ehdotti, että voihan hän tulla sitten käymäänkin tänne, jos en jaksa puheluita.

Voi Jeesus. Hankkisi oman elämän. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaarittelu on asia erikseen, mutta on se nyt helvatun ärsyttävää, jos ihminen ei viitsi vastata puhelimeen, kun on asiaa jonka voisi hoitaa sekunneissa vaan pitää laittaa viesti, että saa kiinni.

On tuore esimerkkikin, olin menossa sovitusti hakemaan lastani kaverilta, jonne oli mennyt koulun jälkeen. Tiesin kadun, jolla asuvat, mutta en taloa. Lapseni puhelimessa oli jokin höiriö, ettei siihen saanut yhteyttä ja yritin soittaa tämän kaverin äidille, että mikä se talon numero oli, niin ei vastaa puhelimeen. Jouduin sitten pysäyttämään bussipysäkille ja laittamaan viestin, johon kyllä sitten sai vastattua. Kyseessä oli hyvin pieni asia, joten en nyt varsinaisesti raivostunut, mutta olisihan sitä helpommalla päässyt kun olisi vain vastannut siihen puhelimeen, numerokin varmasti oli tuttu, kun olt

Voi hyvää päivää. Tuohan nyt oli vain yksi esimerkki tavanomaisista tilanteista, joissa yleinen puhelimeen vastaamattomuus on ärsyttävää, vaikka se viestein on kuitenkin tavoitettavissa. On hyvin mahdollista, että kyseisessä tilanteessa henkilö ei vain yksinkertaisesti pystynyt vastaamaan, onhan niitä, enkä aina itsekään pysty. Silloin soitan takaisin heti kun pystyn. Mutta viestisi oikeastaan vain vahvistavat pointin, että jotkut eivät vain jostain omituisesta asenteellisesta syystä viitsi vastata puhelimeen. 

Ja kyllä, minusta se on ärsyttävää, vaikka mitään syitä en koskaan keltään tivaa, koska en soita kenellekään, jos minulla ei oikeasti ole kiirellistä asiaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaarittelu on asia erikseen, mutta on se nyt helvatun ärsyttävää, jos ihminen ei viitsi vastata puhelimeen, kun on asiaa jonka voisi hoitaa sekunneissa vaan pitää laittaa viesti, että saa kiinni.

On tuore esimerkkikin, olin menossa sovitusti hakemaan lastani kaverilta, jonne oli mennyt koulun jälkeen. Tiesin kadun, jolla asuvat, mutta en taloa. Lapseni puhelimessa oli jokin höiriö, ettei siihen saanut yhteyttä ja yritin soittaa tämän kaverin äidille, että mikä se talon numero oli, niin ei vastaa puhelimeen. Jouduin sitten pysäyttämään bussipysäkille ja laittamaan viestin, johon kyllä sitten sai vastattua. Kyseessä oli hyvin pieni asia, joten en nyt varsinaisesti raivostunut, mutta olisihan sitä helpommalla päässyt kun olisi vain vastannut siihen puhelimeen, numerokin varmasti oli tuttu, kun oltiin niillä viesteillä kyläilystä sovittu aikaise

No onpas sinulla agressiivinen asenne. Ja kyllä itseasiassa juuri näin tein, koska isänsä, joka on häntä sieltä aiemmin hakenut piti hänet alunperin hakea mutta ei päässytkään eikä hoksannut sitä osoitetta antaa eikä ollut myöskään enää tavoitettavissa.

Olisiko se sinullekin ollut kohtuuton vaiva vastata puhelimeen, olisiko siitä kymmenen sekunnin puhelusta tullut ihan hirveän paha mieli? Joskus ihmisillä on ihan asiaakin, jolla voi jossain tilanteessa olla hyvinkin kiie. Jos siellä nyt joku huvikseen alkaa jaarittelemaan niin aina voi sanoa että pitää mennä moikka.

Eli selvitit osoitteen, mutta sitten kuitenkin unohdit sen vai mitä kävi?

En osaa sanoa miksi tuo äiti ei vastannut puhelimeen. Ehkä oli eri puolella taloa, eri kerroksessa, ei kuullut, ei ehtinyt, oli matkalla kohti luuria, huomasi soiton myöhemmin, oli keskustelu tai syöminen kesken, oli vessassa, oletti että kyseessä on joku turha soitto, puhelin unohtunut äänettömälle tms.

Kaikesta voi tietysti ärsyyntyä, mutta ihan suotta. Ihan yhtä hyvin voit pysähtyä sinne bussipysäkille ja lähettää viestin. Lapsi ilmeisesti löytyi eikä tapahtunut mitään muuta ikävää kuin että jouduit pysäyttämään auton. Ei kai se ollut sinulle kohtuuton vaiva?

Tämä ystävällinen ihminen, joka emännöi lastasi ei ole sinuun missään palvelusuhteessa. Ei ole hänen tehtävänsä tehdä sinun elämästäsi mahdollisimman sujuvaa. Ihan samalla lailla kuin sinä unohdat osoitteen niin hän voi unohtaa katsoa puhelintaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaarittelu on asia erikseen, mutta on se nyt helvatun ärsyttävää, jos ihminen ei viitsi vastata puhelimeen, kun on asiaa jonka voisi hoitaa sekunneissa vaan pitää laittaa viesti, että saa kiinni.

On tuore esimerkkikin, olin menossa sovitusti hakemaan lastani kaverilta, jonne oli mennyt koulun jälkeen. Tiesin kadun, jolla asuvat, mutta en taloa. Lapseni puhelimessa oli jokin höiriö, ettei siihen saanut yhteyttä ja yritin soittaa tämän kaverin äidille, että mikä se talon numero oli, niin ei vastaa puhelimeen. Jouduin sitten pysäyttämään bussipysäkille ja laittamaan viestin, johon kyllä sitten sai vastattua. Kyseessä oli hyvin pieni asia, joten en nyt varsinaisesti raivostunut, mutta olisihan sitä helpommalla päässyt kun olisi vain vastannut siih

Voi hyvää päivää. Tuohan nyt oli vain yksi esimerkki tavanomaisista tilanteista, joissa yleinen puhelimeen vastaamattomuus on ärsyttävää, vaikka se viestein on kuitenkin tavoitettavissa. On hyvin mahdollista, että kyseisessä tilanteessa henkilö ei vain yksinkertaisesti pystynyt vastaamaan, onhan niitä, enkä aina itsekään pysty. Silloin soitan takaisin heti kun pystyn. Mutta viestisi oikeastaan vain vahvistavat pointin, että jotkut eivät vain jostain omituisesta asenteellisesta syystä viitsi vastata puhelimeen. 

Ja kyllä, minusta se on ärsyttävää, vaikka mitään syitä en koskaan keltään tivaa, koska en soita kenellekään, jos minulla ei oikeasti ole kiirellistä asiaa. 

Vastailet kahdelle eri ihmiselle.

Et voi tietää, onko kyseessä joku "yleinen puhelimeen vastaamattomuus" vai ihan satunnainen juttu. Silti ärsyynnyt.

Vaikka SINÄ ehkä soitat ainoastaan, jos on kiireellistä asiaa, niin mistä sen joku lapsen kaverin äiti tietää? Eipä tuokaan sinun asiasi vaikuttanut erityisen kiireelliseltä. Vai mikä tuossa oli se kiire?

Tuntuu että tässä ketjussa menee monta eri asiaa sekaisin.

Jotkut eivät selkeästi halua vastata tietyille ihmisille, joilla on tylsät ja ärsyttävät jutut. Ei kai tuollaisiin ihmisiin kannata sitten pitää yhteyttä viesteilläkään? Jos tuttavan jutut eivät kiinnosta tippaakaan, miksi ylipäätään pitää yllä tuollaista tuttavuutta?

Jotkut taas eivät osaa sanoa, että nyt pitää lopettaa. Siis oletus on, että jos erehtyy vastaamaan puhelimeen, "joutuu" automaattisesti kuuntelemaan tunnin sen soittajan jaaritteluja. Miksi ihmeessä? Puhukaa sen muutaman minuutin ja sanokaa sitten, että nyt täytyy kuule lopettaa.

Jotkut sitten taas ovat selvästikin menettäneet keskittymiskykynsä, mikä on nykypäivänä ihan ymmärrettävää. Ei vaan pysty mitenkään keskittymään keskusteluun, ellei samalla voi tehdä hyödyllisiä askareita, selata Vauva-palstaa ja Instagramia, ja katsella viittä eri Netflix-sarjaa samaan aikaan.

Sitten vielä erillisenä asiana on ihmiset, joihin pidetään jonkinlaista yhteyttä silkasta velvollisuudentunnosta, kuten omat vanhemmat tai muut iäkkäät sukulaiset. En ikinä lakkaa yllättymästä siitä, miten paljon ärtymystä etenkin omat äidit palstailijoissa aiheuttavat, ja miten vähän näiden jutut elämästään kiinnostavat. (Tarkoitan tällä tietysti vain sellaisia tapauksia, joissa vanhemmat ovat ihan tavallisia, eivätkä ole olleet mitään väkivaltaisia, päihdeongelmaisia tms. ja antaneet lapsilleen kamalaa lapsuutta.) Niin monet raivoavat tällä palstalla, miten on "pakko" kuunnella typerän äidin typeriä juttuja omasta päivästään ja tuttavistaan, mikä suoraan sanottuna kuulostaa siltä, että olette itse harvinaisen typeriä - ja aikuisiälläkin jumiutuneet siihen murrosiän ajatusmaailmaan, että vanhemmat ovat noloja ja tyhmiä.

Oli raskas viikko takana. 12 h päiviä väh. La aamuna mummo soitti ennen aamuseitsemää. Minä sitten ihan pökissä vastaamaan. En siitä selvää saanut joten sanoin vaan että heippa meen takas nukkumaan. Meni 10 min niin mutsi soitti ja alkoi huutaa "PITÄÄKÖ SITÄ AINA RYYPÄTÄ blabla". Siinä vaiheessa alkoi ilmaantua migreenin ensioireita joten sanoin vaan haista paska ja sammutin kännykän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaarittelu on asia erikseen, mutta on se nyt helvatun ärsyttävää, jos ihminen ei viitsi vastata puhelimeen, kun on asiaa jonka voisi hoitaa sekunneissa vaan pitää laittaa viesti, että saa kiinni.

On tuore esimerkkikin, olin menossa sovitusti hakemaan lastani kaverilta, jonne oli mennyt koulun jälkeen. Tiesin kadun, jolla asuvat, mutta en taloa. Lapseni puhelimessa oli jokin höiriö, ettei siihen saanut yhteyttä ja yritin soittaa tämän kaverin äidille, että mikä se talon numero oli, niin ei vastaa puhelimeen. Jouduin sitten pysäyttämään bussipysäkille ja laittamaan viestin, johon kyllä sitten sai vastattua. Kyseessä oli hyvin pieni asia, joten en nyt varsinaisesti raivostunut, mutta olisihan sitä helpommalla päässyt kun olisi vain vastannut siihen puhelimeen, numerokin varmasti oli tuttu, kun olt

Voit olla vapaasti eri mieltä, mutta koita poimia se asian pointti, jotta et jää väittelemään asian vierestä. Pointti oli edelleenkin se, että en itse arvosta yleistä ASENNETTA olla vastaamatta puhelimeen, koska ei tykkää puhua puhelimessa.

Ei, tässä annetussa esimerkissä ei ollut kyse mistään muusta kuin siitä, että monessa vastaavassa tilanteessa asia olisi paljon helpommin hoidettu puhelimitse. En tiedä eikä minun tarvitse tietää oliko juuri hänellä juuri silloin syy vai ei, eikä kellään jäänyt kaunaa tai vaatimuksia.

Mutta koska oletettavasti kuulut näihin "en halua vastata puhelimeen" tyyppeihin ja olen utelias, niin VASTAAVASSA tilanteessa, jos istut sohvalla sen puhelimesi kanssa, ilman esteitä vastata siihen, ja näet että sen kylässäsi olevan lapsen vanhempi soittaa, etkä tiedä miksi, niin onko liikaa vaadittu vastata siihen puhelimeen? Jos on, niin miksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaarittelu on asia erikseen, mutta on se nyt helvatun ärsyttävää, jos ihminen ei viitsi vastata puhelimeen, kun on asiaa jonka voisi hoitaa sekunneissa vaan pitää laittaa viesti, että saa kiinni.

On tuore esimerkkikin, olin menossa sovitusti hakemaan lastani kaverilta, jonne oli mennyt koulun jälkeen. Tiesin kadun, jolla asuvat, mutta en taloa. Lapseni puhelimessa oli jokin höiriö, ettei siihen saanut yhteyttä ja yritin soittaa tämän kaverin äidille, että mikä se talon numero oli, niin ei vastaa puhelimeen. Jouduin sitten pysäyttämään bussipysäkille ja laittamaan viestin, johon kyllä sitten sai vastattua. Kyseessä oli hyvin pieni asia, joten en nyt varsinaisesti raivostunut, mutta olisihan sitä helpommalla päässyt kun olisi vain vastannut siih

"Mutta koska oletettavasti kuulut näihin "en halua vastata puhelimeen" tyyppeihin ja olen utelias, niin VASTAAVASSA tilanteessa, jos istut sohvalla sen puhelimesi kanssa, ilman esteitä vastata siihen, ja näet että sen kylässäsi olevan lapsen vanhempi soittaa, etkä tiedä miksi, niin onko liikaa vaadittu vastata siihen puhelimeen? Jos on, niin miksi?"

Olen kanssasi samaa mieltä, että tuo on aika käsittämätöntä. Siis yleensäkin jos soittaja ei ole mikään jaaritteleva sukulainen, vaan juurikin vaikkapa kylässä olevan lapsen vanhempi, niin puhelun aihe voi olla vaikka "hei olen tässä matkalla ambulanssilla sairaalaan, isovanhemmat tulevat myöhemmin hakemaan lapsen".

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu että tässä ketjussa menee monta eri asiaa sekaisin.

Jotkut eivät selkeästi halua vastata tietyille ihmisille, joilla on tylsät ja ärsyttävät jutut. Ei kai tuollaisiin ihmisiin kannata sitten pitää yhteyttä viesteilläkään? Jos tuttavan jutut eivät kiinnosta tippaakaan, miksi ylipäätään pitää yllä tuollaista tuttavuutta?

Jotkut taas eivät osaa sanoa, että nyt pitää lopettaa. Siis oletus on, että jos erehtyy vastaamaan puhelimeen, "joutuu" automaattisesti kuuntelemaan tunnin sen soittajan jaaritteluja. Miksi ihmeessä? Puhukaa sen muutaman minuutin ja sanokaa sitten, että nyt täytyy kuule lopettaa.

Jotkut sitten taas ovat selvästikin menettäneet keskittymiskykynsä, mikä on nykypäivänä ihan ymmärrettävää. Ei vaan pysty mitenkään keskittymään keskusteluun, ellei samalla voi tehdä hyödyllisiä askareita, selata Vauva-palstaa ja Instagramia, ja katsella viittä eri Netflix-sarjaa samaan aikaan.

Si

Sitten on se ketjun varsinainen aihe, eli ihmiset, jotka kiukustuvat kun kaikki ihmiset eivät ole heti tai ylipäätään puhelimella tavoitettavissa.

Kun siihen vastaamattomuuteen voi olla miljoona eri syytä, joista yksikään ei ole näille ymmärrettävä, koska MINÄ haluan NYT puhua kanssasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jaarittelu on asia erikseen, mutta on se nyt helvatun ärsyttävää, jos ihminen ei viitsi vastata puhelimeen, kun on asiaa jonka voisi hoitaa sekunneissa vaan pitää laittaa viesti, että saa kiinni.

On tuore esimerkkikin, olin menossa sovitusti hakemaan lastani kaverilta, jonne oli mennyt koulun jälkeen. Tiesin kadun, jolla asuvat, mutta en taloa. Lapseni puhelimessa oli jokin höiriö, ettei siihen saanut yhteyttä ja yritin soittaa tämän kaverin äidille, että mikä se talon numero oli, niin ei vastaa puhelimeen. Jouduin sitten pysäyttämään bussipysäkille ja laittamaan viestin, johon kyllä sitten sai vastattua. Kyseessä oli hyvin pieni asia, joten en nyt varsinaisesti raivostunut, mutta olisihan sitä helpommalla päässyt kun olisi vain vastannut siih

Voit olla vapaasti eri mieltä, mutta koita poimia se asian pointti, jotta et jää väittelemään asian vierestä. Pointti oli edelleenkin se, että en itse arvosta yleistä ASENNETTA olla vastaamatta puhelimeen, koska ei tykkää puhua puhelimessa.

Ei, tässä annetussa esimerkissä ei ollut kyse mistään muusta kuin siitä, että monessa vastaavassa tilanteessa asia olisi paljon helpommin hoidettu puhelimitse. En tiedä eikä minun tarvitse tietää oliko juuri hänellä juuri silloin syy vai ei, eikä kellään jäänyt kaunaa tai vaatimuksia.

Mutta koska oletettavasti kuulut näihin "en halua vastata puhelimeen" tyyppeihin ja olen utelias, niin VASTAAVASSA tilanteessa, jos istut sohvalla sen puhelimesi kanssa, ilman esteitä vastata siihen, ja näet että sen kylässäsi olevan lapsen vanhempi soittaa, etkä tiedä miksi, niin onko liikaa vaadittu vastata siihen puhelimeen? Jos on, niin miksi?

Kiitos, että saan olla eri mieltä. Tämä oli varmasti suuri myönnytys ja jalo ele sinulta.

Viestisi perustuu olettamuksiin. Oletat, että minä kuulun johonkin tyyppiin. Oletat, että röntgenkatseellasi näet miten joku äiti istuu sohvalla puhelin kourassa mutta ei kiusallaankaan vastaa. Oletat, että sekä minulla että hänellä on ASENNE olla vastaamatta puhelimeen.

En tiedä hänen tilannettaan, mutta juuri siksi en välittömästi olettaisi että hän ei vastaa jostain tietystä itse määrittelemästäni syystä. Toteaisin, että ei vastaa, ja yrittäisin selvittää osoitteen toisella tavalla.

Kummallista, miten sinun ja miehesi kommunikaatiomokasta tuleekin yhtäkkiä tämän kolmannen ihmisen vika. Varsinkin, kun äiti lopulta vastasi ja asia selvisi.

Miten ikinä selviät arjestasi?

Ohhoh, kymmenen sivua tätä jankkaamista jo, koko ajan pitenevin ja yksityiskohtaisemmin viestein. 😂 

Ne on nimenomaan boomerit, joista on tullut kännykkäriippuvaisia, ei nuoriso. Itselläkin on aina puhelin äänettömällä ja usein jossain toisella puolella taloa ja ainoastaan 60+ ikäiset kiukuttelee siitä, jos ei ole ollut heti tavoitettavissa. 

Mulle on muuten ok, ei ongelmia puheen tuotossa, mutta jos vaikka tahalleen on usutettu dillet teinitytöt vastaamaan puheluun kun soitan vaikka Kela asioissa, ei huvita puhua. Tai kun tiedän etukäteen, että toisessa päässä on tietynlaista.näyttelemistä ja tahalleen yritystä ärsyttää esim.laskuaaiassa, kysytään tyhmiä ja ei vastata kysymyksiin. Sähköpostilla voi välttyä tuolta melkei kokonaan. Vaikka siinäkin yritystä ollut.

 Niin, onhan se kamalaa kun  joku ei tykkää olla asiattoman  ja rikollisen gang stalking toiminnan kohde. Jotain vikaa varmasn persoonassa, jos ei halua osallistua tuollaiseen sairaaseen toimintaan? 

 

Ja ääliöille tiedoksi: Kyseessä laajalle levinnyt gang stalking, missä henkilön puhelut kaapataan ja järjestetään vastaamaan joku palkattu tyyppi ja opetetaan puhumaan tiettyyn tyyliin tietyt asiat. 

Harvinaisen skarppina henkilönä voin kertoa, että vaikka uskomatonta niin totta. Mutta jos tietäisit mitä yhdessä gang stalkingissa on tehty ja  kuinka iso koneisto ollut järjestelemässä, et epäilisi sekuntiakaan,  että edellämainittu ei olisi totta! 

No minusta kaikkein typerintä on keksiä tekosyitä miksi ei vastannut ja antaa ymmärtää, että mielellään olisi kyllä vastannut jos olisi huomannut. Mieluummin kertoo, etten jaksanut puhua ja antaa toisen kokea siitä aiheesta omat tunteensa. Itse olen masennuskausina sanonut suoraan, että saa soittaa mutten välttämättä vastaa. Ja etten todennäköisesti soita takaisinkaan, mutta saa soittaa toisena päivänä uudestaan.