Miksi jotkut raivostuu siitä että ihminen ei halua puhua puhelimessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsekeskeisyys. Olen jättänyt nämä "haluan olla rauhassa-tyypit". En aio olla häiriöksi, kun heille on niin vaikeaa tuo puhuminen. En aio myöskään olla tukena sitten, kun sitä kaveria yllättäen toivotaan. Suomessa yksinäisyys sairastuttaa. Tämä ketju sen jo kertoo.

Ja sekö ei ole itsekeskeistä, että vaadit toista ihmistä kuuntelemaan turhia jaarittelujasi ja omenan rouskutusta silloin kun SINÄ koet tarvetta puhumiseen?

Suomalaiset ovat erittäin epäsosiaalisia ja KYLLÄ, minä koen, että jos ihminen ei jaksa painaa sitä yhtä nappia ja sanoa, että soitellaan joskus toiste, niin minusta se on itsekästä. Ja jos aikuinen ei saa suutaan auki ja muka suunvuoroa siltä soittajalta, niin sitten somen sijaan kannattaa alkaa harjoitella niitä sosiaalisia taitoja live-elämässö. Elämä on kuitenkin täällä.

Pitää olla kyllä todella yksinkertainen, jos ei tajua tätä ilmiselvää asiaa ilman, että toinen sanoo. Tiedoksi: jos ihminen ei vastaa puhelimeen, hän ei juuri sillä hetkellä ehdi tai halua puhua kanssasi.

Nuoriso on oikeasti nykyään tyhmää. Ne elää virtuaalimaailmassa. Perseilee kavereille jotka häiritsee, on rasittavia jne.,  juoksee lekurilla hakemassa masennuslääkkeitä kun eivät ressut osaa kohdata normaaleita tunteitaan. Puhelin korostaa tätä todellisuuspakoa. Todella monella vippaa päästä ja tämä osoittaakin sen ettei osata edes vastata siihen kapulaan

Äh... joillakin ihmisillä vaan on liikaa ystäviä/tuttavia/sukulaisia kun on varaa kohdella heitä noin. Olisin iloinen, jos mulle joku joskus soittaisi ja haluaisi puhua. 

En tiedä, oletko aloittaja ystäväni, mutta minulle ysyävä teki noin. Että ei vastaillut. Olin tosi huolissani (eikö se ole kiva kun välitetään). Soitin väärään aikaan tms. Kyllä lopulta tulin siihen tulokseen, että ystävyys ei ollut oikein vastavuoroista. En ole kiinnostunut kuuntelemaan yhteydenottoja vain silloin, kun tarvitaan jotain tai poikkis on jättänyt. Ystävyyteen kuuluu se, että voi soittaa päiväaikaan, jos haluaa puhua. Ilman, että siitä kohde saa ongelman.

Vierailija kirjoitti:

Äh... joillakin ihmisillä vaan on liikaa ystäviä/tuttavia/sukulaisia kun on varaa kohdella heitä noin. Olisin iloinen, jos mulle joku joskus soittaisi ja haluaisi puhua. 

Mietin juuri samaa ja olisin ikionnellinen jokaisesta yhteydenotosta. Yksinäisyys ei ole aina oma valinta!

Vierailija kirjoitti:

Puhelimeen vastataan AINA. Se on äänettömällä vain jos olet töissä tai hammaslääkärissä. Jos pitää muuten äänettömällä, on moukkamainen ja vastuuton.

Lololol ikä loppu boomeri. En vastaa sulle ku mua ei kiinnosta!!! Puhelimeen puhutaan Max 2-5 min ei tunteja ! Ei kukaan jaksa ja mulla on oikeus olla vastaamatta samalla tavalla kun oikeus olla avaamatta ovea edes omalle äidille.

Mulle ei kukaan sano mitä pitää tehdä! Mä teen mitä MINÄ haluan silloin ku haluan . Boomeri menikö jakeluun?

Kannattaa miettiä sitä omaakin käytöstään jos kellään ei ole oikein aikaa jutella ja vastailla puhelimeen. 

Soittakaa te ikäloppu viiskymppiset toisillnne.

Miten kukaan voi edes elää noin vanhaksi huhuuh. Boomerit.

Kysykää edes ensin voiko soittaa mä haluan katsoa rauhassa videoita puhelimella ja se ei onnistu jos koko ajan joku yrittää soittaa plus mä opiskelen mun puhelimella. No onneksi voi aina estää ja mykistää:)

Vierailija kirjoitti:

Soittakaa te ikäloppu viiskymppiset toisillnne.

Miten kukaan voi edes elää noin vanhaksi huhuuh. Boomerit.

Kysykää edes ensin voiko soittaa mä haluan katsoa rauhassa videoita puhelimella ja se ei onnistu jos koko ajan joku yrittää soittaa plus mä opiskelen mun puhelimella. No onneksi voi aina estää ja mykistää:)

PS kerran estin oman sukulaisen 60v ku se ei uskonut ku sanoin etten jaksa puhua ja silti se vaan soitti . XD

Kai se on joku suora loukkaus heidän persoonaansa kohtaan. En jaksa olla kahta minuuttia pidempään puhelimen ääressä edes aviomieheni kanssa. Saati jonkun muun. Äiti tästä jaksaa kiukuta. Tulkoon käymään tai pistäköön kirjeen. Ainoa kenen kanssa puhun maratonpuheluita on veljenpoikani mutta se hoituu yhdessä pelatessa ohessa, eikä tarvitse istua puhelin korvalla.

Jotlut lankapuhelimeen tottuneet vanhat sukulaiset oli tällaisia, mutta he ei ole enää elossa. Mararon-puhujia en jaksa eli aina joa vastaa niin menee 1,5-2 tuntia. Ja monologia suurin osa. Nää on rippunut ystävistä.

Vierailija kirjoitti:

Jotlut lankapuhelimeen tottuneet vanhat sukulaiset oli tällaisia, mutta he ei ole enää elossa. Mararon-puhujia en jaksa eli aina joa vastaa niin menee 1,5-2 tuntia. Ja monologia suurin osa. Nää on rippunut ystävistä.

Testasin kerran, että kauanko tällainen ihminen jaksaa puhua omia juttujaan kysymättä kertaakaan mun kuulumisia. 1,5 h meni ja puhelu päättyi siihen, että hänen piti vastata toiseen puheluun. En tajua miten joku jaksaa puhua tuntikausia putkeen.

Eiköhän täällä liioitella hiukka?? Ei suurin osa näistä "häiriköivistä" soita mitään maratonipuheluita. Ihan vaan seuraa vailla ovat. Ja kyllä monelle on suuri yllätys, kun ne vähäisetkin sukulaiset kuolee oois, kuinka yksin moni näistä valittajista jää. On vaikeaa nähdä niin pitkälle, jos on vielä ihmisiä ympärillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotlut lankapuhelimeen tottuneet vanhat sukulaiset oli tällaisia, mutta he ei ole enää elossa. Mararon-puhujia en jaksa eli aina joa vastaa niin menee 1,5-2 tuntia. Ja monologia suurin osa. Nää on rippunut ystävistä.

Testasin kerran, että kauanko tällainen ihminen jaksaa puhua omia juttujaan kysymättä kertaakaan mun kuulumisia. 1,5 h meni ja puhelu päättyi siihen, että hänen piti vastata toiseen puheluun. En tajua miten joku jaksaa puhua tuntikausia putkeen.

Kyllä on puhelintaidoissa toivomisen varaa, jos ei osaa sanoa, että. "Hei, nyt pitää mennä, palataan toisen kerran paremmalla ajalla!" Jos ei saa suutaan auki puhelimessa ja vaan kuuntelee tunnin, vaikka ei kiinnosta, niin ei se vika ole siellä toisessa päässä. 

Ja tuo, että asian kuin asian voisi hoitaa tekstaamalla nopeammin, niin ei pidä paikkaansa aikuisten maailmassa. Vähänkin monimutkaisempi asia vie puhelimessa muutaman minuutin ja tekstareita näpräämällä puoli tuntia. Kuvittele nyt vaikka järjestäväsi sukulaisten kanssa hautajaisia.

Anoppi soitti ja kun en heti vastannut niin tuli pimputtamaan ovikelloa "Miksi et vastannut kuin soitin? Tulin katsomaan onko sinulla kaikki hyvin". Ihan älytöntä. Tai sitten soittaa just puolisolle tai lapselle että miksi ei vastaa.

Jotenkin tuntuu että nämä puhelinterroristit olettaa että kaikki lopettavat heti elämisen ja innosta soikeana kuuntelevat turhanpäiväistä jaarittelua tuntitolkulla. Olettavat että ovat tärkeitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotlut lankapuhelimeen tottuneet vanhat sukulaiset oli tällaisia, mutta he ei ole enää elossa. Mararon-puhujia en jaksa eli aina joa vastaa niin menee 1,5-2 tuntia. Ja monologia suurin osa. Nää on rippunut ystävistä.

Testasin kerran, että kauanko tällainen ihminen jaksaa puhua omia juttujaan kysymättä kertaakaan mun kuulumisia. 1,5 h meni ja puhelu päättyi siihen, että hänen piti vastata toiseen puheluun. En tajua miten joku jaksaa puhua tuntikausia putkeen.

Kyllä on puhelintaidoissa toivomisen varaa, jos ei osaa sanoa, että. "Hei, nyt pitää mennä, palataan toisen kerran paremmalla ajalla!" Jos ei saa suutaan auki puhelimessa ja vaan kuuntelee tunnin, vaikka ei kiinnosta, niin ei se vika ole siellä toisessa päässä. 

Ja tuo, että asian kuin asian voisi hoitaa tekstaamalla nopeammin, niin ei pi

Lue uudelleen tuo kommentti niin ehkä sullekin valkenee mistä oli kyse. Lue vaikka useamman kerran.

Nuorilla ei ole mitään puhuttavaa, eikä siten mitään sanottavaakaan. Ei pinnallista, eikä etenkään syvällistä. Haurastunut kielen ja sen nyanssien taju. Varmaan turhauttavaa ja siksi niin äkäisiä ihmisille, jotka ottaa yhteyttä virtuaalisen elämän ulkopuolelta. 

Yksinäisyys tekee ihmisestä hyvin sääntöjä kaipaavan ja niitä muilta edellyttävän. Mielen jousto katoaa. Elämä on kaaos kaikille, mutta eniten sille, joka sitä kaoottisuutta ei hyväksy. 

Vierailija kirjoitti:

Anoppi soitti ja kun en heti vastannut niin tuli pimputtamaan ovikelloa "Miksi et vastannut kuin soitin? Tulin katsomaan onko sinulla kaikki hyvin". Ihan älytöntä. Tai sitten soittaa just puolisolle tai lapselle että miksi ei vastaa.

Jotenkin tuntuu että nämä puhelinterroristit olettaa että kaikki lopettavat heti elämisen ja innosta soikeana kuuntelevat turhanpäiväistä jaarittelua tuntitolkulla. Olettavat että ovat tärkeitä.

Jonain päivänä sinäkin ehkä kaipaat ihmistä, joka välittää tarpeeksi tullakseen soittamaan ovikelloa. Minulla ei sellaista ole. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotlut lankapuhelimeen tottuneet vanhat sukulaiset oli tällaisia, mutta he ei ole enää elossa. Mararon-puhujia en jaksa eli aina joa vastaa niin menee 1,5-2 tuntia. Ja monologia suurin osa. Nää on rippunut ystävistä.

Testasin kerran, että kauanko tällainen ihminen jaksaa puhua omia juttujaan kysymättä kertaakaan mun kuulumisia. 1,5 h meni ja puhelu päättyi siihen, että hänen piti vastata toiseen puheluun. En tajua miten joku jaksaa puhua tuntikausia putkeen.

Kyllä on puhelintaidoissa toivomisen varaa, jos ei osaa sanoa, että. "Hei, nyt pitää mennä, palataan toisen kerran paremmalla ajalla!" Jos ei saa suutaan auki puhelimessa ja vaan kuuntelee tunnin, vaikka ei kiinnosta, niin ei se vika ole siellä toisessa päässä. 

Ja tuo, että asian kuin asian voisi hoitaa tekstaamalla nopeammin, niin ei pi

Ok, eli sinä et saa lopetettua puhumistasi ennenkuin toinen joutuu lopettamaan sen. Kannattaa opetella vastavuoroista keskustelua ja tilannetajua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotlut lankapuhelimeen tottuneet vanhat sukulaiset oli tällaisia, mutta he ei ole enää elossa. Mararon-puhujia en jaksa eli aina joa vastaa niin menee 1,5-2 tuntia. Ja monologia suurin osa. Nää on rippunut ystävistä.

Testasin kerran, että kauanko tällainen ihminen jaksaa puhua omia juttujaan kysymättä kertaakaan mun kuulumisia. 1,5 h meni ja puhelu päättyi siihen, että hänen piti vastata toiseen puheluun. En tajua miten joku jaksaa puhua tuntikausia putkeen.

Kyllä on puhelintaidoissa toivomisen varaa, jos ei osaa sanoa, että. "Hei, nyt pitää mennä, palataan toisen kerran paremmalla ajalla!" Jos ei saa suutaan auki puhelimessa ja vaan kuuntelee tunnin, vaikka ei kiinnosta, niin ei se vika ole siellä toisessa päässä. 

Ja tuo, että asian kuin a

No itse asiassa olen kaikkea muuta kuin puhelias. Olen itse joutunut opettelemaan puhelun lopettamisen puheliaiden kanssa. Joten kyllä se vaan on taito sekin. Minä kuitenkin ymmärsin, että vika on minussa myös ja kehitin itseäni. Puheliaat rentoutuvat puhumalla, me introvertit ei. Se ei tee heistä pahoja tai tyhmiä ihmisiä.