Suomessa nuorilla 9-kertaisesti 2-tyypin diabetesta Ranskaan verrattuna

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylipaino on syynä 2. tyypin diabetekseen. Siihen ei kiinnitetä riittävästi huomiota.

Väärin.  Taustalla hormonitoiminnan häiriö ja se aiheuttaa sekä ylipainon että diabeteksen. Ylipaino ei ole syy vaan seuraus.

Väärin. Diabetes 2 on nimenomaan elämäntapa sairaus, jonka syntyyn ylipaino, huono ruokavalio ja liikkumattomuus vaikuttavat. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylipaino on syynä 2. tyypin diabetekseen. Siihen ei kiinnitetä riittävästi huomiota.

Väärin.  Taustalla hormonitoiminnan häiriö ja se aiheuttaa sekä ylipainon että diabeteksen. Ylipaino ei ole syy vaan seuraus.

Väärin. Diabetes 2 on nimenomaan elämäntapa sairaus, jonka syntyyn ylipaino, huono ruokavalio ja liikkumattomuus vaikuttavat. 

Niin ja nämä aiheuttavat sen hormonitoiminnan häiriön.

Suomessa ei arvosteta ruokaa. Ruuan pitäisi olla aina mahdollisimman halpaa ja helppoa. Aina valitetaan miten halvalla ei saa terveellistä ruokaa, kun juurisyy on siinä, ettei osata valmistaa ruokaa. Olen omassa työporukassa huomannut, että hyvinkin korkeasta koulutuksesta ja runsaasta tiedonmäärästä huolimatta monet syövät kotona paljon valmisruokia ja leipää. Ruuanlaitto tuntuu monella olevan sitä, että laitetaan valmiit kalapuikot uuniin. En tietenkään ole kenenkään kotona seuraamassa heidän ruokailujaan, mutta he ovat itse kertoneet miten ei ole aikaa ikinä laittaa ruokaa ja miten paljon rahaa menee valmisruokiin. Itse priorisoin kasvispainotteista ja itse tehtyä ruokaa. Meillä käytetään paljon juureksia, palkokasveja, linssejä yms ja vähän eläinproteiineja. Ruoka on hyvää, edullista ja terveellistä eikä loppujen lopuksi ota hirveästi aikaa, kun yhtään suunnittelee. Työkaverit menevät joko ulos lounaalle tai sitten vedetään mikroateria. Itse en ymmärrä miten arjesta pitää tehdä niin vaikeaa, ettei edes perustarpeista voi huolehtia kunnolla.

Join lapsena suoraan lehmän utareesta tullutta kokomaitoa. Syötiin sianlihaa, ihan läskistä omasta possusta. Kananmunia syötiin joka päivä. Pääruoka oli perunat ja ruisleipä. Paljon marjoja. Kalaa joka viikko voikastikkeella. Äitini on 98- vuotias  - ja syö edelleen sekaruokaa ja juo maitoa, ei tosin aitoa utareesta. Itse olen 70-vuotias. Perheemme lapsilla ei ollut koskaan antibioottia vaativia sairauksia, en ikinä ole tarvinnut antibioottia. Kenelläkään suvussa ei ole diabetesta. Kouluaikoina ei luokkatovereilla ollut kenelläkään diabetesta, luokat olivat suuria, paljon lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ylipaino on syynä 2. tyypin diabetekseen. Siihen ei kiinnitetä riittävästi huomiota.

Väärin.  Taustalla hormonitoiminnan häiriö ja se aiheuttaa sekä ylipainon että diabeteksen. Ylipaino ei ole syy vaan seuraus.

2. tyypin diabetes on elintapasairaus, jonka ensisijainen hoito on laihduttaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyseessä on geneettinen alttius. Toki painonhallinnalla voidaan sairastumista siirtää eteenpäin tai jopa ehkäistä.

Ei ole geneettinen alttius, kun eihän geenit voi muutamassa vuosikymmenessä noin paljon muuttua. Ei ennen ollut 2. tyypin diabeetikkoja lapsissa. Suomalaiset ovat lihavia ja se on se syy.

Kannattaa nyt kuitenkin tutustua faktoihin, jos molemmilla vanhemmilla on DM2, on riski tautiin 70%, jos vain toisella vanhemmalla on riski 40%. Ja kuten kirjoitin, voi sairastumista siirtää tai jopa estää painonhallinnalla.

Johtuuko se siltikään geeneistä, vai ennemminkin perheen ruokailutottumuksista?

Eihän tämä uutinen mikään yllätys ole, kun tiedetään, että yli puolet suomalaisista aikuisista on ylipainoisia. Siis vähemmistö on normaalipainoisia! Eihän se voi olla vaikuttamatta myös niiden ylipainoisten vanhempien lapsiin. Kyllä ne lapset ihan samasta syystä lihovat kuin heidän vanhempansakin, ja se syy ei ole kouluruoassa tai maidossa.

Hyvänä esimekkinä  tämä palsta, jossain ketjussa kysyttiin parasta suklaata,niin ylivoimainen voittaja oli halvin mahdollinen,  eli määrä ratkaisee nykyään.

samalla kaavalla menee herkuttelut aina 

Vierailija kirjoitti:

Join lapsena suoraan lehmän utareesta tullutta kokomaitoa. Syötiin sianlihaa, ihan läskistä omasta possusta. Kananmunia syötiin joka päivä. Pääruoka oli perunat ja ruisleipä. Paljon marjoja. Kalaa joka viikko voikastikkeella. Äitini on 98- vuotias  - ja syö edelleen sekaruokaa ja juo maitoa, ei tosin aitoa utareesta. Itse olen 70-vuotias. Perheemme lapsilla ei ollut koskaan antibioottia vaativia sairauksia, en ikinä ole tarvinnut antibioottia. Kenelläkään suvussa ei ole diabetesta. Kouluaikoina ei luokkatovereilla ollut kenelläkään diabetesta, luokat olivat suuria, paljon lapsia.

Minä myös seitsenkymppinen.Kauniit vaaleat paksut hiukset ja omat valkeat hampaat .Kaunis rypytön iho. Johtuisko tuo kaikki minun maidonlitkimisestä sekä juustoista ja kaikista maitopitoisista ruoista. Olen aina ollut terve. 

Halleluja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missään muualla ei juoda maitoa vauva-iän jälkeen samalla tavalla kuin Suomessa. Maito on tarkoitettu imeväisille, sen jälkeen sen juomiselle ei ole mitään syytä.

Ranskassa ei todellakaan lipitetä maitoa enää vauva-iän jälkeen. Mutta herkkuja kyllä syövät koululaiset ja nuoret, eivät ehkä siinä määrin kuin Suomessa, mutta kuvitelma siitä, että vain täällä nuoriso herkuttelisi on väärä. 

Lisäksi on geenit. Suomi on pieni ja liian homogeeninen. Samat suvut samoissa pikkukylissä lisääntyneet keskenään vuosisatoja, niin kyllähän niitä sairauksia alkaa tulla.

Toinen juttu on myös kulttuuri. Ranskassa on perhe-instituutio onnistuttu pitämään kasassa ja perheillä on aikaa ja halua laittaa kunnon ruokaa ja syödä yhdessä. Joka päivä. Teinit ovat tulevat koulun ja treenien jälkeen kotiin ja istuvat illallispöydässä.

Ja ennen kuin kukaan tulee hu

Maito ei nyt oikein kuulu aikuisten ihmisten ruokavalioon. Laktoosin sietäminen on geenimuutos. Laktoori-intoleranttius on normaalitila aikuiselle ihmiselle, kuten suurin osa maailman aikuisväestöstä on. 

Vierailija kirjoitti:

Liian suuri osa ravinnosta muodostuu huonoista hiilihydraateista: valkoista leipää, limuja, karkkeja, rasvaisia/suolaisia sipsejä, hampurilaisia, pitsoja, energiajuomia. 

Kuinka moni syö kunnon aamupuuron raejuuston/kananmunien/juuston/täysjyväleikkeleiden kera, tai taysjyväleipää? Kouluruoka ei aiheuta diabetesta. Kyllä se on jokin muu. Myös tuoremehu liikaa juotuna on huono asia. 

Aamupuuro on kyllä hiilihydraattirikasta ja proteiiniköyhää höttöä. Kannattaa jättää väliin. Luuletko ranskalaisten syövän puuroa? No ei todellakaan.

Ranskassa on 9-kertaisesti enemmän ykköstyypin tunkeutujia vähän etelämpää. Niitä ei juurikaan ylipaino vaivaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missään muualla ei juoda maitoa vauva-iän jälkeen samalla tavalla kuin Suomessa. Maito on tarkoitettu imeväisille, sen jälkeen sen juomiselle ei ole mitään syytä.

Ranskassa ei todellakaan lipitetä maitoa enää vauva-iän jälkeen. Mutta herkkuja kyllä syövät koululaiset ja nuoret, eivät ehkä siinä määrin kuin Suomessa, mutta kuvitelma siitä, että vain täällä nuoriso herkuttelisi on väärä. 

Lisäksi on geenit. Suomi on pieni ja liian homogeeninen. Samat suvut samoissa pikkukylissä lisääntyneet keskenään vuosisatoja, niin kyllähän niitä sairauksia alkaa tulla.

Toinen juttu on myös kulttuuri. Ranskassa on perhe-instituutio onnistuttu pitämään kasassa ja perheillä on aikaa ja halua laittaa kunnon ruokaa ja syödä yhdessä. Joka päivä. Teinit ovat tulevat koulun ja treenien jälkeen kotiin ja istuvat illallispöydässä.

Ja ennen kuin kukaan tulee hu

Juustojen syöminen on ihan eri asia kuin maidon juominen. Itä-Euroopassa on syöty rahkoja ja erilaisia hapatettuja maitotuotteita.

Vierailija kirjoitti:

Meillä syödään pääsääntöisesti näin

klo 7.00 aamupala eli yleensä jogurttia ja mysliä, ehkä banaani

klo 10.30 (Tai jotain sinnepäin) koulussa lounas

klo 13.30 iltapäiväkerhossa joku pieni välipala

klo 17-19 välillä päivällinen

ja vain siinä tapauksessa pieni iltapala jos päivällinen ollut jo klo 17 tai aiemmin. 

Viikonloppuisin syödään yhdessä joskus jotain vähän herkkua kuten hodareita tai pitsaa. Karkkia saa silloin tällöin saunan jälkeen, mutta ei usein edes muista pyytää. Yleensä on tottunut juomaan yhden pillimehun saunajuomana. 

Lapsen BMI:n mukaan tasaisesti normaalipainon alarajalla. Voi hyvin ja jaksaa liikkua. 

Uskon, että lasten ostoksia tulisi vähän tarkkailla sillä silmällä, niin tästäkin ongelmasta päästäisiin. Nykyään varmasti helpompaa kun on sähköiset kuitit. Kyllä sieltä näkee vetääkö 10-vuotias pelkkää limsaa ja

Hodari tai pizza on kyllä aika kaukana käsityksestäni herkusta. Lähinnä roska/pikaruokaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyseessä on geneettinen alttius. Toki painonhallinnalla voidaan sairastumista siirtää eteenpäin tai jopa ehkäistä.

Ei ole geneettinen alttius, kun eihän geenit voi muutamassa vuosikymmenessä noin paljon muuttua. Ei ennen ollut 2. tyypin diabeetikkoja lapsissa. Suomalaiset ovat lihavia ja se on se syy.

Kannattaa nyt kuitenkin tutustua faktoihin, jos molemmilla vanhemmilla on DM2, on riski tautiin 70%, jos vain toisella vanhemmalla on riski 40%. Ja kuten kirjoitin, voi sairastumista siirtää tai jopa estää painonhallinnalla.

Johtuuko se siltikään geeneistä, vai ennemminkin perheen ruokailutottumuksista?

Eihän tämä uutinen mikään yllätys ole, kun tiedetään, että yli puolet suomalaisista aikuisista on ylipainoisia. Siis vähemm

Kyllä se johtuu geeneistä. Kun lääketieteessä puhutaan perinnöllisyydestä, tarkoitetaan geenejä. Ja on myös ikänsä hoikkina pysytelleitä kakkostyypin diabeetikoita. Ovatkin usein shokissa saatuaan diagnoosin, kun yleinen harhaluulo on, että kyseessä on vain lihavien tauti. Ja kuten jo edellä olen pariin kertaan kertaan kirjoittanut, Painonhallinnalla VOI sairastumista siirtää tai jopa ehkäistä, täysin varmasti sitä ei voi luvata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ranskassa ei juurikaan aamupalaa syödä. Jopa pikkulapset lähtevät liikkeelle maitokahvin ja patonkipalasen voimin.

Lounas on kouluissa hyvää. Maksullista kylläkin, mutta vanhempien tuloihin suhteutettuna edullista. Onko tässä Suomenkaan systeemissä järkeä, kun verorahoilla kustannettu ruoka kaadetaan samoin tein laskiämpäriin?

Lounasta syödään ja se on hyvää. Olipa se sitten koulussa, kotona, työpaikalla, kortteliravintolassa.

Iltapäivällä välipalaa syövät vain pikkulapset. Nutellaa, patonkia, pullaa, hedelmiä. Aikuiset ja teinit nappaavat kupin kahvia ja taas jaksaa.

Päivällistä ei kukaan syö klo 16. Silloin ollaan vielä töissä, teinit koulussa tai treeneissä. Pikkulasten äidit ovat ruokakaupoissa lapsineen ostamassa päivällistarvikkeita. 

Päivällinen on noin klo 18-20 välisenä aikana. Kaikki ovat tulleet kotiin ja vanhemmat ovat saane

Samaa mieltä noista ruokailuajoista. Meillä aikataulu on aina muistuttanut enemmän Etelä-Eurooppaa, tosin ei kuitenkenkaan Espanjalaisittain myöhään. Päivässä syödään kolme kertaa: aamiainen, lounas ja illallinen. Lounaan syön yleensä joskus 14 paikkeilla ja illallisen luonnollisesti myöhemmin, yleensä 19:30-20. Näin ihan Suomessa. Olen tosin asunut myös kolmessa muussa maassa Euroopassa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyseessä on geneettinen alttius. Toki painonhallinnalla voidaan sairastumista siirtää eteenpäin tai jopa ehkäistä.

Ei ole geneettinen alttius, kun eihän geenit voi muutamassa vuosikymmenessä noin paljon muuttua. Ei ennen ollut 2. tyypin diabeetikkoja lapsissa. Suomalaiset ovat lihavia ja se on se syy.

Kannattaa nyt kuitenkin tutustua faktoihin, jos molemmilla vanhemmilla on DM2, on riski tautiin 70%, jos vain toisella vanhemmalla on riski 40%. Ja kuten kirjoitin, voi sairastumista siirtää tai jopa estää painonhallinnalla.

Syy on hiilihydraattien syöminen geeneistä riippumatta. Jos ei kaada hiilihydraatteja kurkustaan alas ei myöskään tyypin 2 diabetes iske.

Mitenkös sitten selität sen että ranskassa syödään puhdasta vehnäleipää ja croissantteja jotka ovat yllättävän hiilihydraatti rikkaita?

Vierailija kirjoitti:

Ranskassa on ulkonäölläkin merkitystä. Suomessa ei ketään haittaa olla lihava.

Tämä on yllättävän tärkeä tekijä. Minä luulin että ranskalaiset on sellaisia siroja ja pieniä vaan luonnostaan, kunnes asuin vuoden Ranskassa työprojektin takia. Naiset ihan jatkuvasti vahtivat kilojaan, ja todella yleinen puheenaihe oli kaikenlaiset pikakuurit joilla saisi muutaman kilon pois. Siellä tosiaan tuntui olevan vallalla näkemys, että painoa pitää tarkkailla joka päivä, jos heti jos parikin kiloa nousee, vedetään joku purjokeittoviikonloppu tai -viikko, 5 päivän lentoemäntädieetti tms. pikaratkaisu. Syy ei ollut terveysinnostus vaan se, että edes vähän pyöreitä paitsi voidaan avoimesti pilkata, niin työelämässä naisen asemaan valitettavan paljon vaikuttaa ulkonäkö. (Maaseudulla saa rauhassa olla pyöreämpikin tietääkseni, mutta Pariisissa toimistotyöläisillä oli kyllä todella tiukkaa tuo painokuri, eikä aina ihan terveen oloistakaan, lähes syömishäiriöistä käyttäytymistä monella kun toisaalta vedetään pitkiä illallisia viineineen mutta sitten paastotaan pelkällä purjokeitolla kalorien nollaamiseksi)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Liian suuri osa ravinnosta muodostuu huonoista hiilihydraateista: valkoista leipää, limuja, karkkeja, rasvaisia/suolaisia sipsejä, hampurilaisia, pitsoja, energiajuomia. 

Kuinka moni syö kunnon aamupuuron raejuuston/kananmunien/juuston/täysjyväleikkeleiden kera, tai taysjyväleipää? Kouluruoka ei aiheuta diabetesta. Kyllä se on jokin muu. Myös tuoremehu liikaa juotuna on huono asia. 

 

Aamupuuro on kyllä hiilihydraattirikasta ja proteiiniköyhää höttöä. Kannattaa jättää väliin. Luuletko ranskalaisten syövän puuroa? No ei todellakaan.

Ranskalainen vetää vielä kovempaa hiilarihöttöä, esim. vaaleaa paahtoleipää sokerisella hillolla, voisarven makeilla täytteillä tai keksejä. 

Olisikohan syy, että siellä aika lailla "pätkäpaastotaan" aina (muut paitsi pikkulapset), ja välipaloja ei syödä. Kyllä ranskalaiset meinaan höttöhiilaria syö, eivätkä todellakaan huolisi mitään pahvinmakuista terveys-täysjyvätuotetta vehnäjauhoisten patonkiensa ja makeiden leivonnaistensa tilalle. Mutta tosiaan tapana on syödä vain 2-3 ateriaa päivässä, eikä mitään paitsi mustaa kahvia ja vettä siinä välissä. Moni jättää aamupalankin välistä ja syö vain lounaan ja päivällisen. Jotkut syö aamulla jotain pientä makeaa kahvin kanssa. Mutta silti usein tulee aika pitkä paasto päivällisestä ehkä klo 18-19 aikaan aamupalaan, kun mitään iltapaloja ei ole.

Pariisin reissulla olin tosi pettynyt ranskalaiseen keittiöön. Odotin ihan kulinaarista nautintoa ,sain tyyppi  Mc Donalds tasoista ruokaa. Ylikehuttu.