Lue keskustelun säännöt.
Suomessa nuorilla 9-kertaisesti 2-tyypin diabetesta Ranskaan verrattuna
07.03.2024 |
...uutisoi YLE. Suomessa myös Euroopan maista ko. sairaus lisääntynyt eniten, lähes 4-ketraisesti vuoteen -90 verrattuna. Onko suomessa laitettu elintarvike- ja lääketeollisuuden laatimat ja lobbaamat ravintosuositukset niin täysimääräisesti käytäntöön, että se näkyy nyt tässäkin asiassa.
Kun Suomessa kiksuu näin moni asia, johtuuko se syvästä korruptiosta, jossa mm. ravitsemuksesta ei päätetä tieteellä ja tutkimustuloksilla, vaan sen sijaan kovin lobbari saa oman sitä hyödyttävän lainsäädäntönsä ja suositukset. Esim. suositellaan surkeata ruokaa, hyötyjinä ruokaa valmistava yritys, sekä lääketeollisuus sairastavuuden myötä.
Voiko olla, että Suomi valtiona olisikin tälläinen mätäpaise?
Kommentit (104)
Näin sattumalta vieressä istuneen perheen junassa toimivan tällä tavalla junamatkan aikana. Lapsi istuu kippurassa niska vinossa tuijottaen puhelinta ja pulska vatsa vähän pömpöttää liian pienen paidan alta. Hän mankuu n. 20 minuutin välein saada suuhunsa jotain ruokaa. "Äitiii saanks mä sen smoothien, äitiii saanks karjalanpiirakan" mutta mikä eniten tässä pöyristytti oli äiti, joka todella antoi lapselle koko ajan jotain syötävää ja mikä vielä mahtavinta KYSYI "syötkö sä nyt vielä tän smoothien?", vaikka lapsi oli juuri popsinut vaikka ja mitä ehkä varttia aiemmin.
Siinä teille ongelman ydintä havainnollistettuna. Ei kyse ole mistään geeneistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Missään muualla ei juoda maitoa vauva-iän jälkeen samalla tavalla kuin Suomessa. Maito on tarkoitettu imeväisille, sen jälkeen sen juomiselle ei ole mitään syytä.
Ranskassa ei todellakaan lipitetä maitoa enää vauva-iän jälkeen. Mutta herkkuja kyllä syövät koululaiset ja nuoret, eivät ehkä siinä määrin kuin Suomessa, mutta kuvitelma siitä, että vain täällä nuoriso herkuttelisi on väärä.
Lisäksi on geenit. Suomi on pieni ja liian homogeeninen. Samat suvut samoissa pikkukylissä lisääntyneet keskenään vuosisatoja, niin kyllähän niitä sairauksia alkaa tulla.
Toinen juttu on myös kulttuuri. Ranskassa on perhe-instituutio onnistuttu pitämään kasassa ja perheillä on aikaa ja halua laittaa kunnon ruokaa ja syödä yhdessä. Joka päivä. Teinit ovat tulevat koulun ja treenien jälkeen kotiin ja istuvat illallispöydässä.
Ja ennen kuin kukaan tulee huutelemaan suomalaisista femakoista ja lehmistä tms,
Suomessa nuoret nassuttavat epäterveellisiä mässyjä ja vanhemmat antavat rahat niihin. Joku maito on ihan väärä puu tähän syyttelyyn. Maidon juontihan on laskenut joka vuosi. Ilmeisesti maidon juonnin vähentäminen saa nuoret lihomaan ja sairastumaan 2. tyypin diabetekseen.
Niin että suomalaisten paisuminen on hallituksen syy?
Hallituksesta voisi sanoa paljonkin mutta tässä asiassa kyllä annan synninpäästön.
Normaali kotiruoka ei ole kallista. Olen jo vanhempi nainen, mutta minun lapsuudessani ja nuoruudessani syötiin kotona perunaa ja kastiketta, ruisleipää, voita. Lauantaisin oli pullaa. Pari pitkoa äiti leipoi viikonlopuksi. perhetttä oli 9 henkeä.
Jälkiruoka oli aina, joskus pannukakkua mutta usein marjakiisseliä. Marjat poimittiin kesällä talteen.
Karkkia saimme harvoin. Limuja ei juuri koskaan eikä niitä kaivattu.
Kouluruoka oli mitä oli, ei niin kauhean kummosta mutta nälkäinen söi nurisematta.
Luokallani oli yksi hieman pyöreä tyttö ja ylimmillä luokilla yksi poika. Oltiin terveitä, liikuttiin ja ulkoiltiin. Minä ja naapurin tytöt mentiin talvella suksilla kouluun, sulan maan aikaan kävellen tai polkupyörillä. Kolme kilometriä oli suuntaansa ja usein otettiin aikaa kuinka nopeasti päästiin kotiin ajamalla.
Olen itsekin laittanut lapsilleni -kaksi kappaletta - aikoinaan kotiruokaa. Meillä oli viikonloppuna jotain hyvää, mutta ei säkkikaupalla kuten nyt näkee esim sipsipussit! Mielettömiä roskasäkin kokoisia, ei ihme että lihotaan!
Karkkia pitää saada koko ajan eikä riitä yksi pieni suklaapatukka kun pitää saada 200 g levy mieheen.
Omat lapseni jotka ovat nyt aikuisia, eivät ole lihavia, lapsenakin varsinkin pojalle huomauteltiin painosta kun ei noussut ihan käyrien mukaan vaikka pituus menikin ylitsekin. Pitkä hoikka terve mies kasvoi.
Kun luo hieman kriittisen katsauksen niihin omiin otoksiin ja ruokatottumuksiin löytää varmasti parantamisen varaa.
Ja ei, ei se porkkanapussi todellakaan ole kallis, ja perunakilo. Vihanneksia saa kyllä ihan kohtuuhinnoin ja kun jättää ne einekset ja muut mössöt kauppaan ja ostaa sillä rahalla terveellistä, ei mahdotonta.
Lapset kun opettaa pienestä pitäen kunnon ruokaan ei tule ongelmia.
Ruualla ei niinkään ole väliä, vaan sillä juomalla."Vesi vanhin voitehista." Solut ovat enimmäkseen vettä,ihminen on enimmäkseen vettä.Solut uudistuvat ja toimivat paremmin kun elimistö saa vettä.Varoituksen sana, kaikessa kohtuus.Vettäkin voi juoda liikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ranskalaisissa kouluissa istuvat oppilaat ja saavat kunnon ruokaa .Salaattia ja kotitekoista. Keittäjät paikan päällä.
Tämä säästö kouluruokien suhteen Suomessa lisää vaan sairauksia. Karkkikioskille kun ei ruoka kelpaa .
Kouluruoka on maksullista Ranskassa.
No on se hieman parempaa kuin Suomessa. Maksoihan se minunkin lukioaikana ,enkä saanut syödä koulussa kun ei ollut varaa maksaa.
Esimerkkejä ranskalaisista kouluruokalistoista
Esiopetus ja alakoulu 2013
Nelipäiväinen viikko: Alkuruoka, pääruoka, jälkiruoka/juusto, hedelmät
Maanantaisalaatti Grillattua helmikanan rumpukapulaa paistetuilla vihanneksilla Suklaamousse-omena
Tiistai - karitsan kuskus, vuohenjuusto, appelsiini
Torstai Pâté Kalafilee hollandaisekastikkeella ja perunoilla Jogurtti luonnollinen kiivi
Friday Taboulé Juustomunakas ja ratatouille ranskalainen juusto Lorrainesta Omenakakku
Lähde
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tokaluokkalaisella on koulua 9-14 niin kello 13 kohdalla on välipalahetki. Eli aamupala 8:00, lounas 10:45, välipala 13:00. Olen sanonut omalle lapselle että ei eväitä kouluun vaan syö välipalan kotona koulun jälkeen. Kyllähän häntö harmittaa kun kavereilla on joka päivä joku hieno marjasmoothie tai eväspatukka mukana.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mua vähän kummastutti kun 1 appelsiini oli kalliimpi kuin suklaapatukka.
Diapeetikon ei kannata sitä appelsiiniakaan syödä, sokeria siinäkin on ihan kiitettävästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mätäpaiseisuus on maailmanlaajuista. Korruptio rehottaa kaikkialla, kun vaan katsoo ympärilleen.
Eikä kukaan mieti sitä mitä ylipaino tekee kropalle.
minä olin lapsena pahasti ylipainoinen. Laihduin vasta noin 16-17-vuotiaana. Molemmat polvet leikattu kun täytin 24.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ranskalaisissa kouluissa istuvat oppilaat ja saavat kunnon ruokaa .Salaattia ja kotitekoista. Keittäjät paikan päällä.
Tämä säästö kouluruokien suhteen Suomessa lisää vaan sairauksia. Karkkikioskille kun ei ruoka kelpaa .
Kuka käyttää vielä nimitystä "karkkikioski"... Ziisus, kas kun ei vielä lapset tilaa lankapuhelimella Elloksen kuvastosta vaatteita.
Suomalaisilla nuorilla ravintotottumukset ovat huonompia kuin ranskalaisilla, ja suuri merkittävä ero on sijainti maapallolla. Suomessa paistaa aika vähän aurinko, ja se D-vitamiini tai sen puute on yllättävän merkityksellinen seikka hyvin monessa sairaudessa. Purkkivitamiini ei sitä kokonaisuudessaan korvaa, ja nykynuoret ovat ulkoilleet koko ikänsä vähemmän kuin vanhempansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tokaluokkalaisella on koulua 9-14 niin kello 13 kohdalla on välipalahetki. Eli aamupala 8:00, lounas 10:45, välipala 13:00. Olen sanonut omalle lapselle että ei eväitä kouluun vaan syö välipalan kotona koulun jälkeen. Kyllähän häntö harmittaa kun kavereilla on joka päivä joku hieno marjasmoothie tai eväspatukka mukana.
Ei kukaan lapsi liho vaikka söisi joka päivä eväspatukan tai marjasmoothien välipalaksi. Lihominen tapahtuu syömällä ylimääräisiä herkkuja ja ravintoköyhää ruokaa ihan vapaa-ajalla. Jos lapsi syö tuon aikataulun mukaisesti sen minkä ehtii esim. koulun lounastauolla et edes ehdi vetää sitä kouluruokaa niin paljon että tulisi syötyä liikaa tai aamulla et todellakaan ehdi edes syödä niin monta aamiaisleipää että lihoisit, niin kukaan lapsi ei tuolla liho, kyse on täysin siitä, mitä antaa lapsen syödä tuon lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missään muualla ei juoda maitoa vauva-iän jälkeen samalla tavalla kuin Suomessa. Maito on tarkoitettu imeväisille, sen jälkeen sen juomiselle ei ole mitään syytä.
Ranskassa ei todellakaan lipitetä maitoa enää vauva-iän jälkeen. Mutta herkkuja kyllä syövät koululaiset ja nuoret, eivät ehkä siinä määrin kuin Suomessa, mutta kuvitelma siitä, että vain täällä nuoriso herkuttelisi on väärä.
Lisäksi on geenit. Suomi on pieni ja liian homogeeninen. Samat suvut samoissa pikkukylissä lisääntyneet keskenään vuosisatoja, niin kyllähän niitä sairauksia alkaa tulla.
Toinen juttu on myös kulttuuri. Ranskassa on perhe-instituutio onnistuttu pitämään kasassa ja perheillä on aikaa ja halua laittaa kunnon ruokaa ja syödä yhdessä. Joka päivä. Teinit ovat tulevat koulun ja treenien jälkeen kotiin ja istuvat illallispöydässä.
Ja ennen kuin kukaan tulee hu
Maidossa ei itsessään ole d-vitamiinia, se lisätään siihen. Eli saman saat ottamalla pillerin purkista. Kalsiumia taas on kaikissa kasviksissa. Esim pavuissa on runsas määrä kalsiumia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhemmat syyllisiä. Lapset opetetaan pienestä pitäen jollekin pikkunaksulle ja -huikopalalle kun ruoka ei maistu. No ei se maistu kun tiedetään, että taas jotain mässyä tulossa. Teininä ollaan sitten nirsoja.
ja sitten asia, mikä ärsyttää teinien vanhempana. Lapset kiikutetaan koulun ovien eteen, ettei vaan saa liikaa liikuntaa. Joudun toimistolle talvella ajaessa väistelemään autokolonnaa koulun edessä.
Ja KYLLÄ, asun Suomen huonoiten liikkuvien ja lihavimpien teinien alueella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liian suuri osa ravinnosta muodostuu huonoista hiilihydraateista: valkoista leipää, limuja, karkkeja, rasvaisia/suolaisia sipsejä, hampurilaisia, pitsoja, energiajuomia.
Kuinka moni syö kunnon aamupuuron raejuuston/kananmunien/juuston/täysjyväleikkeleiden kera, tai taysjyväleipää? Kouluruoka ei aiheuta diabetesta. Kyllä se on jokin muu. Myös tuoremehu liikaa juotuna on huono asia.
Ranskassa syödään käytännössä pelkästään valkoista vehnäleipää. Ehkä ruis, kaura jne. ei olekaan terveellistä?
Niin, Ranskassa syödään pääsääntöisesti patonkeja ja nk. ranskan leipää eli puhdasta vehnäleipää. Patonkeihin laitetaan tyypillisesti rasvaista majoneesia tai valkosipulivoita. Ja tietysti juustoa, jota ranskalaiset rakastavat yli kaiken. Tuorejuustot, homejuustot ja tavallisimmat juustot ovat kovassa käytössä ranskalaisessa keittiössä. Niin, ja Ranskassa syödään iltapainotteisesti. Aamulla kahvin kera otetaan tyypillisesti vain voikroisantti. Piirakat Ranskassa tehdään voitaikinasta.
Vierailija kirjoitti:
Tokaluokkalaisella on koulua 9-14 niin kello 13 kohdalla on välipalahetki. Eli aamupala 8:00, lounas 10:45, välipala 13:00. Olen sanonut omalle lapselle että ei eväitä kouluun vaan syö välipalan kotona koulun jälkeen. Kyllähän häntö harmittaa kun kavereilla on joka päivä joku hieno marjasmoothie tai eväspatukka mukana.
Niin mitä jos nämä lapset, jotka syövät välipalan koulussa, eivät syö sitä kotona? Miksi kotona pitäisi vielä klo 14 jälkeen syödä välipalaa, koska sehän vain vie tilaa päivälliseltä joka Suomessa pääsääntöisesti syödään klo 17-18 välillä.
Vierailija kirjoitti:
Tokaluokkalaisella on koulua 9-14 niin kello 13 kohdalla on välipalahetki. Eli aamupala 8:00, lounas 10:45, välipala 13:00. Olen sanonut omalle lapselle että ei eväitä kouluun vaan syö välipalan kotona koulun jälkeen. Kyllähän häntö harmittaa kun kavereilla on joka päivä joku hieno marjasmoothie tai eväspatukka mukana.
Laita lapselle vaikka kaksi näkkileipää juustolla tai pilko hedelmiä .Onhan se noloa kun sivusta katsoo. Jää ulkopuolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ranskalaisissa kouluissa istuvat oppilaat ja saavat kunnon ruokaa .Salaattia ja kotitekoista. Keittäjät paikan päällä.
Tämä säästö kouluruokien suhteen Suomessa lisää vaan sairauksia. Karkkikioskille kun ei ruoka kelpaa .
Kuka käyttää vielä nimitystä "karkkikioski"... Ziisus, kas kun ei vielä lapset tilaa lankapuhelimella Elloksen kuvastosta vaatteita.
Voi pyydän suuresti anteeksi maalaisuuteni, Asun ulkomailla joten en hengaa mukana suomen kielessä. Voi kamala.Nyt olen pilannut päiväsi,Vieläkin anteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tokaluokkalaisella on koulua 9-14 niin kello 13 kohdalla on välipalahetki. Eli aamupala 8:00, lounas 10:45, välipala 13:00. Olen sanonut omalle lapselle että ei eväitä kouluun vaan syö välipalan kotona koulun jälkeen. Kyllähän häntö harmittaa kun kavereilla on joka päivä joku hieno marjasmoothie tai eväspatukka mukana.
Niin mitä jos nämä lapset, jotka syövät välipalan koulussa, eivät syö sitä kotona? Miksi kotona pitäisi vielä klo 14 jälkeen syödä välipalaa, koska sehän vain vie tilaa päivälliseltä joka Suomessa pääsääntöisesti syödään klo 17-18 välillä.
Ei välipalan ole tarkoitus täyttää mahaa vaan se on vain välipala. Ja kyllä nää koulussa smoothien syöneetkin syövät vielä välipalan kotona kuulemma.
Kritisoin tässä sitä että hetikohta lounaan päälle pitäisi saada syödä jotain. Onko se muka järkevää. Ja sitten se aiheuttaa että se koululainen ei syö lounasta kunnolla kun hedelmäsmoothie kuumottelee jo repussa.
Olen tästä samaa mieltä, mutta tuo kuri on hieman hankalampi asia.
Suomessa on lakattu kasvattamasta lapsia ja nuoria. Kasvattaminen ei ole sama kuin kuri, mutta kasvatukseen kuuluvat rajat.
Olen itse ollut lapsi 80-luvulla ja teini 90-luvulla ja omasta puolestani voin sanoa, että ei minua kasvatettu, mutta kuritettiin senkin edestä. Traumat jäivät loppuiäksi ja aikuisena on itse pitänyt itsensä kasvattaa.
Nyt tapaan työni puolesta paljon lapsia vanhempineen. Ja täytyy kyllä sanoa, että kauhistuttaa välillä nykyinenkin meno. Lapsilla ei ole minkäänlaisia tapoja, ei rajoja, eikä oikein kiintymyssuhdettakaan yhteenkään aikuiseen. Ei juurikaan ikätasoisia taitoja, eikä edes kiinnostusta harjoitella.
Nuoria tästä on turha syyttää. He ovat tämän itsekkään, kylmän ja lyhytnäköisen digiyhteiskunnan uhreja.
Keskustelu laajeni ja lähti rönsyilemään ranskalaisfilosofien suosimalla tavalla. Heittäisin vielä, että useassa muussa maassa, Ranska mukaanluettuna, ei olla yhtä sokeasti hypätty digiloikkaan. Ja kas, lapset oppivat! Lukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan opetellaan yhä perinteisin menetelmin. Paperi ja kynät ovat yhä kunniassaan.
Vanha viisaus, että kukaan ei voi juosta ennen kuin osaa kävellä on unohtunut. Ja se, että lapset eivät ole itseohjautuvia.