Lue keskustelun säännöt.
Suomessa nuorilla 9-kertaisesti 2-tyypin diabetesta Ranskaan verrattuna
07.03.2024 |
...uutisoi YLE. Suomessa myös Euroopan maista ko. sairaus lisääntynyt eniten, lähes 4-ketraisesti vuoteen -90 verrattuna. Onko suomessa laitettu elintarvike- ja lääketeollisuuden laatimat ja lobbaamat ravintosuositukset niin täysimääräisesti käytäntöön, että se näkyy nyt tässäkin asiassa.
Kun Suomessa kiksuu näin moni asia, johtuuko se syvästä korruptiosta, jossa mm. ravitsemuksesta ei päätetä tieteellä ja tutkimustuloksilla, vaan sen sijaan kovin lobbari saa oman sitä hyödyttävän lainsäädäntönsä ja suositukset. Esim. suositellaan surkeata ruokaa, hyötyjinä ruokaa valmistava yritys, sekä lääketeollisuus sairastavuuden myötä.
Voiko olla, että Suomi valtiona olisikin tälläinen mätäpaise?
Kommentit (104)
Vierailija kirjoitti:
Esimerkkejä ranskalaisista kouluruokalistoista
Esiopetus ja alakoulu 2013
Nelipäiväinen viikko: Alkuruoka, pääruoka, jälkiruoka/juusto, hedelmät
Maanantaisalaatti Grillattua helmikanan rumpukapulaa paistetuilla vihanneksilla Suklaamousse-omena
Tiistai - karitsan kuskus, vuohenjuusto, appelsiini
Torstai Pâté Kalafilee hollandaisekastikkeella ja perunoilla Jogurtti luonnollinen kiivi
Friday Taboulé Juustomunakas ja ratatouille ranskalainen juusto Lorrainesta Omenakakku
Lähde
Rumpukapula on kanankoipi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä syödään pääsääntöisesti näin
klo 7.00 aamupala eli yleensä jogurttia ja mysliä, ehkä banaani
klo 10.30 (Tai jotain sinnepäin) koulussa lounas
klo 13.30 iltapäiväkerhossa joku pieni välipala
klo 17-19 välillä päivällinen
ja vain siinä tapauksessa pieni iltapala jos päivällinen ollut jo klo 17 tai aiemmin.
Viikonloppuisin syödään yhdessä joskus jotain vähän herkkua kuten hodareita tai pitsaa. Karkkia saa silloin tällöin saunan jälkeen, mutta ei usein edes muista pyytää. Yleensä on tottunut juomaan yhden pillimehun saunajuomana.
Lapsen BMI:n mukaan tasaisesti normaalipainon alarajalla. Voi hyvin ja jaksaa liikkua.
Uskon, että lasten ostoksia tulisi vähän tarkkailla sillä silmällä, niin tästäkin ongelmasta päästäisiin. Nykyään varmasti helpompaa kun on sähköiset kuitit. Kyllä sieltä näkee vetääkö 10-vuotias pelkkää limsaa ja munkkia oikean ruoan sijaan.
Ranskassa ei juurikaan aamupalaa syödä. Jopa pikkulapset lähtevät liikkeelle maitokahvin ja patonkipalasen voimin.
Lounas on kouluissa hyvää. Maksullista kylläkin, mutta vanhempien tuloihin suhteutettuna edullista. Onko tässä Suomenkaan systeemissä järkeä, kun verorahoilla kustannettu ruoka kaadetaan samoin tein laskiämpäriin?
Lounasta syödään ja se on hyvää. Olipa se sitten koulussa, kotona, työpaikalla, kortteliravintolassa.
Iltapäivällä välipalaa syövät vain pikkulapset. Nutellaa, patonkia, pullaa, hedelmiä. Aikuiset ja teinit nappaavat kupin kahvia ja taas jaksaa.
Päivällistä ei kukaan syö klo 16. Silloin ollaan vielä töissä, teinit koulussa tai treeneissä. Pikkulasten äidit ovat ruokakaupoissa lapsineen ostamassa päivällistarvikkeita.
Päivällinen on noin klo 18-20 välisenä aikana. Kaikki ovat tulleet kotiin ja vanhemmat ovat saaneet ruoan valmiiksi. Ja todellakaan ei mitään eineksiä ole lämmitelty mikrossa. Eikä päivällisen jälkeen kukaan enää lähde mihinkään. Teinit tiskaavat ja sitten tekevät kotitehtäviä. Pienemmät lapset katsovat tv:tä, vähän aikaa.
Iltapaloista ei kukaan ole kuullutkaan.
Ihmiset pysyvät hyvin hengissä ilman kaurapuuroa, raejuustoa, ruisleipää, jatkuvia välipaloja. Ja kun oikeisiin ruoka-aikoihin sitten kiinnitetään huomiota, ruoka on hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missään muualla ei juoda maitoa vauva-iän jälkeen samalla tavalla kuin Suomessa. Maito on tarkoitettu imeväisille, sen jälkeen sen juomiselle ei ole mitään syytä.
Ranskassa ei todellakaan lipitetä maitoa enää vauva-iän jälkeen. Mutta herkkuja kyllä syövät koululaiset ja nuoret, eivät ehkä siinä määrin kuin Suomessa, mutta kuvitelma siitä, että vain täällä nuoriso herkuttelisi on väärä.
Lisäksi on geenit. Suomi on pieni ja liian homogeeninen. Samat suvut samoissa pikkukylissä lisääntyneet keskenään vuosisatoja, niin kyllähän niitä sairauksia alkaa tulla.
Toinen juttu on myös kulttuuri. Ranskassa on perhe-instituutio onnistuttu pitämään kasassa ja perheillä on aikaa ja halua laittaa kunnon ruokaa ja syödä yhdessä. Joka päivä. Teinit ovat tulevat koulun ja treenien jälkeen kotiin ja istuvat illallispöydässä.
Ja ennen kuin kukaan tulee hu
Suomessa on nykyään kaikki ns laatujäätelöinäkin pidetyt jäätelöt pelkkää glukoosisiirappia. En maksa enää senttiäkään jostain kolmen kaverin jäätelöstä, kun ovat vaihtaneet sokeria noihin vaarallisiin siirappeihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tokaluokkalaisella on koulua 9-14 niin kello 13 kohdalla on välipalahetki. Eli aamupala 8:00, lounas 10:45, välipala 13:00. Olen sanonut omalle lapselle että ei eväitä kouluun vaan syö välipalan kotona koulun jälkeen. Kyllähän häntö harmittaa kun kavereilla on joka päivä joku hieno marjasmoothie tai eväspatukka mukana.
Niin mitä jos nämä lapset, jotka syövät välipalan koulussa, eivät syö sitä kotona? Miksi kotona pitäisi vielä klo 14 jälkeen syödä välipalaa, koska sehän vain vie tilaa päivälliseltä joka Suomessa pääsääntöisesti syödään klo 17-18 välillä.
Ei välipalan ole tarkoitus täyttää mahaa vaan se on vain välipala. Ja kyllä nää koulussa smoothien syöneetkin syövät vielä välipalan kotona kuulemma.
Kritisoin tässä sitä että hetikohta lounaan päälle pi
Koulussa on yleensä aika rankkaa olla verrattuna pelkästään kotona lorvimiseen. Aivot tarvitsevat energiaa oppimiseen ja liikuntatunneilla ja välkällä palaa energiaa. Miksi ihmeessä pienellä lapsella ei saisi olla klo 13 nälkä? Kotona maatessa ihmettelen kyllä sitä miksi sielläkin pitää syödä koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ylipaino on syynä 2. tyypin diabetekseen. Siihen ei kiinnitetä riittävästi huomiota.
Some ja rajoittamaton liittymä aiheuttaa lihavuutta. Some pitää rajoittaa 1 tuntiin.
Vierailija kirjoitti:
Ranskassa ei juurikaan aamupalaa syödä. Jopa pikkulapset lähtevät liikkeelle maitokahvin ja patonkipalasen voimin.
Lounas on kouluissa hyvää. Maksullista kylläkin, mutta vanhempien tuloihin suhteutettuna edullista. Onko tässä Suomenkaan systeemissä järkeä, kun verorahoilla kustannettu ruoka kaadetaan samoin tein laskiämpäriin?
Lounasta syödään ja se on hyvää. Olipa se sitten koulussa, kotona, työpaikalla, kortteliravintolassa.
Iltapäivällä välipalaa syövät vain pikkulapset. Nutellaa, patonkia, pullaa, hedelmiä. Aikuiset ja teinit nappaavat kupin kahvia ja taas jaksaa.
Päivällistä ei kukaan syö klo 16. Silloin ollaan vielä töissä, teinit koulussa tai treeneissä. Pikkulasten äidit ovat ruokakaupoissa lapsineen ostamassa päivällistarvikkeita.
Päivällinen on noin klo 18-20 välisenä aikana. Kaikki ovat tulleet kotiin ja vanhemmat ovat saaneet ruoan valmiiksi. Ja todellakaan ei mitään einek
Suomalaisilla on kummallinen ajatus että vain suomalainen tapa ajoittaa päivän ateriat on oikea ja terveellinen. Eli kaikissa muissa maissa missä on eri ateriarytmi ollaan väärässä.
Epäilen että aikainen lounas 10:30-11:30 on peruja agraariselta ajalta kun herättiin kukonlaulun aikaan. Nyt jos heräilee 7:00-7:30 niin aika nopeasti tulee lounas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta toisaalta Ranskassa monet äidit ovat syömishäiriöisiä. Kulttuuri opettaa naiset kieltäytymään ruoasta suurimman osan päivästä, jotta pysyy laihana. Suomessa taas päinvastoin, laihuutta ei taideta arvostaa enää samalla tavalla ja syömishäiriötkin ovat muuttuneet enemmän ylensyönnin puolelle. Kumpi sitten on parempi, sitä en tiedä, mutta kyllä ranskalaisessa kulttuurissa on huonojakin lapsille haitallisia puolia, vaikka lapsilla ei diabetesta niin paljon olekaan kuin Suomessa.
Terveellistä syömistä on vaikeaa toisaalta opettaa enää siinä vaiheessa, jos mitään tervettä esimerkkiä ei ole koskaan osattu antaa. Tämä kaikille niille "huikopala" ja joka lauantai limsa, sipsi,dippi ja jättisäkki karkkia -perheille tiedoksi.
Onko ajateltu sitä asiaa, joidenkin lääkkeiden sivuvaikutuksena , masennus- ja kolesterolilääkkeet, lihavuus myös ua prosessoitu ruoka rasvainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ylipaino on syynä 2. tyypin diabetekseen. Siihen ei kiinnitetä riittävästi huomiota.
Väärin. Taustalla hormonitoiminnan häiriö ja se aiheuttaa sekä ylipainon että diabeteksen. Ylipaino ei ole syy vaan seuraus.
Liian monessa suomalaisperheessä syödään joka päivä sellaista ruokaa mikä ei ole tarkoitettu joka päivä syötäväksi ja siitä on vaikea luopua aikuisena mihin lapsena on totutettu. Netti myös sylkee koko ajan reseptejä, joista terveellisyys on kaukana. Ravintotiedon ja kotitalouden opetuksen tuntimäärien lisäys koulujen opetusohjelmiin maksaisi kyllä tulevaisuudessa itsensä takaisin pienentyneinä terveydenhoitomenoina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos koulussa on syöty lounas 10:30-11, niin oletteko todella sitä mieltä että kello 13 tarvitsee lisää syötävää että pärjää? Mitäs täällä kirjoitettiin siitä että totutetaan lapset syömään koko ajan?
Sitä se ihmiselle sopimattoman ravinnon syönti teettää. Ranskassa ei tunnetusti voita, kermaa ja eläinrasvoja säästellä.
Kasvisöljyt joilla täällä terveellinen voi ja eläinrasva korvataan lienee yksi syy metaboliseen oireyhtymään ja sydäntauteihin:
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä on geneettinen alttius. Toki painonhallinnalla voidaan sairastumista siirtää eteenpäin tai jopa ehkäistä.
Ei ole geneettinen alttius, kun eihän geenit voi muutamassa vuosikymmenessä noin paljon muuttua. Ei ennen ollut 2. tyypin diabeetikkoja lapsissa. Suomalaiset ovat lihavia ja se on se syy.
Kannattaa nyt kuitenkin tutustua faktoihin, jos molemmilla vanhemmilla on DM2, on riski tautiin 70%, jos vain toisella vanhemmalla on riski 40%. Ja kuten kirjoitin, voi sairastumista siirtää tai jopa estää painonhallinnalla.
Vierailija kirjoitti:
Jos koulussa on syöty lounas 10:30-11, niin oletteko todella sitä mieltä että kello 13 tarvitsee lisää syötävää että pärjää? Mitäs täällä kirjoitettiin siitä että totutetaan lapset syömään koko ajan?
Oletko nähnyt millaisia määriä pienet lapset syövät koulussa? Se on kärpäsenpaskaa verrattuna aikuisen ruokamääriin. Lapset ovat muutenkin hitaita syömään, eivät välttämättä edes ehdi syödä vatsaansa täyteen ajassa, joka on annettu. Sen jälkeen vielä uutta oppiessa aivot toimivat huipputeholla, juostaan ja kiipeillään 2 h jumppasalissa, mikä ongelma on syödä joku smoothie klo 13? Mielestäni ongelma on se, että lapset saavat kotiin tultuaan syödä kaapit tyhjäksi yksin odotellessa vanhempia kotiin. Mitä sille voisi tehdä? Niin, ehkä siis antaa lapsen syödä välipala valvotussa ympäristössä koulussa, eikä yksin kotona kun kukaan ei katso onko suuhun menossa kolme pullaa lähikaupasta vai se yksi smoothie.
Mielestäni ei ole mitään ongelmaa, että pieni lapsi syö välipalan. Etenkin jos harrastaa rankkaa liikuntaa myös vapaa-ajalla, niin ei ole mitään pahaa ottaa sitä välipalakeksiä iltapäiväkerhossa.
Ylipainoiset lapset eivät ole lihoneet sen takia, että syövät klo 13 terveellisen välipalan koulussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä on geneettinen alttius. Toki painonhallinnalla voidaan sairastumista siirtää eteenpäin tai jopa ehkäistä.
Ei ole geneettinen alttius, kun eihän geenit voi muutamassa vuosikymmenessä noin paljon muuttua. Ei ennen ollut 2. tyypin diabeetikkoja lapsissa. Suomalaiset ovat lihavia ja se on se syy.
Kannattaa nyt kuitenkin tutustua faktoihin, jos molemmilla vanhemmilla on DM2, on riski tautiin 70%, jos vain toisella vanhemmalla on riski 40%. Ja kuten kirjoitin, voi sairastumista siirtää tai jopa estää painonhallinnalla.
Syy on hiilihydraattien syöminen geeneistä riippumatta. Jos ei kaada hiilihydraatteja kurkustaan alas ei myöskään tyypin 2 diabetes iske.
Onko edes ihme? Hetki sitten törmäsin tik tokissa johonkin videoon, jonka aiheena oli lasten ruokailutottumukset. Kommenttikentässä mammat kilpaa julistivat, että kyllä lapsen täytyy saada juuri sitä ruokaa mitä itse haluavat. Joku vielä naureskeli että hänen teinipojalle maistuu ainoastaan einekset ja wolttiruoka.
90-luvulla syötiin sitä mitä äiti laittoi, jos ei maistunut niin sitten oltiin ilman.
Kiintymyssuhdeongelmat, vanhempien mielenterveysongelmat ja muut elämän haasteet, yksinäisyys, kiusaaminen, jatkuva internetin ja passivoivien pelikoneiden käyttö.
Siitä on suomalaisten lasten herkkuhimot tehty.
Saksassa vielä 4-luokkalaiset ovat kaikki päivät iltapäiväkerhossa koulun jälkeen, eikä heillä ole välttämättä vielä nelosellakaan omia kännyköitä. Vanhemmat hakevat sieltä, menevät sitten ehkä harrastuksiin tai kotiinsa. Syövät aina yhdessä samaan aikaan ruokapöydän ääressä.
Suomalainen ekaluokkalainen saa avaimen kaulaan ja syytökset niskaan, jos ei uskalla vielä kahden viikon saattamisen jälkeen kävellä yksin kouluun. Iltapäiväkerho loppuu huonossa tapauksessa jo ekan luokan jälkeen, koska niissä ei ole tilaa eikä ohjaajia tarpeeksi. Eikä juuri missään koulussa enää kolmasluokkalaisille järjestetä tällaista toimintaa. Yksinäisyys ja itseohjautuvuuden pakottaminen liian pienille lapsille on syynä siihen, miksi tuolla ostarin paistopisteellä kuhisee jotain 10-vuotiaita nulikoita ostamassa berliininmunkkia lounaan sijaan.
Ranskassa: säännölliset ruoka-ajat aina (aamiainen, lounas, välipala, päivällinen), odotusarvoisesti syödään kohtuudella ja yhdessä, monipuolisesti ja kaikkea, herkkujen pakkauskoot pieniä (ei hypermarketeissa, mutta niistä pitääkin riittää koko perheelle viikoksi), ei irtokarkkilaareja...
Sosiaalinen paine mukautua tähän muottiin on siellä todella kova. Kun tätä esimerkkiä toistetaan lapselle jokaikinen päivä kotona, koulussa, ystävien kotona ja koko yhteiskunnassa, kyllähän se pakostakin jollain tavalla näkyy. Sitä paitsi ennakoiva terveydenhoito on siellä aivan eri galaksissa kuin Suomessa, ja omalääkäri tyypilisesti uskaltaa huomauttaa myös elintavoista.
Mitä olen opettajana aitiopaikalta seurannut, joidenkin - ja aika monienkin - suomalaisnuorten energiajuomien ja muiden sokerilitkujen käyttö on aivan holtitonta. En käsitä, mistä heillä edes riittää niihin rahaa, mutta vielä käsittämättömämpää on, että he eivät tunne kehossaan, kuinka haitallisia juomat ovat. Sitten ihmetellään, että ahdistaa, tai ei päästä aamulla kouluun, kun keho on aivan sekaisin ja unirytmi päin peetä, eivätkä voimavarat riitä.
Tiedän kertoa, etten minäkään, aikuinen ihminen, saisi mitään aikaiseksi, jos marinoisin elimistöäni jatkuvasti järjettömillä määrillä sokeria ja piristeitä. Kahvikin vetää niin ylikierroksille, että yksi espressoshotti aamulla on juuri ja juuri kestokyvyn rajoissa.
Elämme kyllä mielenkiintoista aikaa, jossa meillä on enemmän tutkittua tietoa terveellisistä elintavoista kuin ikinä, mutta samalla myös houkutuksia enemmän kuin ikinä, ja niitä myös myydään meille mitä kekseliäimmillä tavoilla. Kaupan tarjonnasta varmaan 80% (?) on täyttä shaibaa, ja kai sitä joku ostaa, koska sitä siellä on tarjolla. Välillä tuntuu, että terveellinen elämä tällaisessa ympäristössä vaatii aivan kohtuutonta määrää itsekuria, varsinkin niiltä, joilla elämänhallinta on muutenkin syystä tai toisesta hakusessa.
Ranskassa suojaa juuri se, että ruokaan liittyvissä asioissa on vallallaan varsin vahva yhtenäiskulttuuri, joka antaa kunnon raamit sille, mitä, miten ja milloin syödään ja juodaan. Tämän ansiosta yksilö kestää paremmin markkinakoneiston aiheuttamaa painetta vetää napaansa, mitä milloinkin sattuu tekemään mieli.
Että ei yllättänyt tämä uutinen, mutta surettaa kyllä sitäkin enemmän.
Edelläolevista kommenteista huomaa sen että äitien suurin huoli on se että lapselle ei vaan tulisi nälkä. Nälkä ei ole vaarallinen tunne, vaarallisempaa on jos näläntunne piilotetaan jatkuvilla välipaloilla.