Suomessa nuorilla 9-kertaisesti 2-tyypin diabetesta Ranskaan verrattuna
...uutisoi YLE. Suomessa myös Euroopan maista ko. sairaus lisääntynyt eniten, lähes 4-ketraisesti vuoteen -90 verrattuna. Onko suomessa laitettu elintarvike- ja lääketeollisuuden laatimat ja lobbaamat ravintosuositukset niin täysimääräisesti käytäntöön, että se näkyy nyt tässäkin asiassa.
Kun Suomessa kiksuu näin moni asia, johtuuko se syvästä korruptiosta, jossa mm. ravitsemuksesta ei päätetä tieteellä ja tutkimustuloksilla, vaan sen sijaan kovin lobbari saa oman sitä hyödyttävän lainsäädäntönsä ja suositukset. Esim. suositellaan surkeata ruokaa, hyötyjinä ruokaa valmistava yritys, sekä lääketeollisuus sairastavuuden myötä.
Voiko olla, että Suomi valtiona olisikin tälläinen mätäpaise?
Kommentit (104)
Perunakaan ei ole muodissa, vaikkapa juuressärän osana. Valkoista pastaa ja valkoista riisiä syödään lisukkeenakin. Vehnämättöä pizzoina ja hampurilaisinakin.
Liikkumattomuus ja ylipaino, huonon ruoan lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
Arvatkaapa huviksenne mistä se johtuu. Puolentoista litran limupullot, energiajuomat, sipsit, hampparit, kfc ym. roskaruoka on nuorten, hemmoteltujen tyyppien pääasiallinen ravinto. Järjetöntä ylimielisyyttä ja tuhlausta jättää kouluruoka syömättä, siinä on sentään ravintoarvot kohdillaan. Oman terveytensä kustannuksella pelaavat.
Nuoret tarvitsevat energiaa. Ja kun Suomessa ruoka on pahaa, sitä ei syödä, vaan täytetään vaje roskaruoalla.
Ei teinejä kiinnosta mitkään ravitsemussuositukset. Ja herra varjele, ei minuakaan oikein nappaa, vaikka jo täti-ihminen olenkin, kun suositukset pursuavat tavaraa kuten maito, järvikala, ohra, ruis, talkkuna ja ties mitä muuta jota muinaissuomalaiset ovat savupirteissään syöneet.
Ruoka voi olla hyvää, vaikka onkin terveellistä. Eikä ruoka ihmiselle ole pelkkää polttoainetta, vaan ruokailu on myös sosiaalinen tapahtuma.
Kouluruokailu, joka on ankeampaa kuin missään vankilassa ja kotona harmaata lihakastiketta jurossa ja jäyhässä hiljaisuudessa. Juu, en ihmettele, että nuoriso katoaa mäkkäriin, paistopisteelle ja huuhtoo kaiken alas energiajuomalla.
Suomessa on myös unohdettu, että aikuisten kuuluu huolehtia lapsista ja myös nuorista. Nuoret tarvitsevat ohjausta, tukea, kannustusta, esimerkkiä, perhettä.
Ja tokihan meillä on hallitus, jonka mielestä jo ennestään kalliin ruoan alvin korottaminen on oikein järkevä toimenpide. Sitten voidaankin olla kuten jenkit konsanaan, köyhä syö vain tasan sitä höttöä mihin on varaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä on geneettinen alttius. Toki painonhallinnalla voidaan sairastumista siirtää eteenpäin tai jopa ehkäistä.
Ei ole geneettinen alttius, kun eihän geenit voi muutamassa vuosikymmenessä noin paljon muuttua. Ei ennen ollut 2. tyypin diabeetikkoja lapsissa. Suomalaiset ovat lihavia ja se on se syy.
Ranskassa osaavat lapsetkin syödä herkkuja kohtuudella. Kyllä sielläkin vedetään nutellaa ja vehnäjauhohöttöä joka päivä, mutta lapset eivät kokonaisuudessaan syö sitä niin suuria määriä. Kyse on kasvatuksesta. Opetetaan syömään kohtuullisia määriä jo lapsena, eikä toisaalta anneta lapsille ekalla puhelinta käteen ja olla katsomatta perään mitä muksu tekee iltapäivisin koulun jälkeen. On sanomattakin selvää, että jos elämme yksin pärjäämisen kulttuurissa, jossa välittämistä ei näytetä fyysisesti halaamalla ja olemalla kiinnostuneita lapsen elämästä ja turvallisuudesta eikä toisaalta lapsilla ei ole mitään kuria, kun ketään ei kiinnosta ja on omat pankkikortit ja puhelimet ja vapaus tehdä mitä vain typeriä valintoja jo hyvin pienenä, niin tämä on lopputulos. Itse itsensä kasvattaneita pulskia tunteisiinsa syöviä käytöshäiriöisiä lapsia nenät kiinni puhelimissa, kunto vanhusten tasolla ja niskassa emännänkyhmy.
Olen puhunut! Sitä saa mitä tilaa. Tämä on vuosikymmenien kehityksen tulos. Ysärillä oltiin vielä kohtuullisen hoikkia ja terveitä, kun kouluissa oli sentään joku kuri lapsilla, vaikka kotona se alkoikin jo löystyä pahemman kerran.
Vierailija kirjoitti:
Missään muualla ei juoda maitoa vauva-iän jälkeen samalla tavalla kuin Suomessa. Maito on tarkoitettu imeväisille, sen jälkeen sen juomiselle ei ole mitään syytä.
Ranskassa ei todellakaan lipitetä maitoa enää vauva-iän jälkeen. Mutta herkkuja kyllä syövät koululaiset ja nuoret, eivät ehkä siinä määrin kuin Suomessa, mutta kuvitelma siitä, että vain täällä nuoriso herkuttelisi on väärä.
Lisäksi on geenit. Suomi on pieni ja liian homogeeninen. Samat suvut samoissa pikkukylissä lisääntyneet keskenään vuosisatoja, niin kyllähän niitä sairauksia alkaa tulla.
Toinen juttu on myös kulttuuri. Ranskassa on perhe-instituutio onnistuttu pitämään kasassa ja perheillä on aikaa ja halua laittaa kunnon ruokaa ja syödä yhdessä. Joka päivä. Teinit ovat tulevat koulun ja treenien jälkeen kotiin ja istuvat illallispöydässä.
Ja ennen kuin kukaan tulee huutelemaan suomalaisista femakoista ja lehmistä tms,
Jaa missään ei juoda maitoa niin kuin täällä? Suomessa kulutus on laskussa ja nuoret litkii vettä ja muita juomia enemmän.
Sillävälin taas maitoa ja maitotuotteita per asukas enemmän menee Montenegrossa, Albaniassa, Sveitsissä, Kazakstanissa, Virossa.
Nykylasten vanhemmat on opetettu syömään aina kun on vähän paha mieli ja jos kaupat pursuavat houkutuksia ja lapsilla on rahaa käytettävissä, niin luuletteko, että lapsi osaa tehdä hyviä valintoja. Kouluruoka ja kotiruoka jäävät ihan syystä syömättä: koska herkut maistuu paremmalle kun niihin on jo suu ja aivot tottuneet. Lapset voivat pahoin ja se on koko yhteiskunnan, ei pelkästään vanhempien, vaikka myös heidän, vika.
Yllätys, että vapaa kasvatus näkyy tässäkin. Lapsille tarjotaan epäterveellistä ruokaa, että olisi mukavaa. Ennen kaikki söivät kouluruokaa, nykyisin on osa niitä jotka lähtevät syömään pizzaa ja hampurilaisia. Ei voida estää, kun lapsen pitää saada olla vapaa säännöistä.
Vierailija kirjoitti:
Liian suuri osa ravinnosta muodostuu huonoista hiilihydraateista: valkoista leipää, limuja, karkkeja, rasvaisia/suolaisia sipsejä, hampurilaisia, pitsoja, energiajuomia.
Kuinka moni syö kunnon aamupuuron raejuuston/kananmunien/juuston/täysjyväleikkeleiden kera, tai taysjyväleipää? Kouluruoka ei aiheuta diabetesta. Kyllä se on jokin muu. Myös tuoremehu liikaa juotuna on huono asia.
Ranskassa syödään käytännössä pelkästään valkoista vehnäleipää. Ehkä ruis, kaura jne. ei olekaan terveellistä?
Ja Ranskassa ei säästellä voita, kermaa, viiniä, valkoista patonkia, lihaa syödään enemmän kuin Suomessa.
On se outoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä on geneettinen alttius. Toki painonhallinnalla voidaan sairastumista siirtää eteenpäin tai jopa ehkäistä.
Ei ole geneettinen alttius, kun eihän geenit voi muutamassa vuosikymmenessä noin paljon muuttua. Ei ennen ollut 2. tyypin diabeetikkoja lapsissa. Suomalaiset ovat lihavia ja se on se syy.
Ne on molemmat yhdessä. Italian lapset on yhtä pulleita mutta diabetes harvinainen.
Enemmän labroja, matalammat raja-arvot, enemmän diagnooseja, enemmän lääkitystä. Vähän niinkuin ADHD:ssä. Ei sitä edes tunnettu 90-luvulla ja sitä ennen.Nyt se on joka toisella.
Ihan kuten AP sanoi.
Päälle nuorison jakautumien paljon liikkuviin ja täysin liikkumattomiin.
Varmistuksena pikaruokakulttuurin lisääntyminen ja normaalien ruokailujen vähentyminen.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Kyllä mua vähän kummastutti kun 1 appelsiini oli kalliimpi kuin suklaapatukka.
Vierailija kirjoitti:
Ranskalaisissa kouluissa istuvat oppilaat ja saavat kunnon ruokaa .Salaattia ja kotitekoista. Keittäjät paikan päällä.
Tämä säästö kouluruokien suhteen Suomessa lisää vaan sairauksia. Karkkikioskille kun ei ruoka kelpaa .
Ranskassa kouluruoka on maksullista, lapsilla eväät tai haetaan kotiin syömään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ranskalaisissa kouluissa istuvat oppilaat ja saavat kunnon ruokaa .Salaattia ja kotitekoista. Keittäjät paikan päällä.
Tämä säästö kouluruokien suhteen Suomessa lisää vaan sairauksia. Karkkikioskille kun ei ruoka kelpaa .
Kouluruoka on maksullista Ranskassa.
Onhan tuossa iso ero myös mitä tarjotaan
------Ranska
Ranskassa kouluruokamaksu ei saa ylittää kunnan omakustannushintaa, ja maksua alennetaan, jos perheen tulot ja koko sitä edellyttävät. Aterian ainesosat maksavat noin 1,50 €/lapsi/vrk. Aterian kokonaishinta on noin 7,00 €. Vanhemmat maksavat eri tavalla tuloista riippuen, jopa kokonaiskustannuksiin asti. Normaalituloiset (molemmat vanhemmat käyvät töissä) maksavat puolet. [3]Exempel på franska skolmatsmenyer[redigera | redigera wikitext]
Förskola och lågstadium 2013
Fyradagars vecka Förrätt Huvudrät tEfterrätt/OstFruktMåndag Sallad Grillad pärlhönsklubba med friterade grönsaker Chokladmousse Äpple
Tisdag-Lammcouscous Getost Apelsin
Torsdag Paté Fiskfilé med hollandaisesås och potatis Yoghurt naturell Kiwi
FredagTaboulé Ostomelett och ratatouille Fransk ost från LorraineÄ ppelkaka
Källa Wikipedia
Vierailija kirjoitti:
Maitoa EI OLE pakko juoda.
Maidon D-vitamiini tulee siitä kun sitä LISÄTÄÄN siihen maitoon. Yhtä hyvin voisit sanoa että D-vitamiinilisäraviinne on tärkeää.
Pohjoismaissa taas on korkeimmat osteoporoosi luvut vaikka meillä juodaan enemmän maitoa kuin varmaan missään muualla maailmassa. Joko se maidon kalcium ei imeydy tai sitten se vaan ei estä luukatoa. Huono perustelu kuitenkin.
Maitoa voi juoda jos oma keho sitä sietää mutta missään nimessä ei ole kyse ns. tarpeellisesta ruoka-aineesta.
Tämä väite ei ole totta.
Afrikan nälkämaissa on eniten osteoporoosia,toiseksi Japanissa.Miksi te välitätte väärää informaatiota.Afrikassa kyllä riittää aurinkoa eli D vitamiinia, mutta se ei riitä.Tarvitaan myös kalsiumia.Minä en tunne yhtäkään osteoporoosiin sairastunutta,että ei se nyt niin yleinen ole.Niin no lähipiirini taitaakin käyttää maitoa tai muita maitotuotteita..
Esimerkkejä ranskalaisista kouluruokalistoista
Esiopetus ja alakoulu 2013
Nelipäiväinen viikko: Alkuruoka, pääruoka, jälkiruoka/juusto, hedelmät
Maanantaisalaatti Grillattua helmikanan rumpukapulaa paistetuilla vihanneksilla Suklaamousse-omena
Tiistai - karitsan kuskus, vuohenjuusto, appelsiini
Torstai Pâté Kalafilee hollandaisekastikkeella ja perunoilla Jogurtti luonnollinen kiivi
Friday Taboulé Juustomunakas ja ratatouille ranskalainen juusto Lorrainesta Omenakakku
Lähde
Suomalainen ei tajua, että kyse ei ole siitä mitä syö, vaan siitä, miten paljon syö. Täällä on aina ollut tapana syödä maha niin täyteen että se lähestulkoon ratkeaa. Kun syö perunaa ja läskisoosia vaikka kolme lautasellista, niin on hyvä. Kuka ranskalainen edes santsaa päivällisellä? En usko että juuri kukaan. Syödään tasan tarkkaan sopivasti eikä yhtään liikaa. Ja nyt kun elintarvikkeet ovat muuttuneet epäterveellisempään suuntaan, niin kolme mäkkärin juustohampparia on vielä pahempi verisuonistolle kuin kolme lautasellista lihakeittoa ja viisi ruisleipää. Lihavia täällä kyllä riittää ihan joka ikäluokassa ja syy on ainoastaan se, ettei syödä kohtuudella. Jopa karkilla voi elää kohtuudella eikä diabetes iske, toki puutoksia voi ilmentyä.
Suomessahan aina koohotetaan säännöllisistä ruoka-ajoista. Että ei tulis nälkä eikä verensokeri laske ja mitä näitä on.
Aamupala, joku jopa syö tässä aamuvälipalan, lounas, välipala, päivällinen, tv-napostelu, iltapala ei ihme että on paljon painoa kun käytännössä 2-3 tunnin välein pitää saada suuhunpantavaa. Kroppa tottuu tähän ja nälkä tulee äkkiä vaikka kyllähän ihminen (myös teinit) pärjää helposti 6-8 tuntia ilman ruokaa ilman että mitään pahaa tapahtuu.
Euroopassa ja Pohjoismaissa on hyvin samanlaiset ravitsemussuositukset. Eri asia on, kuinka hyvin niitä noudatetaan. Suomessa aika huonosti.