Miksi ennen vanhaa kouluttamattomilla ja duunareilla oli varaa mutta nykyään heillä ei ole varaa?

Nyt on varaa ostaa vaikka kokonainen kerrostalo kaupungista.

Maailma muuttuu. Nykyään opiskellaan 30 ikävuotiaaksi asti ja sitten paiskitaan töitä niin pirusti että on varaa asua siinä edullisessa asunnossa ja loput rahat menee ruokaan sekä autoon. Lapsiin ei ole varaa ja kesämökistä tai sijoitusasunnosta voi vain haaveilla.

Vierailija kirjoitti:

Nyt on varaa ostaa vaikka kokonainen kerrostalo kaupungista.

Mutta onko varaa ylläpitää sitä?

Eikös nykyään kouluttamattomat ole syrjäytyneitä eli ap:n isovanhemmat olisi nykymaailmassa syrjäytyneitä. 😁

M32

Julkinen sektori oli huomattavasti pienempi. Mummosi siis kävi muutaman vuoden kansakoulun. Jos hän sairastui niin kunnassa oli kunnanlääkäri ja pari terveyssisarta. 

Silloin raha meni kotiin ja perheeseen. Tehtiin itse paljon ja uutta ostettiin vasta kun sille oli tarvetta. Nykyään ostetaan jatkuvasti uutta, vaikka vanhakin toimisi. Ruokia ei enää tehdä samalla tavalla alusta loppuun itse, eikä leivota säännöllisesti. Ei korjata ja uudisteta vanhaa, vaan ostetaan uutta tilalle. Elämän peruskulutus oli aivan erilaista.

Ennen oli varaa omakotitaloon, varastohalliin, kesämökkiin, kesäveneeseen, useampaan autoon. Löytyi kaikille vakituinen työpaikka.

Vierailija kirjoitti:

Silloin raha meni kotiin ja perheeseen. Tehtiin itse paljon ja uutta ostettiin vasta kun sille oli tarvetta. Nykyään ostetaan jatkuvasti uutta, vaikka vanhakin toimisi. Ruokia ei enää tehdä samalla tavalla alusta loppuun itse, eikä leivota säännöllisesti. Ei korjata ja uudisteta vanhaa, vaan ostetaan uutta tilalle. Elämän peruskulutus oli aivan erilaista.

Eikai nykyää ehdi/jaksa korjailla ja kokkailla kun käyt töissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin raha meni kotiin ja perheeseen. Tehtiin itse paljon ja uutta ostettiin vasta kun sille oli tarvetta. Nykyään ostetaan jatkuvasti uutta, vaikka vanhakin toimisi. Ruokia ei enää tehdä samalla tavalla alusta loppuun itse, eikä leivota säännöllisesti. Ei korjata ja uudisteta vanhaa, vaan ostetaan uutta tilalle. Elämän peruskulutus oli aivan erilaista.

Eikai nykyää ehdi/jaksa korjailla ja kokkailla kun käyt töissä.

Ei viitsitä. Kyllä ennenkin käytiin töissä ja silti tehtiin.

Aika harvalla  20-luvulla syntyneellä oli edes ajokorttia saati sitten henkilöautoa. Todella harvinaista, että niin oli.

Siihen aikaa yliopistot olivat Helsingissä ja Turussa, ja mm. eläinlääkärit kouluttautuivat ulkomailla. Eikä ollut ammattikoulua ja lukiota joka pitäjässä niin kuin oli joskus 70-luvulla. Oli paljon sellaisia töitä, joihin ei autokoulua kummempaa koulutusta vaadittu. Nyt pitää olla joku korkeakoulututkinto siivoojaksikin.

Omat lapseni ovat nyt noin kolmekymppinä ammattikoulun käyneinä hankkineet oman asunnon ja oman auton. Kesämökkiä ja 4 lasta ei ole vielä kenelläkään, mutta ehkä he ehtivät hankkia nekin vielä joskus. Kotoa ei ole ollut paljon varaa avustaa. Ajokortti ja jonkunlainen kulkuneuvo kustannettiin, jotta pääsivät aikanaan kulkemaan töihin.

Mummollasi ei ollut nollasopimusta. Metsätyöt tehdään nykyään koneella ja luultavasti metsäkoneenkuljettajalla on hyvin varaa kaikkeen siihen, mihin ap:n isovanhemmilla.

Nykyisin on kaikki päinvastoin: tämä kansa on ylikoulutettu työmarkkinoiden tarpeita ajatellen. Tehdastyö on tuotantolinjan napinpainajaa myöten korvamerkitty yksinomaan insinööreille ja julkinen sektori kaikille muiden alojen akateemisille. Mikään muu ei vaan kelpaa. Ammattikoulu- ja opistotutkinnoilta romutettiin kaikki arvo keksimällä välimuoto nimeltä AMK. Vain ja ainoastaan noilla AMK-tutkinnoilla saa sitten niitä jäljellejääviä hanttihommia, joita ennen tehtiin ilman mitään koulutusta. Jos sitten edustaa tiettyä ikäluokkaa, joka on kauttaaltaan opistokoulutettu (olivat tuolloin arvostettuja kouluja), rooli yhteiskunnassa on nykyisin lähinnä syrjäytyä ja taistella byrokratian kanssa, olla kiusanteon kohde. Tuo kiusabyrokratia työllistää tuhansia kuukausipalkkaisia akateemisia julkisella sektorilla. Nyky-yhteiskunta on sairas.

Nykyisin ei ole töitä, joihin kelpaa kouluttamattomat ihmiset. 

Ennen oli töitä tarjolla. Ei tarvinnut pitkiä koulutuksia, vaan työn oppi sitä tehdessään. Nyt koneet tekevät samat työt. Palkkataso ei ollut huima, mutta ei ollut vaatimustasokaan. Pääasia, että oli leipää pöydässä ja katto pään päällä. Yhden aikuisen palkalla pystyi elättämään perheen, vaatimattomasti, mutta kuitenkin. Useinhan naiset jäivät kotiin, kun lapsia alkoi tulla. Jotkut palasivat myöhemmin osa-aikatöihin esim. siivoojaksi ja tienasivat omaa rahaa. Tai perheen elatusta, kun miehen rahat haihtuivat viinahuuruina ilmaan.

Ajattelen omia isovanhempiani. Pappa oli syntynyt 1800-luvun lopulla ja käynyt vain kiertokoulua. Isältään hän oppi muurarin ammatin. Sitä saattoi siihen aikaan harjoittaa vain kesällä. Talvella pappa oli esim. metsätöissä, asemalla lastaamassa tavarajunia ym. 20-luvulla hän hankki pienen mökin, jota sitten hiukan laajensi, kun oli aika perustaa perhe. Mamma oli syntynyt 1900-luvun alussa. Hän oli käynyt kansakoulun kuten kaikki perheen 10 lasta, vaikka kotiolot olivat puutteelliset ja isä juoppo. Nuorena mamma oli aktiivinen nuorisoseuralainen. Joitakin vuosia hän työskenteli kahvilassa aseman kupeessa ja siellä hän tapasi papan. Mamma jäi kotiin, syntyi neljä lasta. Vaikka oli ahdasta, niin heillä oli muutama vuokralainen ja siten saivat leivän jatketta varsinkin talvella. Elämä ei ollut leveää, mutta ihan hyvää, sillä esim. viina ei kuulunut kuvioihin, vaan kristilliset arvot olivat tärkeät. Minä muistelen isovanhempiani lämmöllä. Voisi sanoa, että olin heidän viides lapsensa.  

Siihen aikaan 60h työviikko oli ihan normaalia ja toki siitä maksettiinkin. Lapsia ei tarvinnut erityisemmin viihdyttää vaan ne menivät siinä muun elämän ohessa. Matkustelu oli sitä, että mentiin yökylään viereisessä kaupungissa asuville serkuille. Mummoni pääsi ensimmäisen kerran ulkomaille vasta eläkkeellä. Töiden jälkeen oltiin kotona, joten mihinkään ylimääräiseen ei mennyt rahaa. Tavarat hankittiin käytettyinä ja niitä kunnostettiin eikä hankittu uusia.

Ennen vanhaan rahan arvo oli ihan toinen. Nykyään kaikki maksaa enemmän. Ennen oli töitä, joita pystyi tekemään ilman koulutusta. Nyt kaikkeen vaaditaan koulutus. Lyhin koulutusvaatimus tarkoittaa että palkkakaan ei ole kummoinen nykyään. Tästä johtuen ihmiset yrittävät kouluttautua, sillä seurauksella että on ylikoulutettuja työttömiä. Kun töitä ei vain yksinkertaisesti ole. Toki voi yrittää työllistyä itse yrittäjänä, mutta nykymaailmassa yrittäjä on täysin lainsuojaton ja se, jolta kaikki kiskovat rahaa. Tästä seuraa se että yrittäjyys ei kannata.

Nyky-yhteiskunta on kierteessä, jossa mikään ei kannata ja silti yritetään saada taloutta ylös ja kannattamaan. 

Persuissa on eniten pudokkaita ja kouluttamattomia.. Heitä on eniten tuilla ja kortistossa.. Siinä syy. 👍

Ennen ei ollut kaiken taloudellisen toiminnan tappavaa verotusta. Toisaalta yhteiskunnalta ei saatu juuri muuta kuin lyhyt koulunkäynti perusinfra. Palkat julkisen sektorin työpaikoissa olivat suhteessa paljon alhaisemmat kuin nykyisin.

Sosiaalidemokratia on tuhonnut maan talouden.

Töissä oli ennen vähän pakko käydä vaikka pienemmälläkin palkalla, jos mieli syödä ja ruokkia perheensä. Silloin tietysti oli kouluttamattomillekin töitä, parhaat sitten esim. raksalla erikoistuivat vaikka hyviksi muurareiksi ja silloin sai parempaa palkkaa. Niinköhän kelpaisi fyysinen työ monellekaan nuorelle. Yleensä koneita ei ollut paljon esim. teiden rakentamiseen. Se oli melkoisen rankkaa lapiotyötä.

Ehkäisyä ei oikein ollut, niin lapsia tuppasi tulemaan, vaikka ei olisi halunnutkaan kovin montaa.

Nyt jo vaaditaan valtiota maksamaan 750 euroa perheen linnanmäen reissuun, on se köyhää tämä nykyelämä.

Vierailija kirjoitti:

Silloin raha meni kotiin ja perheeseen. Tehtiin itse paljon ja uutta ostettiin vasta kun sille oli tarvetta. Nykyään ostetaan jatkuvasti uutta, vaikka vanhakin toimisi. Ruokia ei enää tehdä samalla tavalla alusta loppuun itse, eikä leivota säännöllisesti. Ei korjata ja uudisteta vanhaa, vaan ostetaan uutta tilalle. Elämän peruskulutus oli aivan erilaista.

Kyllä asia vähän mysteeriltä tuntuu. Asumisen kulut kotitalouksissa ovat nousseet. Mutta ruoka ja liikenne muodostavat koko ajan pienemmän osan kotitalouksien menoista.