Skitsofrenia olikin MS-tauti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin, skitsofreniakin näkyy aivokuvissa, siellä on niitä tulehdusmuutoksia, joita ms-taudissakin ja lisäksi saattaa olla harmaat alueet pienempiä etenkin lääkitystä käyttäneillä ja aivojuovio korostunut.

Psykiatrisista sairauksista dissosiaatiohäiriössä esiintyy jopa näön menetystä ja puutumisoireita, kuten videon naisella oli esiintynyt ms-taudin yhteydessä.

Dissosiaatiohäiriön taustalla on traumatbja pitkäkestoinen stressi kuten useimmiten skitsofreniankin.

Maalaisjärjellä ajateltuna mikään ei estä pitkäkestoisen stressin olemista myös ms-taudin taustalla. On selvää, että mieli, keho, aivot ja hermosto reagoivat siihen jollain tavalla!

Miksi aivojuovio korostuu ja miksi harmaat alueet pienemmät? 

Skitsofrenialääkkeet pienentävät aivojen tilavuutta sekä apinoilla tehdyissä eläinkokeissa, että ihmisillä. Luulen, että harmaiden alueiden pienuus liittyy tähän. En ole varma, ovatko harmaat alueet pienempiä niillä skitsofreenikoilla, joita ei ole lääkitty.

Aivojuovio osallistuu monimutkaisten liikesarjojen oppimiseen ja kontrollointiin ja se voi vaurioitua esimerkiksi Parkinsonin taudissa. Skitsofrenialääkkeet voivat aiheuttaa parkinsonismia. Ehkä aivojuovio pyrkii kompensoimaan lääkkeiden vaikutusta ja siksi suurenee? Vertailutietoa lääkitsemättömien ja lääkittyjen skitsofreenikoiden aivoista on vaikea löytää, koska lääkitys aloitetaan usein jo kauan ennen skitsofrenian diagnosointia psykoosilääkkeitä käytetään Suomessa yleisesti esimerkiksi unettomuuteen sekä lasten ja aikuisten mihin tahansa ei toivottuun käytökseen (esimerkiksi liika nokkela kielenkättö tai mielenkäyttö, joka ärsyttää itseään auktoriteettinä pitäv[i]ää henkilö[it]ä.)

Vierailija kirjoitti:

Voiko lääkitykset vaikuttaa jotenkin likvor-kanavaan (esim. laajentuu)? 

Mitä tarkoitat likvor-kanavalla? Likvor on selkäydinnestettä ja se kulkee (yllätys, yllätys) selkäytimessä. Aika hurjaa olisi, jos lääkitys selkäydinkanavaa laajentaisi.

Vierailija kirjoitti:

Niin, skitsofreniakin näkyy aivokuvissa, siellä on niitä tulehdusmuutoksia, joita ms-taudissakin ja lisäksi saattaa olla harmaat alueet pienempiä etenkin lääkitystä käyttäneillä ja aivojuovio korostunut.

Psykiatrisista sairauksista dissosiaatiohäiriössä esiintyy jopa näön menetystä ja puutumisoireita, kuten videon naisella oli esiintynyt ms-taudin yhteydessä.

Dissosiaatiohäiriön taustalla on traumatbja pitkäkestoinen stressi kuten useimmiten skitsofreniankin.

Maalaisjärjellä ajateltuna mikään ei estä pitkäkestoisen stressin olemista myös ms-taudin taustalla. On selvää, että mieli, keho, aivot ja hermosto reagoivat siihen jollain tavalla!

Aiheuttaja on infektio aivoissa. Hiljaa toimiva infektio.

Vierailija kirjoitti:

Niin, skitsofreniakin näkyy aivokuvissa, siellä on niitä tulehdusmuutoksia, joita ms-taudissakin ja lisäksi saattaa olla harmaat alueet pienempiä etenkin lääkitystä käyttäneillä ja aivojuovio korostunut.

Psykiatrisista sairauksista dissosiaatiohäiriössä esiintyy jopa näön menetystä ja puutumisoireita, kuten videon naisella oli esiintynyt ms-taudin yhteydessä.

Dissosiaatiohäiriön taustalla on traumatbja pitkäkestoinen stressi kuten useimmiten skitsofreniankin.

Maalaisjärjellä ajateltuna mikään ei estä pitkäkestoisen stressin olemista myös ms-taudin taustalla. On selvää, että mieli, keho, aivot ja hermosto reagoivat siihen jollain tavalla!

Skitsofreniaa ei diagnosoida minkään aivokuvantamistutkimuksen perusteella, vaan pelkkien oireiden. Skitsofrenia ei näy aivokuvantamistutkimuksissa, kuten ei mikään muukaan psykiatrinen häiriö. Ihmisille on muodostunut käsitys, että skitsofrenia näkisi aivokuvantamistutkimuksissa, koska ryhmätasolla skitsofreniadiagnoosin saaneilla on löydetty tilastollisesti poikkeavia muutoksia aivojen rakenteessa. Tämä ei ole diagnostiikan kannalta mielenkiintoista: esimerkiksi lapsuusiän traumoista kärsineillä potilailla on samanlaisia tilastollisia poikkeamia, kuin skitsofreniadiagnoosin saaneilla. Toisin sanoen poikkeamat eivät ole skitsofrenialle spesifejä eivätkä riittäviä: suurimmalla osalla potilaista ei ole mitään normaalivariaatiosta poikkeavaa aivojensa rakenteessa. Tämän vuoksi skitsofreniaa ei voi diagnosoida aivojen rakenteesta. Heikkolahjaiset ihmiset joilla ei ole mitään tilastotieteen peruskäsitteiden tajua eivät erota yksilötason poikkeamia ryhmätason poikkeamista, vaan kuvittelevat että skitsofrenia voitaisiin diagnosoida aivoista luettuaan uutisen, jossa kerrotaan skitsofreniaan liittyvän aivojen rakenteellisia poikkeamia. Tutkimuksissa kuitenkin verrataan ryhmätasolla ihmisiä keskenään. Asiaa voidaan hahmottaa niin, että otetaan kaksi ryhmää, jotka muodostavat molemmat aivojen rakenteellista hajontaa kuvaavan normaalijakauman. Tilastollinen ero tarkoittaa sitä, että nämä normaalijakaumat eivät ole aivan täysin päällekkäisiä keskenään, vaan esimerkiksi 10 % skitsofrenia-diagnoosin saaneista jää normaalijakauman ulkopuolelle.

Tällaisestakin erosta saadaan helposti tilastollisesti merkitsevän, jolloin tutkijat toteavat, että skitsofreniaan liittyy poikkeama jossain aivojen rakenteessa, vaikka 90 % skitsofreenikoista olisi normaalivariaation sisällä. MS-taudissa taas tulehdusmuutokset ovat niin systemaattisia ryhmätasolla, että aivokuvantamistutkimuksia voidaan käyttää MS-taudin diagnostiikassa. Efektikoon pitää olla suuri ja yleistettävissä perusjoukkoon ennen, kuin voidaan puhua mistään kliinisesti merkitsevästä poikkeamasta aivojen tasolla eli sellaisesta muutoksesta, joka liittyy systemaattisesti oirekuvaan ja jota voidaan käyttää näin ollen yksilötasolla diagnostiikan apuvälineenä. Aivot ovat plastinen elin joten pelkkä tilastollisesti merkitsevän eron toteaminen ei tarkoita, että ero liittyisin nimenomaan tutkittavaan häiriöön, vaan pitkää myös kontrolloida muut aivojen rakenteeseen ja toimintaan liittyvät ympäristötekijät ja kontekstuaaliset ja muut taustatekijät, mikä jää usein aivokuvantamistutkimuksissa tekemättä ennen johtopäätösten tekemistä. Hyvänä esimerkkinä se, että neuroleptien vaikutus aivoihin on ensin tulkittu skitsofrenian psykopatologiaksi ja sitä pidetty todisteena skitsofreniasta aivosairautena, vaikka samoja muutoksia on havaittu eläimillä, joille on syötetty neuroleptejä. 

Vierailija kirjoitti:

Videon naisella oli onni saada skitsofreniadiagnoosi ensin. Muutoin hän ei kyllä olisi ottanut MS-tautidiagnoosia noin kevyesti!

Jaa, olen saanut MS diagnoosin suorilta. En kyllä kauhean dramaattisesti asiaan suhtautunut. Päätin katsoa päivä kerrallaan, mitä tulee. Suhtautuminen näihin on hyvin yksilöllistä, niin kuin on sairauskin. 

Vierailija kirjoitti:

Toki lääkärit tekevät myös sellaisia virheitä, joita ei saisi tapahtua. Siksi kaikki virhediagnoosit tulisi tutkia kunnolla.

Kuitenkin, lääkärit tekevät päätöksiä niillä tiedoilla, joita on. Ei jokaista potilasta voi tavallisen päänsäryn vuoksi laittaa magneettikuvaukseen (tai toki voisi, muttei meistä kukaan olisi valmis maksamaan sellaista määrä veroja jota tarvittaisiin kaikkien pientenkin oireiden läpikotaiseen kartoittamiseen kattavilla labroilla, kuvauksilla ja muilla tutkimustoimenpiteillä). Toki sitten jollain yhdellä kymmenestä tuhannesta se tavallisen oloinen päänsärky onkin joku aivoverenvuoto johon se ihminen kuolee heti lääkäristä kotiin palattuaan. 

Tavallinen yskä tai tavalliset vatsavaivat voivat toki olla syöpää. Eivät yleensä ole, mutta yksittäistapauksissa kyllä. Jälkikäteen on tietenkin helppo sanoa, että jos lääkäri olisi _heti_ laittanut jatkotutkimuksiin kun "pakki oli ollut sekaisin pari

Kun potilas tulee kovissa kivuissa päivystykseen niin lääkärin ei tarvitse kuin katsoa ja päättää, että potilaan kivut on vaan psykoottinen kohtaus ilman, että tutkii millään tavalla?

Eihän tuossa ole mitään tekemistä enää terveydenhuollon kanssa. Samanlaiset päätelmät voi tehdä vaikka roskakuski, jos ei kerta haluta tutkia pidemmälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko lääkitykset vaikuttaa jotenkin likvor-kanavaan (esim. laajentuu)? 

Mitä tarkoitat likvor-kanavalla? Likvor on selkäydinnestettä ja se kulkee (yllätys, yllätys) selkäytimessä. Aika hurjaa olisi, jos lääkitys selkäydinkanavaa laajentaisi.

Mietin vaan, että voiko likvor-nesteen kierto häiriintyä, jos "nukkuu" lääkkeillä (eli sammuu). Näin ollen kanava voi laajentua? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko lääkitykset vaikuttaa jotenkin likvor-kanavaan (esim. laajentuu)? 

Mitä tarkoitat likvor-kanavalla? Likvor on selkäydinnestettä ja se kulkee (yllätys, yllätys) selkäytimessä. Aika hurjaa olisi, jos lääkitys selkäydinkanavaa laajentaisi.

Mietin vaan, että voiko likvor-nesteen kierto häiriintyä, jos "nukkuu" lääkkeillä (eli sammuu). Näin ollen kanava voi laajentua? 

Mihin se laajenisi kun likvorin määrä pysyy samana?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko lääkitykset vaikuttaa jotenkin likvor-kanavaan (esim. laajentuu)? 

Mitä tarkoitat likvor-kanavalla? Likvor on selkäydinnestettä ja se kulkee (yllätys, yllätys) selkäytimessä. Aika hurjaa olisi, jos lääkitys selkäydinkanavaa laajentaisi.

Mietin vaan, että voiko likvor-nesteen kierto häiriintyä, jos "nukkuu" lääkkeillä (eli sammuu). Näin ollen kanava voi laajentua? 

Edelleenkin kyse on jostain todella poikkeuksellisesta, jos selkäydinkanava laajenee. Se kulkee päällekkäisten nikamien muodostamien nikamakaarten (vertebral arch) väliin jäävien nikama-aukkojen (foramen vertebrale) sisällä, mikä tarkoittaa, että nikamien rakenteenkin pitäisi muuttua.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Selk%C3%A4ydinkanava

Kuten sanoin, toki lääkärit tekevät myös sellaisia virheitä, joita ei saisi tapahtua. Siksi kaikki virhediagnoosit tulisi tutkia kunnolla. Tässä tapauksessa on hyvin mahdollista, että tällainen virhe on tapahtunut. 

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko lääkitykset vaikuttaa jotenkin likvor-kanavaan (esim. laajentuu)? 

Mitä tarkoitat likvor-kanavalla? Likvor on selkäydinnestettä ja se kulkee (yllätys, yllätys) selkäytimessä. Aika hurjaa olisi, jos lääkitys selkäydinkanavaa laajentaisi.

Mietin vaan, että voiko likvor-nesteen kierto häiriintyä, jos "nukkuu" lääkkeillä (eli sammuu). Näin ollen kanava voi laajentua? 

Mihin se laajenisi kun likvorin määrä pysyy samana?

Jos tulee ns. tukoksia? Vähän kuin jossain lymfajärjestelmässäkin voi olla tukoksia, joita muun muassa hieronnalla avataan. 

Sukulaismies. Lähetettiin kotiin ja käskettiin hommata tehokkaampaa yskänlääkettä, kovat rintakivut johtuivat kuulemma yskästä. Muutaman päivän kuluttua kuoli ja sydänoireet syynä. 

Vierailija kirjoitti:

Sukulaismies. Lähetettiin kotiin ja käskettiin hommata tehokkaampaa yskänlääkettä, kovat rintakivut johtuivat kuulemma yskästä. Muutaman päivän kuluttua kuoli ja sydänoireet syynä. 

Jestas. 

Tiedän henkilön, jolla oli mahaoireita ja vaan sanottiin, että syö kipulääkkeitä. Nuori ihminen vielä. Ei tutkittu. SAnottiin vaan että pään sisällä on noi kivut.

No sillä todettiin sitten syöpä mahassa. Ei enää parannettavissa.

IBD:tä sanottiin vaan ohivuotoinkontinenssiksi ja määrättiin ummetuslääkettä. 

Vierailija kirjoitti:

Toki lääkärit tekevät myös sellaisia virheitä, joita ei saisi tapahtua. Siksi kaikki virhediagnoosit tulisi tutkia kunnolla.

Kuitenkin, lääkärit tekevät päätöksiä niillä tiedoilla, joita on. Ei jokaista potilasta voi tavallisen päänsäryn vuoksi laittaa magneettikuvaukseen (tai toki voisi, muttei meistä kukaan olisi valmis maksamaan sellaista määrä veroja jota tarvittaisiin kaikkien pientenkin oireiden läpikotaiseen kartoittamiseen kattavilla labroilla, kuvauksilla ja muilla tutkimustoimenpiteillä). Toki sitten jollain yhdellä kymmenestä tuhannesta se tavallisen oloinen päänsärky onkin joku aivoverenvuoto johon se ihminen kuolee heti lääkäristä kotiin palattuaan. 

Tavallinen yskä tai tavalliset vatsavaivat voivat toki olla syöpää. Eivät yleensä ole, mutta yksittäistapauksissa kyllä. Jälkikäteen on tietenkin helppo sanoa, että jos lääkäri olisi _heti_ laittanut jatkotutkimuksiin kun "pakki oli ollut sekaisin pari

Jep ja kun se 1/10 000 -tapaus laittaa videon nettiin, niin kohu on valmis. Varsinkin kun on vain se yksipuolinen versio saatavilla. Lääkärithän ei voi noihin tietenkään mitään sanoa kuin yleisellä tasolla, mikä ei auta yksittäistapauksessa hahmottamaan, mitkä oikeasti on ollu niitä keskeisiä pointteja ja faktoja tapauksessa.

Ihmiset harvoin käyttää näissä tervettä järkeä ja kriittisyyttä. Sama ilmiö toki näkyy laajemmin muutenkin ihmisten keskuudessa. 

Tuo on karmea tauti jos ilmenee aggressiivisessa muodossaan. Tätini menehtyi siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki lääkärit tekevät myös sellaisia virheitä, joita ei saisi tapahtua. Siksi kaikki virhediagnoosit tulisi tutkia kunnolla.

Kuitenkin, lääkärit tekevät päätöksiä niillä tiedoilla, joita on. Ei jokaista potilasta voi tavallisen päänsäryn vuoksi laittaa magneettikuvaukseen (tai toki voisi, muttei meistä kukaan olisi valmis maksamaan sellaista määrä veroja jota tarvittaisiin kaikkien pientenkin oireiden läpikotaiseen kartoittamiseen kattavilla labroilla, kuvauksilla ja muilla tutkimustoimenpiteillä). Toki sitten jollain yhdellä kymmenestä tuhannesta se tavallisen oloinen päänsärky onkin joku aivoverenvuoto johon se ihminen kuolee heti lääkäristä kotiin palattuaan. 

Tavallinen yskä tai tavalliset vatsavaivat voivat toki olla syöpää. Eivät yleensä ole, mutta yksittäistapauksissa kyllä. Jälkikäteen on tietenkin helppo sanoa, että jos lääkäri olisi _heti_ laittanut ja

Missä noin sanottiin??

Ohis

Tuli tuosta 1/10 000 luvusta mieleen, että onko todellakin erityisen harvinaista, että neuroleptit vievät unettomuuteen käytettynä lopunkin kyvyn nukkua. Ei vaan nukuta. 

Vierailija kirjoitti: Tiedän henkilön, jolla oli mahaoireita ja vaan sanottiin, että syö kipulääkkeitä. Nuori ihminen vielä. Ei tutkittu. SAnottiin vaan että pään sisällä on noi kivut. No sillä todettiin sitten syöpä mahassa. Ei enää parannettavissa.

Jos et ollut itse paikalla kuulemassa, sinä et tiedä pätkääkään, mitä vastaanotolla on sanottu.

Älkää uskoko aina kaikkea sontaa, mitä teille syötetään.

Tekeehän se tietysti elämästä jännempää, kun pääsee pöyristymään milloin mistäkin ja pahantahtoisesti juoruamaan eteenpäin ja kauhistelemaan ja voivottelemaan.