Lue keskustelun säännöt.
Te laihduttajat, miten saatte pidettyä ajatukset pois nälästä?
05.03.2024 |
Maha mouruaa, mutta vielä ei passaisi syödä, sillä olen pyrkinyt jaksottamaan ruokailut tasaisella syklillä. Tuntuu vain niin hiton vaikealta olla ja edes keskittyä mihinkään ku mahassa kurina käy. Miten te muut olette onnistuneet saamaan ajatuksenne pois näläntunteesta?
Kommentit (186)
Tuohon ei ole mitään apua. Itse olen ikäni jojotellut painon kanssa. Lihominen alkoi jo 3--vuotiaasta. Nyt on yli 40kg ylipainoa enkä jaksa enää välittää. Kaikki mahdolliset elämäntavat on kokeiltu ja aina nälkä vaivaa. Vähähiilarinen oli paras. Silloin oli pirtein olo, paino tippui, ja oli vähiten nälkä. Se vaan oli pitkän päälle raskas elämäntapa. Koko ajan syödä vain proteiinia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nälkä on vain tunne. Se menee myös ohi. Näin sanon itselleni ja se toimii, jos motivaatio on kohdallaan. Kannattaa pätkäpaastoilla.
Ei laihduttamisesta tule mitään, jos pitää kärsiä nälästä. Loppuu kyllä alkuunsa. Vaihda ruuat vähäkalorisiin tuotteisiin, niin voit syödä riittävästi. Vaihtaminen on helppoa, koska kaikissa paketeissa on nykyään tuoteseloste.
Kuinka moni on oikeesti kokeillut ihan normaalia syömistä? Aamupala, lounas ja päivällinen, tarvittaessa kunnon välipalaa.
Että syö oikeasti joka aterialla vähintään sen puoli lautasellista erilaisia kasviksia (pelkkä salaatinlehti ja yksi kurkunsiivu ei riitä) sekä riittävästi proteiinia, hiilaria ja hyvää rasvaa. Kasviksia voi syödä enemmänkin kuin sen 100-200g per ateria.
Kuinka moni on ihan aikuisten oikeasti kokeillut sitä?
Vierailija kirjoitti:
Laihduttaessa ei kuulu olla nälkä. Ei todellakaan. Siksi tämä ei ole vaikeata ja olen 100 varmasti pari kg kevyempi kesällä.
Kyllä nälkä on kaikilla ihan normaali olo kropassa toisinaan. Laihoilla ja lihavilla, kaikilla. Laihduttaessa tai ei laihduttaessa. Ero on siinä miten siihen suhtautuu. Minä tunnen välillä nälkää, eikä se minua haittaa. Vähentäkää sokeria, niin nälkä ei enää ole niin ongelmallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen reilusti ylipainoinen ihminen ja ymmärrän ongelmasi. Kun kerta kaikkiaan on vaan nälkä. Ehkä muilla ihmisillä ei ole nälkä, mutta minulla on. Ei siihen mitkään porkkanat auta, vaikka salaateista kyllä tykkäänkin muun ruokavalion osana.
Kokeileppa vetää oikein kunnon pihvi muussin ja uuniskasvisten kera. Päälle vähän maustevoita. Joku porkkana tikku ei auta KENENKÄÄN nälkään.
Moni on lihonut jo valmiiksi syömällä noita muussiannoksia. Järkevämpää olisi syödä pihvi ja kasvikset, perunamuusi on todella hiilihydraattipitoista ja sitä syö kerralla helposti liikaa. Yksi korkeimman GI-indeksinn ruokia, eli sisältää ison määrän nopeaa hiilihydraattia.
No höpö nyt taas. Jos söisit pelkkää pottumuussia, niin gl-indeksillä olisi jotain väliä, mutta jos syöt samalla muita hyviä ruoka-aineksia, mitkä pitää verensokerin tasaisena pitkään, niin korkeilla indekseillä ei ole merkitystä. Verensokeri nousee toki nopeasti ja insuliinia erittyy, mutta kun kropassa on samaan aikaan muuta pureskeltavaa, niin ei tapahdu verensokerin romahdusta.
Hiilareista mäkättää vain ylipainoiset. Normaalit ei välttele hiilareita.
Säästöliekki... lienee elämäntapavalmentajien / trainereiden keksimä termi? Voiko olla kyse siitä, kun liikkuu ja laihduttaa, tilalle tulee lihaksia, jotka painavatkin enemmän kuin se aiempi pois poltettu läski. Oikeasti laihtuminen on käynnissä koko ajan mutta painossa se ei vaan näy. Paino saattaa jopa nousta liikunnan myötä. Pidemmällä aikavälillä isommat lihakset kyllä kannattavat (painonhallinnassa) sillä isommat lihakset kuluttavat enemmän energiaa.
Toinen selitys "laihtumisen hidastumiselle" tunnetaan lääketieteessä. Kroppa pyrkii estämään isoja muutoksia, on se sitten lihominen / laihtuminen. Jos paino uhkaa selvästi pudota, kroppa alkaa "vaatimaan" lisää energiaa, se ei halua alkaa laihtumaan, vaan haluaa pysyä painossa jossa on. Onko se sitten säästöliekki? Se hidastuminen kun tapahtuu, teki laihtumisen miten tahansa. Kroppa yrittää estää laihtumisen (kunnes joutuu luovuttamaan). Ja elimistö toimii samoin toisin päin, lihomisen kanssa; näläntunne vähenee, jos energiaa on hotkittu ylenmäärin, ruokahalu voi olla pienempi pari päivääkin.
Ihminen ei heti samantien liho, jos on yhtenä päivänä syönyt liikaa. Ihannepainonsa saavuttaneet tietänee tämän, elämä ei ole pelkkää "terveellisiä elämäntapoja" vaan voi ihan huoletta herkutellakin, satunnaiset muutokset ruokavaliossa ei vaikuta painoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Säästöliekki... lienee elämäntapavalmentajien / trainereiden keksimä termi? Voiko olla kyse siitä, kun liikkuu ja laihduttaa, tilalle tulee lihaksia, jotka painavatkin enemmän kuin se aiempi pois poltettu läski. Oikeasti laihtuminen on käynnissä koko ajan mutta painossa se ei vaan näy. Paino saattaa jopa nousta liikunnan myötä. Pidemmällä aikavälillä isommat lihakset kyllä kannattavat (painonhallinnassa) sillä isommat lihakset kuluttavat enemmän energiaa.
Toinen selitys "laihtumisen hidastumiselle" tunnetaan lääketieteessä. Kroppa pyrkii estämään isoja muutoksia, on se sitten lihominen / laihtuminen. Jos paino uhkaa selvästi pudota, kroppa alkaa "vaatimaan" lisää energiaa, se ei halua alkaa laihtumaan, vaan haluaa pysyä painossa jossa on. Onko se sitten säästöliekki? Se hidastuminen kun tapahtuu, teki laihtumisen miten tahansa. Kroppa yrittää estää laihtumisen (kunnes joutuu luovuttamaan). Ja elimistö toimii samoin toisin päin,
Mulla on varmaan joku aineenvaihduntahäiriö (lääke sekoittanut muutama vuosi sitten) koska saatan parissa päivässä (esim jouluna) lihota 2kg ja sen laihduttamiseen menee 2-3 kuukautta n 1100 kcal ruokavaliolla. Ei siis ole nestettä eikä muutakaan höttöä. Samoin 2 vkoa sitten olin päivällisillä ja paino nousi 700g. Vielä en ole saanut pois 1100 kcal ruokavaliolla. Nyt pudotin 1000 kcal jos jotain tapahtuisi lopultakin. Ja koska mun on terveydellisistä syistä pakko laihtua merkitsen jokaisen suupalan yasioon, en arvaile sinnepäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä herkkupäivästä tulikin mieleeni kun nuorempana yritin laihduttaa. Pidin kaloreita matalalla ja jumppasin arkipäivisin, viikonloppusin söin "normaalisti" eli vähän herkua, vähän sitä, vähän tätä. Ihmettelin kun paino ei putoa ollenkaan vaikka syön niin vähän ja jumppaan.
Laitoin sapuskat kalorilaskuriin ja viikon saldo oli juuri mun kulutuksen verran tai jopa yli. Viikonlopun syömiset siis tuhosi koko viikon työn. Enkä edes syönyt mitään grillimättöjä tai pusseittain sipsejä.
Sulla on arkena mennyt kroppa säästöliekille ja viikonlopun mässyt kroppa on säilönyt talteen tulevia arkipäiviä varten. Hölmön hommaa tuollainen.
No eipä ole. Jos lauantaina vetää neljän tunnin leirityyppisen treenin, niin siinä tulee helposti yli tonnilla kcal kulutus.
Että ei oikein haittaa yhtään. Päinvastoin on terveellistä mättää kunnolla ruokaa.
Toki jos lauantaina juo viinaa illalla, niin sunnuntaina ei voi treenata ellei ole niin hyväkuntoinen että maksa on polttanut viinat pois kropasta puoleen päivään mennessä ja illalla voi käydä kevyellä lenkillä tai paiskoa betonielementtejä hallin seinään tunnin ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oleellisin on ehkä se että tajuaa nälän olevan ihan normaali olotila. Sitä ei tarvitse pelätä. Kun syö oikein, niin nälän pitääkin tulla. Se ettei koskaan ole nälkä taas ei ole biologian kannalta normaalia. Siihen kun kuitenkin aivonsa totuttaa, niin ihan normaali nälkä alkaa tuntumaan karmealta nälältä ja ettei sitä voi kestää. Länsimaissahan moni on tehnyt nälän tunteesta ikään kuin taudin. Se on kuin päänsärky. Siksi monen pitää hakea jo joku sandwich ärrältä ennen kuin voi lähteä töistä kotiin laittamaan ruokaa. Ikään kuin että jos nälkä nimittäin uhkaa kotimatkalla, niin se on jotain pelottavaa ja vaarallista.
Kun tämän tajuaa, se helpottaa tosi paljon. Oppii ikään kuin sanomaan itse itselleen, että antaa nälän tulla. Ruokaa kyllä saa, eli ei siihen kuole ja kuihdu pois. Ja lienee sanomattakin selvää, että se oikeasti kova nälkä vien tehot. Mutta tässä ei puhuta tietenkään siitä. Yksi l
Minulla on tapana viillellä itseäni aina kun kova nälkä iskee. Tai läimin poskiani punaiseksi samalla soimaten itseäni kovaan ääneen. Teen mielikuvaharjoitteita.
Tämä on auttanut paljon.
Vierailija kirjoitti:
Kummallinen pötsi on sinulla. Jos syöt oikealla ateriarytmillä oikeanlaista ruokaa, ei tule nälkä välillä.
Kummallinen nuppi sulla. Eri ihmiset on erilaisia. Pötsisi on erilainen kuin minun, samoin kuin muut ruhonosat. Lisäksi minulla on aivot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
5:2 - metodi, nälkää vain pari päivää viikosta
Minä en laihdu vaikka söisin arkisin päivän aikana sen ruisleivän vain ja tekisin keskiraskasta duunia noin 10h. Viikonloppuna tulee ryypättyä kaikki energiat talteen että pysyy paino samoissa. Arkisin ei vain auta syödä mitään juurikaan. Lounaaksi se ruisleipä tai pari ja kahvia päivän mittaan parisen litraa ilman mitään maitoja tai sokereita
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen reilusti ylipainoinen ihminen ja ymmärrän ongelmasi. Kun kerta kaikkiaan on vaan nälkä. Ehkä muilla ihmisillä ei ole nälkä, mutta minulla on. Ei siihen mitkään porkkanat auta, vaikka salaateista kyllä tykkäänkin muun ruokavalion osana.
Kokeileppa vetää oikein kunnon pihvi muussin ja uuniskasvisten kera. Päälle vähän maustevoita. Joku porkkana tikku ei auta KENENKÄÄN nälkään.
Moni on lihonut jo valmiiksi syömällä noita muussiannoksia. Järkevämpää olisi syödä pihvi ja kasvikset, perunamuusi on todella hiilihydraattipitoista ja sitä syö kerralla helposti liikaa. Yksi korkeimman GI-indeksinn ruokia, eli sisältää ison määrän nopeaa hiilihydraattia.
No höpö nyt taas. Jos söisit pelkkää pottumuussia, niin gl-inde
Tämä ketju on laihduttamisesta, joten täällä on luultavasti useampia ylipainoisia. Ei perunamuusi ole mitään fiksua ruokaa laihduttajalle kuin hyvin pienissä määrin.
Juuri uneksin suklaasta ja vaikka mistä. Nälkä on .........odotettava .
Ozempicilla. Vähentää ruokahalua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Säästöliekki... lienee elämäntapavalmentajien / trainereiden keksimä termi? Voiko olla kyse siitä, kun liikkuu ja laihduttaa, tilalle tulee lihaksia, jotka painavatkin enemmän kuin se aiempi pois poltettu läski. Oikeasti laihtuminen on käynnissä koko ajan mutta painossa se ei vaan näy. Paino saattaa jopa nousta liikunnan myötä. Pidemmällä aikavälillä isommat lihakset kyllä kannattavat (painonhallinnassa) sillä isommat lihakset kuluttavat enemmän energiaa.
Toinen selitys "laihtumisen hidastumiselle" tunnetaan lääketieteessä. Kroppa pyrkii estämään isoja muutoksia, on se sitten lihominen / laihtuminen. Jos paino uhkaa selvästi pudota, kroppa alkaa "vaatimaan" lisää energiaa, se ei halua alkaa laihtumaan, vaan haluaa pysyä painossa jossa on. Onko se sitten säästöliekki? Se hidastuminen kun tapahtuu, teki laihtumisen miten tahansa. Kroppa yrittää estää laihtumisen (kunnes joutuu luo
"Mulla on varmaan joku aineenvaihduntahäiriö (lääke sekoittanut muutama vuosi sitten) koska saatan parissa päivässä (esim jouluna) lihota 2kg ja sen laihduttamiseen menee 2-3 kuukautta n 1100 kcal ruokavaliolla. Ei siis ole nestettä eikä muutakaan höttöä. Samoin 2 vkoa sitten olin päivällisillä ja paino nousi 700g. Vielä en ole saanut pois 1100 kcal ruokavaliolla. Nyt pudotin 1000 kcal jos jotain tapahtuisi lopultakin. Ja koska mun on terveydellisistä syistä pakko laihtua merkitsen jokaisen suupalan yasioon, en arvaile sinnepäin."
Onhan se mahdollista että lääke sekoittaa. Mutta jos jätetään se pois, niin mikä on sun pitkäaikainen, tavallinen painosi, johon sun kroppa pyrkii? Tämän hetkinen painosi ei ole se? Jos sinulla jatkuvasti pieni laihduttaminen päällä, niin elimistösi tekee hommia sitä vastaan. Heti kun tulee oikein reilusti lisäenergiaa, ahmitaan ja se säilötään. Elimistö pyrkii pitämään status quon, pyrkii pitämään tasapainon jossa se on ollut, on se sitten vaikka 90 kiloa.
Jos olet pidempään vaikka 60kiloinen, niin et kyllä yhden tai kahdenkaan joulupäivällisen takia liho, vaan elimistö pyrkii pysymään siinä 60 kilossa, painossa jossa olet jo pidempään ollut.
(Lähde tälle että kroppa pyrkii pitämään tottumansa painon, on "Ihmisen anatomia ja fysiologia" -kirja.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laihduttaessa ei kuulu olla nälkä. Ei todellakaan. Siksi tämä ei ole vaikeata ja olen 100 varmasti pari kg kevyempi kesällä.
Kyllä nälkä on kaikilla ihan normaali olo kropassa toisinaan. Laihoilla ja lihavilla, kaikilla. Laihduttaessa tai ei laihduttaessa. Ero on siinä miten siihen suhtautuu. Minä tunnen välillä nälkää, eikä se minua haittaa. Vähentäkää sokeria, niin nälkä ei enää ole niin ongelmallista.
Joo. Ihmisellä kuuluu olla nälkä aina ennen ruokaa, ihan terve tunne. Jos syö vaikka ei ole oikeasti nälkä, siinäpä sitä sitten totuttaa itsensä ettei tarvi näläntunnetta syömiseen, syö muuten vaan ja takuulla lihoo jossain vaiheessa.
Näläntunteeseen tottuu ja se helpottaa kyllä ajan myötä kun mahalaukku pienenee.
Mä olen saanut nyt pudotettua 17kg.
Oleellisin on ehkä se että tajuaa nälän olevan ihan normaali olotila. Sitä ei tarvitse pelätä. Kun syö oikein, niin nälän pitääkin tulla. Se ettei koskaan ole nälkä taas ei ole biologian kannalta normaalia. Siihen kun kuitenkin aivonsa totuttaa, niin ihan normaali nälkä alkaa tuntumaan karmealta nälältä ja ettei sitä voi kestää. Länsimaissahan moni on tehnyt nälän tunteesta ikään kuin taudin. Se on kuin päänsärky. Siksi monen pitää hakea jo joku sandwich ärrältä ennen kuin voi lähteä töistä kotiin laittamaan ruokaa. Ikään kuin että jos nälkä nimittäin uhkaa kotimatkalla, niin se on jotain pelottavaa ja vaarallista.
Kun tämän tajuaa, se helpottaa tosi paljon. Oppii ikään kuin sanomaan itse itselleen, että antaa nälän tulla. Ruokaa kyllä saa, eli ei siihen kuole ja kuihdu pois. Ja lienee sanomattakin selvää, että se oikeasti kova nälkä vien tehot. Mutta tässä ei puhuta tietenkään siitä. Yksi lääkäri sanoi mielestäni todella hyvin, että jos sulla on kamala nälkä, niin syö omena. Jos omena ei maistu, niin sitten sulla ei oikeasti ole kova nälkä.
Se että ns. kovassa nälässä tekee mieli pizzaa ja hamppareita, eikä salaattia, on aivojen temppu. Aivot haluaa ja himoaa siinä kohtaa nopeasti runsaasti energiaa tarjoavaa ruokaa. Mutta se on vain aivojen biologiaa. Veren sokereiden ollessa alhaalla energiaa on järkevää aivojen pyytää himon perusteella niin, että tarve tulee nopeasti tyydytettyä. Mutta se on oikeasti aivojen biologiaa. Syömällä pizzan sijaan kanapihvin salaatilla se nälkä lähtee yhtä lailla pois. Se vain vie pari minuuttia pidempään. Eli mikään todellinen ja aito pakko ei ole siis syödä sitä pizzaa edes pahimpaam nälkään. Se on aivojen tiedostamattoman puolen temppu sille aivojen tiedostavalle puolelle.