Kansanedustaja yrittää saada Setan kouluvierailut ja sukupuoli-ideologisen sisällön kielletyksi Jyväskylän kouluissa

Vierailija kirjoitti:

Eräässäkin jenkkiläisessä keskusteluohjelmassa oli surullisenkuuluisa Jazz Jennings puhumassa itseään nuoremmille pojille, kuinka hänelläkin oli aluksi vaikeita komplikaatioita sukuelin-leikkauksen jälkeen mutta nyt kuulemma kaikki on hyvin. Näiden tyttöjen vaatteisiin puettujen pikkupoikien äidit myhäilivät siinä vieressä tyytyväisen oloisina. Pojat kuulemma odottivat kaikki pääsyä leikkaamaan peniksensä pois ja rakentamaan tilalle kolon.

On siis todella vaikea ymmärtää kuinka oma äiti voi kannustaa alaikäistä keskenkasvuista lastaan kehoa silpoviin leikkauksiin. Enkä voi käsittää kuinka se ei ole lasten hyväksikäyttöä pahimmillaan.

Lapsi ei voi mitenkään antaa pätevää suostumusta moiseen. Lapsi ei voi mitenkään olla tietoinen blokkereiden ja transiutuksen lopullisuudesta ja pitkäaikaisseurauksista terveydelle, hedelmällisyydelle, seksuaalisuudelle ja henkiselle kehitykselle. Ja kuinka moni Transhausen-vanhempi on kykenevä tunnustamaan, että tulipa paskottua pojan keho ja elämä mekkoilun ja nukeilla leikkimisen takia. Tai että tuli eheytettyä pojasta transheterotyttö homofobisen aviomiehen tai uskovaisen konservatiivisuvun mieliksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen ja jälkeen -kuva paljastaa, mitä parin vuoden testosteronikuuri tekee nuorelle naiselle:

https://imgur.com/a/pfDQeEo

Onko sinulle jotenkin erityisen tärkeää että naiset näyttävät seksikkäiltä riippumatta siitä mitä he itse haluavat?

Ennen kaikkea hän ei näytä terveeltä eikä onnelliselta jälkeen-kuvassa, vaan todennäköiseltä katujalta.

Senhän voi päätelläkin yhdestä valokuvasta. 🙄

Miksi kuvittelet, että tekisin päätelmäni yhden kuvan perusteella, vai haluatko lisämateriaalia päättelyn tueksi? 🙄

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ilmiö nimenomaan on olemassa, mutta todellisuuteen se ei pohjaudu. Nykyajan "transius" ei ole sitä mitä sillä aiemmin on tarkoitettu, eli kehodysforiaa."

Sanot siis että "aitoa kehodysforiaa" ei voi lapsella esiintyä vaan se on aina jonkun toisen aikaansaamaa? Ja jos näin niin mihin tämä näkemyksesi perustuu?

Lapsella voi olla kehodysforiaa monistakin syistä, mutta häntä tulee silloin tukea, eikä uskotella että olisi syntynyt väärään sukupuoleen ja kannustaa vaihtamaan sen enempää sosiaalista idenditeettiä kuin pyrkimään kehollisiin peruuttamattomiin hoitoihin. 

Lapsen idenditeetti ja aivot rakentuvat ja kehittyvät nimenomaan murrosiän aikana, eikä sitä tule estää. 

Juuri näin tutkimusnäytön perusteella jopa 90 prosentin sukupuoliristiriita häipyy murrosiän loppuun mennessä. Lisäksi heistä valtaosa on aikuisena homoseksuaaleja. Olisi valtava tragedia transiuttaa ja eheyttää heistä transheteroeunukkeja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itselleni ei ole mikään ongelma jos nuorille kerrotaan homoseksuaalisuudesta.

Ongelma on se jos aletaan selittämään että sukupuolia on vaikka kuinka paljon, pojalla voi olla pimppi, mies voi synnyttää, häivytetään "sukupuolittuneita" sanoja (tyttö, poika, äiti, isä) jne.

Puhumattakaan jos lapsille tuodaan liian varhain seksiin liittyviä asioita. Mielestäni koulun normaaliin seksuaalikasvatukseen kuuluu tieto mm. ehkäisystä, sukupuolitaudeista ja omista rajoista. Siihen ei kuuluu mikään pornon kaltainen materiaali eikä puhe "sateenkaariseksistä". 

Lapsen pitää saada antaa kehittyä omassa rauhassaan ilman että seksuaalisuutta tuputetaan liian aikaisin. Esim. Usassa jo 12-vuotiaille annettiin koulutehtäviä jotka liittyvät seksuaaliseen nautintoon. Ei ole ok. 

Ja jos mies voi raskautua ja synnyttää, niin -

silloin myös miehille pitää antaa täysi ja totaalinen vaikuttamis- ja päätösvalta myös aborttiasioissa. Koska koskeehan abortti silloin heidänkin kehojaan.

Vaiko eikö, Seta? Miksi ei?

Nyt haukut väärää puuta. Seta ei ole vastuussa siitä, että Jumala kaikkivaltias ei jatkanut ihmisen lisääntymistä pelkästään miesten kylkiluun luovuttamisen kautta, vaan päätti tehdä kaksi sukupuolta asian tiimoilta. Missä tapauksessa miehellä varmasti tulisikin olla aborttioikeus omaan kylkiluuklooniinsa.

-winner-

Vierailija kirjoitti:

"Transdiagnoosi voidaan asettaa vasta täysi-ikäiselle, jolla on vakaa ja asettunut identiteetti ja mielenterveys kunnossa. Lapsen sukupuoliristiriita voi johtua todella monesta syystä. Lapsen sukupuoliristiriidan pysyvyyttä ei voi mitenkään ennustaa luotettavasti, joten transajatusta on turha lähteä lietsomaan."

Tuossa sinulla on se ihan oikea havainto että lapsi ei ole samanlainen kuin aikuinen. Tästä kuitenkin seuraa myös se että myöskään lapsen sukupuolidysforia tai transsukupuolisuus ei ole samanlaista kuin aikuisen eikä sitä pidäkään arvioida samalla tavalla tai samoilla kriteereillä. Ihan kuten lapsen ja aikuisen seksuaalisuudet ovat ihan erilaisia vaikka sekä aikuinen että lapsi ovat kyllä seksuaalisia.

Jos ajattelemme että lapsi ei voi olla "oikea trans" koska hänen kehonkuvansa ei ole vielä lopullinen tai että hän ei ajattele siitä samalla tavalla kuin aikuinen niin olemme hakoteillä. Hän voi olla tai voi olla olematta.&n

Nyt onkin kyse siitä, miten siihen mahdolliseen transkokemukseen pitäisi reagoida. Ja huomioida se tosiasia, että sitä ei voida lapselta diagnosoida luotettavasti. Tiedetään myös, että sosiaalinen transitio ja blokkerit tarkoittavat käytännössä transjunaan astumista. Jos lapsi ei sitten ollutkaan trans, niin siinä on keho, terveys, seksuaalisuus ja hedelmällisyys paskottu loppuelämäksi. Aikuistransit tarkastelevat tätä vain omasta näkökulmastaan aikuisena, jossa moni on jo hankkinut kumppanin ja lapset. Translapsi menettää hedelmällisyytensä, seksuaalisuutensa ja parisuhteet aikaisin aloitetun transiutuksen myötä. Moni trans on tyytyväinen, että on tehnyt päätöksensä aikuisena ja aikuisen harkintakyvyllä varustettuna.

*****vai haluatko lisämateriaalia päättelyn tueksi?*****

Se tekisi kyllä väitteestäsi edes vähän uskottavamman.

Vierailija kirjoitti:

"Lapsella voi olla kehodysforiaa monistakin syistä, mutta häntä tulee silloin tukea, eikä uskotella että olisi syntynyt väärään sukupuoleen ja kannustaa vaihtamaan sen enempää sosiaalista idenditeettiä kuin pyrkimään kehollisiin peruuttamattomiin hoitoihin. "

Miten siis tämä "tukeminen" käytännössä tapahtuu jos siinä ei saa edes sanoa sitä mahdollisuutta että lapsi voisi aidosti kokea olevansa jotain muuta kuin se biologinen sukupuoli on?

Tukeminen on kaunis sana mutta sen pitää nimenomaan tarkoittaa sitä eikä sitä että aikuinen haluaa lapsesta jotain itselleen sopivaa, on se sitten trans-lapsi tai lapsi joka ei missään nimessä ole trans.

Tukeminen, eli tukee lapsen persoonaa ja antaa hänen leikkiä ja pukeutua mieltymystensä mukaisesti, mutta kuitenkin reaalimaailmassa ja tosiasioissa pysytellen. Transhoidothan eivät muuta sukupuolta oikeasti. - eri

Vierailija kirjoitti:

*****Mistä ihmeestä tuollaiset lisääntyneet sukupuoliristiriidat johtuvat? Onko kemikalisoitunut maailmaamme siihen syynä? Pitäisi selvittää perussyyt eikä vain paikkailla seurauksia joillain lakimuutoksilla.*****

Joku hormonitoimintaa häiritsevä kemikaali kuulostaa ihan uskottavalta syyltä. Se selittäisi myös esiintymisen ryppäinä (altistuminen tietyllä alueella). Olisi mielenkiintoinen tutkimuskohde.

Sosiaalinen tartunta kuulostaa todennäköisimmältä. Jenkeissä kyseessä on valkoisten keskiluokkaisten tyttöjen ilmiö ja yleensä varakkaammilla asuinalueilla. Jos elämä on selviytymistä päivästä toiseen, niin ei ole hirveästi aikaa ja jaksua vatkata identiteettifiiliksiä 24/7.

Persut taaskin antavat ristiriitaista tietoa kannoistaan asioihin.

Täällä ollaan kovin leikkausvastaisia ja Riikka riehuu saksien ja leikkuu(yli)laudan kanssa.

Koettakaa nyt päättää ;D

-winner-

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

*****Mistä ihmeestä tuollaiset lisääntyneet sukupuoliristiriidat johtuvat? Onko kemikalisoitunut maailmaamme siihen syynä? Pitäisi selvittää perussyyt eikä vain paikkailla seurauksia joillain lakimuutoksilla.*****

Joku hormonitoimintaa häiritsevä kemikaali kuulostaa ihan uskottavalta syyltä. Se selittäisi myös esiintymisen ryppäinä (altistuminen tietyllä alueella). Olisi mielenkiintoinen tutkimuskohde.

Sosiaalinen tartunta kuulostaa todennäköisimmältä. Jenkeissä kyseessä on valkoisten keskiluokkaisten tyttöjen ilmiö ja yleensä varakkaammilla asuinalueilla. Jos elämä on selviytymistä päivästä toiseen, niin ei ole hirveästi aikaa ja jaksua vatkata identiteettifiiliksiä 24/7.

Osaltaan varmaan on mukana sitä samaa itsensä ja minäkuvan hakemista kuin tatuoinnit tai silikonien tai botoxin ottaminen. Toiset haluavat niitä joka paikkaan ja toiset eivät ottaisi mistään rahasta.

-winner-

"Juuri näin tutkimusnäytön perusteella jopa 90 prosentin sukupuoliristiriita häipyy murrosiän loppuun mennessä. Lisäksi heistä valtaosa on aikuisena homoseksuaaleja. Olisi valtava tragedia transiuttaa ja eheyttää heistä transheteroeunukkeja."

Mutta eihän heistä nykyisen lainsäädänmnön mukaan mitään tehdäkään. Mitkään hoidot eivät ole Suomessa alaikäisille.

Toki sellaista on joku ehdottanut mutta se on ihan toinen asia kuin että se menisi läpi. 

Jos arvostelette nykytilannetta niin ei sitä voi tehdä jonkun tulevaisuusskenaarioiden perusteella.

"Nyt onkin kyse siitä, miten siihen mahdolliseen transkokemukseen pitäisi reagoida. Ja huomioida se tosiasia, että sitä ei voida lapselta diagnosoida luotettavasti. Tiedetään myös, että sosiaalinen transitio ja blokkerit tarkoittavat käytännössä transjunaan astumista."

Niin, kerrotko nyt sitten että miten siihen opikeaoppisesti reagoidaan? On sanottu jossain että lasta tukien mutta mitä se käytännössä tarkoittaa silloin jos ei saa millään tavalla ajatella että lapsella voisi olla oikeasti jotain todellisia trans-ominaisuuksia? Mitä silloin tuetaan?

"Tukeminen, eli tukee lapsen persoonaa ja antaa hänen leikkiä ja pukeutua mieltymystensä mukaisesti, mutta kuitenkin reaalimaailmassa ja tosiasioissa pysytellen. "

Ilmeisesti se "reaalimaailma" ja "tosiasiat" ovat silloin sinun mielipiteesi mukaisia? Eli että ne lapsen mahdolliset mieltymykset ovat vain ohi menevä ilmiö. Mutta entä kun se lapsi kyselee kysymyksiä malliin "voinko minä olla poika/tyttö?". Mitä siihen vastataan jos halutaan tukea lasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seta koulussa wtf? Miksi ihmeessä tai toki jos vastapuoli saa mahdollisuuden oman agendansa esittelyyn.

Juuri näin. Esitellään vaihtoehdot ja kuulija päättää mihin uskoo. Vain yhden vaihtoehdon julistaminen koululaisille on aivopesua.

Olen samaa mieltä. Aivopesua on nykyään aivan liikaa.

Me toista mieltä olevat, joudumme vaihtamaan kanavaa tuon tuostakin. Suomi on siitä harvinainen maa, että media on samaa kompusta, vaihtamalla ei agenda muutu. Jättäkää nyt lapset rauhaan!

"Vain yhden vaihtoehdon julistaminen koululaisille on aivopesua."

Kertaatko vielä että mitkä ne vaihtoehdot mielestäsi tässä yhteydessä ovat?

Vierailija kirjoitti:

"Vain yhden vaihtoehdon julistaminen koululaisille on aivopesua."

Kertaatko vielä että mitkä ne vaihtoehdot mielestäsi tässä yhteydessä ovat?

Kumpi on oikein:

1) sukupuolia on monta, sukupuoli on ilmoitusasia, pojalla voi olla pimppi, penis voi olla  naisen sukupuolielin, mies voi olla raskaana, penistä vaginaan -seksi on homoseksiä

2) sukupuolia on kaksi, identiteettejä rajattomasti, penikset eivät kuulu naisten tiloihin tai lesbojen seksielämään, vain ihmislajin naaras, eli nainen, voi olla raskaana?

Kumpi setti perustuu fyysiseen todellisuuteen ja kumpi sekoboltsien fantasiaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsella voi olla kehodysforiaa monistakin syistä, mutta häntä tulee silloin tukea, eikä uskotella että olisi syntynyt väärään sukupuoleen ja kannustaa vaihtamaan sen enempää sosiaalista idenditeettiä kuin pyrkimään kehollisiin peruuttamattomiin hoitoihin. 

Lapsen idenditeetti ja aivot rakentuvat ja kehittyvät nimenomaan murrosiän aikana, eikä sitä tule estää. 

Juuri näin tutkimusnäytön perusteella jopa 90 prosentin sukupuoliristiriita häipyy murrosiän loppuun mennessä. Lisäksi heistä valtaosa on aikuisena homoseksuaaleja. Olisi valtava tragedia transiuttaa ja eheyttää heistä transheteroeunukkeja.

Nuorten sukupuoliristiriidan pysyvyyden tutkimus on täysin lastenkengissään jopa verrattuna tutkimustietoon hoidon vaikutuksista. Sukupuoliristiriidan pysyvyydelle ei ole selvää määritelmää edes niissä tutkimuksissa, joita "desistance"-konseptin puolestapuhujat lainaavat. 2022 tehdyssä analyysissä löydettiin vain viisi tutkimusta viime vuosikymmeneltä ja kaikki määriteltiin heikkolaatuisiksi. Näistä tutkimuksista kahdella oli lopuksi positiivinen kanta nuorten transhoidoille, kahdella neutraali ja yhdellä kielteinen. https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC9829142/

Yhtä näistä tutkimuksista on lainattu väitteellä, että sukupuoliristiriita katosi 63%:ssa tapauksista. Tähän "desistor"-kategoriaan sisällytettiin 28 osallistujaa (22%) joita tutkimusryhmä ei saavuttanut tutkimuksen lopussa, sekä ne 38 (30%) jotka eivät alunperinkään täyttäneet sukupuolidysforian diagnoosikriteeriaa. Tutkimuksen tavoite ei edes ollut tutkia nuorten sukupuoli-identiteetin pysyvyyden yleisyyttä, vaan merkkejä jotka ennakoivat pysyvyyttä, joita olivat esim. ikä, biologinen naiseus ja sukupuolidysforian vahvuus. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/23702447/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Vain yhden vaihtoehdon julistaminen koululaisille on aivopesua."

Kertaatko vielä että mitkä ne vaihtoehdot mielestäsi tässä yhteydessä ovat?

Kumpi on oikein:

1) sukupuolia on monta, sukupuoli on ilmoitusasia, pojalla voi olla pimppi, penis voi olla  naisen sukupuolielin, mies voi olla raskaana, penistä vaginaan -seksi on homoseksiä

2) sukupuolia on kaksi, identiteettejä rajattomasti, penikset eivät kuulu naisten tiloihin tai lesbojen seksielämään, vain ihmislajin naaras, eli nainen, voi olla raskaana?

Kumpi setti perustuu fyysiseen todellisuuteen ja kumpi sekoboltsien fantasiaan?

Eihän noissa ole erona kuin se että toisessa haluat välttämättä kutsua sukupuoleksi vain puhdasta biologista sukupuolta ja kaikkea muuta identiteetiksi, toisessa taas sukupuolen käsite on laajempi. Tässä on kyse näkökulmaerosta, ei siitä mikä on joku objektiivinen todellisuus.

👍

Vierailija kirjoitti:

"Tukeminen, eli tukee lapsen persoonaa ja antaa hänen leikkiä ja pukeutua mieltymystensä mukaisesti, mutta kuitenkin reaalimaailmassa ja tosiasioissa pysytellen. "

Ilmeisesti se "reaalimaailma" ja "tosiasiat" ovat silloin sinun mielipiteesi mukaisia? Eli että ne lapsen mahdolliset mieltymykset ovat vain ohi menevä ilmiö. Mutta entä kun se lapsi kyselee kysymyksiä malliin "voinko minä olla poika/tyttö?". Mitä siihen vastataan jos halutaan tukea lasta?

Jos poika kysyy voiko hän olla tyttö, niin vastataan että et voi, sillä sinä olet poika ja sama toisin päin. Sitten lisätään että voit olla juuri sellainen poika kuin haluat. Voit pukea hameen jos haluat ja jos ihastut toisiin poikiin niin se on ihan ok. Mikään näistä ei kuitenkaan tee sinusta tyttöä.