Nuoripari otti down-vauvan vastaan
Joskus näinkin päin.
Lääkäri kertoi downista lääketieteelliseltä kantilta ja lähinnä siitä, mitä vikoja ja sairauksia siihen liittyy.
Päivi Muurisen mukaan lääkärit sanoivat, että heillä oli käynyt huono tuuri.
Yksi lääkäri sanoi suoraan, että päätös on teidän, mutta uutta putkeen vaan.
Pari tiedosti, miten yleistä lapsettomuus on ja että siitä kärsivät myös nuoret. Päätös lapsen pitämisestä oli lopulta helpotus.
Kommentit (252)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päätös on helppo, kun yhteiskunta maksaa viulut.
Downeille tehdään mm. sydänoperaatioita liukuhihnameiningillä, lisäksi tarvitsevat koko elämänsä ajan ekstratukea eivätkä esim. pärjää itsenäisesti. Puhuminen, liikkuminen, tunnesäätely- kaikki on puutteellista, lisänä aggressiivisuus josta ei uskalleta mediassa puhua (myytti "aurinkoisista" downeista). Moni on liikalihava ja se tuo omat kustannuksensa.
Millainen vanhempi tuo maailmaan tietoisesti vammaisen lapsen? Suomen palveluita on ajettu vauhdilla alas, voi olla ettei ne taksit suhaa pihalla loputtomiin...
Ei tämä myöskään ole N-saksa. Täysin sydämetöntä puhetta tuommoinen!
Kun yhteiskunnalla ei rahat riitä nykykuluranteeseen, niin kyllä näistä asioista pitää vaan pystyä puhumaan.
Paljon enemmän rahaa menee nepsyihin ja adhd-potilaisiin yms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksihän ikinä näissä jutuissa ei ole perhettä, joka olisi päätynyt aborttiin ja sanoisi kuten asia on: päätös oli valtaisa helpotus?
Hmmm. Ehkä siksi, koska ei halua tulla kivitetyksi.
No, tämän ketjun perusteella näyttää siltä, että enemmän tukea saavat ne, joiden mielestä down-lapsi on ok abortoida. Ikävä kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Miksihän ikinä näissä jutuissa ei ole perhettä, joka olisi päätynyt aborttiin ja sanoisi kuten asia on: päätös oli valtaisa helpotus?
Koska tulisi murskatuomio. Ei tuollaista saa ääneen sanoa. Täytyisi kestää hammasta purren, vaikka meillä on laki, joka sallii valinnanvapauden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse abortoisin down-alkion/sikiön. Ehdottomasti. Terveissä lapsissa on ihan tarpeeksi hommaa, en halua sairasta lasta riipakseni. Mutta en vaadi, että näin toistenkin pitäisi tehdä.
Oletko kuullut karman laista?
Mielenkiintoinen kysymys. Luulenpa, että hindulaisuudessa vammaisuus tai sairaus saatetaan nähdä rangaistuksena edellisen elämän pahoista teoista. Koko kulttuuri kastilaitoksineen perustuu siihen, että jotkut ovat syntyjään tietyssä asemassa.
En kuitenkaan tunne Aasian uskontoja riittävän hyvin, joten spekuloin vain. Tuskin sinäkään tunnet.
Abortteja tehdään ihan varmasti sielläkin, myös vammaisuuden perusteella, vaikka karman laki on osa uskontoa ja ajattelua.
Olen lastensuojelun sijaishuollossa töissä ja toivoisin että nämä vauvahuuruiset vanhemmat miettisivät ihan kunnolla millaista vammaisen lapsen kanssa eläminen on. Vierailisivat vaikka parissa asumisyksikössä, sekä lasten että aikuisten. Sitten miettisivät että onko se hyvää elämää.
Vierailija kirjoitti:
Olen lastensuojelun sijaishuollossa töissä ja toivoisin että nämä vauvahuuruiset vanhemmat miettisivät ihan kunnolla millaista vammaisen lapsen kanssa eläminen on. Vierailisivat vaikka parissa asumisyksikössä, sekä lasten että aikuisten. Sitten miettisivät että onko se hyvää elämää.
Tämä. Kun tulee teini-ikä niin suurin osa heistä päätyy laitokseen ja lukkojen taakse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Te abortoijat - vaikka koettaisitte selitellä asiaa miten, kyse on epäeettisestä rodunjalostuksesta.
Rodunjalostus nimenomaan on moraalista, ja siihen pitäisi pyrkiä aktiivisesti.
Rotuja ei ole olemassa biologian näkökulmasta. Siis tieteen.
Vierailija kirjoitti:
Olen lastensuojelun sijaishuollossa töissä ja toivoisin että nämä vauvahuuruiset vanhemmat miettisivät ihan kunnolla millaista vammaisen lapsen kanssa eläminen on. Vierailisivat vaikka parissa asumisyksikössä, sekä lasten että aikuisten. Sitten miettisivät että onko se hyvää elämää.
Olen kuullut myös usealta terveydenhoitoalan ihmiseltä, kuinka raskasta on tehdä raskaudenkeskeytyksiä. Vieraile näillä osastoilla ja mieti puolestasi sitä, ovatko ne eettisiä ja kenen pitäisi jaksaa kantaa vastuu elävän olennon surmaamisesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lastensuojelun sijaishuollossa töissä ja toivoisin että nämä vauvahuuruiset vanhemmat miettisivät ihan kunnolla millaista vammaisen lapsen kanssa eläminen on. Vierailisivat vaikka parissa asumisyksikössä, sekä lasten että aikuisten. Sitten miettisivät että onko se hyvää elämää.
Tämä. Kun tulee teini-ikä niin suurin osa heistä päätyy laitokseen ja lukkojen taakse.
Häh, ketkä? Downeja ainakin harvoin tarvii lukkojen taakse sulkea.
"Jokainen varmasti totta kai haluaisi terveen lapsen ja joutuu käsittelemään paljon asiaa, jos lapsi ei sellainen ole"...jne
En tuomitse kenenkään ratkaisuja. Itse en vain haluaisi antaa lapselleni täysin vajavaista ja "20 prosenttista" elämän mahdollisuutta. Katsoisin parhaaksi antaa hänen lentää enkelilapsena ja päästää täältä pois. Tunnustan myös suoraan ja itsekkäänä, etten jaksaisi tai haluaisi sitoa itseäni ikuisesti vammaiseen lapseen. Kärsimys kaikin puolin olisi minulle mahdoton ajatus. Kärsimys ennen kaikkea lapsen puolesta, ihan varmasti.
Kokisin pahaa oloa ja syyllisyyttä, jos takiani tänne syntyisi ihmisen alku, jolla ei edes ole mitään mahdollisuuksia, alun alkaenkaan, eikä koskaan. Mahdoton paikka katsella sitä sivusta, kun ei pysty tekemään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lastensuojelun sijaishuollossa töissä ja toivoisin että nämä vauvahuuruiset vanhemmat miettisivät ihan kunnolla millaista vammaisen lapsen kanssa eläminen on. Vierailisivat vaikka parissa asumisyksikössä, sekä lasten että aikuisten. Sitten miettisivät että onko se hyvää elämää.
Tämä. Kun tulee teini-ikä niin suurin osa heistä päätyy laitokseen ja lukkojen taakse.
Näinhän se on. Valitettavan moni on tunneilmaisultaan niin vajavainen että viimeistään teini-iässä alkaa väkivaltainen käytös muuta perhettä koskaan. Vauvana ja pienenä lapsena ovat varmasti hyvin suloisia ja rakkaitahan lapset aina ovat. Mutta olen riittävän monta vammaista lasta saatellut täysi-ikään sosiaalityöntekijänä eikä se ole perheelle eikä nuorelle kovin mukavaa elämää. Ne ongelmat yllättävät niin monet ja media julkistaa usein vain ruusunpunaisia tarinoita. Aina rakkaus ei voita kaikkea. Ja hyvät laitokset ovat harvassa. Riski kaikenlaiselle ikävälle suljettujen ovien takana on suuri kun työntekijät kuormittuvat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lastensuojelun sijaishuollossa töissä ja toivoisin että nämä vauvahuuruiset vanhemmat miettisivät ihan kunnolla millaista vammaisen lapsen kanssa eläminen on. Vierailisivat vaikka parissa asumisyksikössä, sekä lasten että aikuisten. Sitten miettisivät että onko se hyvää elämää.
Olen kuullut myös usealta terveydenhoitoalan ihmiseltä, kuinka raskasta on tehdä raskaudenkeskeytyksiä. Vieraile näillä osastoilla ja mieti puolestasi sitä, ovatko ne eettisiä ja kenen pitäisi jaksaa kantaa vastuu elävän olennon surmaamisesta?
No ei ne ratkaisut helppoja ole, en sanonut että olisivat. Harva vanhempi vaan miettii oikeasti koko sitä lapsen elämää pitemmälle. Näkevät vaan sen ihanan pikkulapsuuden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunta maksaa.
Mitä se maksaa?
No tästä erityislapsestahan saa ylimääräisiä tukia.
Ne tuet on pisara meressä. Mutta toki sairaalakustannukset, mahdolliset leikkaukset, terapiat, seurannat, erityiskoulu, apuvälineet, asuntola, tuettu asuminen, omaishoitajuus....vanhemmat eivät pysty tekemään täyttä työviikkoa edm. Asioiden takia. Tätä kautta ne kustannukset kertyy.
https://www.is.fi/perhe/art-2000009997798.html
Lukekaa tuo juttu ja katsokaa kuvia lapsesta. Toki on niitä vaikeampiakin päiviä, mutta nuo iloiset ja hymyilevät kuvat ovat yhtä todellista elämää kuin ne huonotkin hetket. Tuon lapsenko olisitte halunneet estää syntymästä, jotta tämä yhteiskunta säästäisi varoja? Jos olemme niin köyhiä, lähden barrikadeille ensi töikseni osoittamaan mieltä sote-pomojen yliampuvista palkoista ja vaatimaan pudotusta niihin, jotta ei tarvitsisi alkaa raskauksia keskeyttämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lastensuojelun sijaishuollossa töissä ja toivoisin että nämä vauvahuuruiset vanhemmat miettisivät ihan kunnolla millaista vammaisen lapsen kanssa eläminen on. Vierailisivat vaikka parissa asumisyksikössä, sekä lasten että aikuisten. Sitten miettisivät että onko se hyvää elämää.
Tämä. Kun tulee teini-ikä niin suurin osa heistä päätyy laitokseen ja lukkojen taakse.
Häh, ketkä? Downeja ainakin harvoin tarvii lukkojen taakse sulkea.
Sun vanhemmat jaksavat vielä hoitaa sua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksihän ikinä näissä jutuissa ei ole perhettä, joka olisi päätynyt aborttiin ja sanoisi kuten asia on: päätös oli valtaisa helpotus?
Hmmm. Ehkä siksi, koska ei halua tulla kivitetyksi.
Kuka haluaisi tehdä jutun jossa katuu ettei tehnyt aborttia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lastensuojelun sijaishuollossa töissä ja toivoisin että nämä vauvahuuruiset vanhemmat miettisivät ihan kunnolla millaista vammaisen lapsen kanssa eläminen on. Vierailisivat vaikka parissa asumisyksikössä, sekä lasten että aikuisten. Sitten miettisivät että onko se hyvää elämää.
Olen kuullut myös usealta terveydenhoitoalan ihmiseltä, kuinka raskasta on tehdä raskaudenkeskeytyksiä. Vieraile näillä osastoilla ja mieti puolestasi sitä, ovatko ne eettisiä ja kenen pitäisi jaksaa kantaa vastuu elävän olennon surmaamisesta?
Ihan tavallisilla naisten poleilla ne keskeytykset tehdään, osa leikkaussalissa.
"Vieraile näillä osastoilla..." Ei ole mitään erityistä keskeytysosastoa vaan keskeytyspotilaat ovat siellä muiden potilaiden seassa.
Luuletko, että sairaalaan päästetään ulkopuolisia pällistelemään ja moralisoimaan? Häpeäisit edes.
Ei ole mitään erillisiä raskaudenkeskeytysosastoja. Alkuraskauden keskeytykset tehdään kotona. Pieni osa osastolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen lastensuojelun sijaishuollossa töissä ja toivoisin että nämä vauvahuuruiset vanhemmat miettisivät ihan kunnolla millaista vammaisen lapsen kanssa eläminen on. Vierailisivat vaikka parissa asumisyksikössä, sekä lasten että aikuisten. Sitten miettisivät että onko se hyvää elämää.
Olen kuullut myös usealta terveydenhoitoalan ihmiseltä, kuinka raskasta on tehdä raskaudenkeskeytyksiä. Vieraile näillä osastoilla ja mieti puolestasi sitä, ovatko ne eettisiä ja kenen pitäisi jaksaa kantaa vastuu elävän olennon surmaamisesta?
Ihan tavallisilla naisten poleilla ne keskeytykset tehdään, osa leikkaussalissa.
"Vieraile näillä osastoilla..." Ei ole mitään erityistä keskeytysosastoa vaan keskeytyspotilaat ovat siellä muiden potilaiden seassa.
Ehdotus oli retorinen. Ja sillä ei ole väliä, millä osastolla toimenpide tehdään. Häpeä itse vähättelyäsi siitä, kuinka vaikea niitä on monelle tehdä ja miten paljon syviä kysymyksiä niiden teon yhteydessä joutuu käymään läpi.
Jokainen varmasti totta kai ennen kaikkea haluaisi terveen lapsen ja joutuu käsittelemään paljon asiaa, jos lapsi ei sellainen ole. Ei se varmasti helppo asia ole kenellekään.
Kuitenkin elämän päättämisessä tästä syystä ihminen ottaa liian suuren vallan itselleen. Saan rutkasti alapeukkuja, mutta uskon, että osa nykyajan pahoinvoinnista johtuu siitä, että ihmiset katuvat raskaudenkeskeytyksiä, vaikka eivät sitä itse tiedostaisikaan.
Suomessa vanhempi pääsee vähällä erityislapsen kanssa. Tukitoimia on paljon, ja juuri downeista moni pystyy asumaan jonkinlaisessa tuetussa asumismuodossa tms.