Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut haluavat olla kotiäitinä kun lapset ovat jo kouluikäisiä?
Kommentit (157)
Vierailija kirjoitti:
Ei ole olemassa mitään kouluikäisen kotiäiti-käsitettä. Pitkäaikaistyöttömistä puhutaan tuossa kontekstissa.
Höpö höpö, kyllä vaan on olemassa naisia, jotka ovat nimenomaan kotiäitinä ja kaikki lapset jo koululaisia. He siis eivät ole työttöminä työnhakijoina, eivätkö nosta työttömyyskorvausta, eli eivät ole työttömiä. Pienet on piirit, jos et koskaan ole ketään tällaista henkilöä tavannut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole olemassa mitään kouluikäisen kotiäiti-käsitettä. Pitkäaikaistyöttömistä puhutaan tuossa kontekstissa.
Höpö höpö, kyllä vaan on olemassa naisia, jotka ovat nimenomaan kotiäitinä ja kaikki lapset jo koululaisia. He siis eivät ole työttöminä työnhakijoina, eivätkö nosta työttömyyskorvausta, eli eivät ole työttömiä. Pienet on piirit, jos et koskaan ole ketään tällaista henkilöä tavannut.
Olen tavannut yhden, ja se on niin sairas kuvio että 3/4 aikuisista lapsista ovat vakavasti mielenterveysongelmaisia.
Voi kai sen itselleen noinkin selittää ettei työelämään ole enää asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole olemassa mitään kouluikäisen kotiäiti-käsitettä. Pitkäaikaistyöttömistä puhutaan tuossa kontekstissa.
Höpö höpö, kyllä vaan on olemassa naisia, jotka ovat nimenomaan kotiäitinä ja kaikki lapset jo koululaisia. He siis eivät ole työttöminä työnhakijoina, eivätkö nosta työttömyyskorvausta, eli eivät ole työttömiä. Pienet on piirit, jos et koskaan ole ketään tällaista henkilöä tavannut.
Olen tavannut yhden, ja se on niin sairas kuvio että 3/4 aikuisista lapsista ovat vakavasti mielenterveysongelmaisia.
Voi kai sen itselleen noinkin selittää ettei työelämään ole enää asiaa.
No, itse tunnen useammankin isojen lasten kotiäidin, ja ihan ovat lapsensa tasapainoisia, terveitä lapsia/nuoria. Että ei kannata yleistää tuon yhden tuntemasi tapauksen perusteella.
Jos asuinalue on levoton eli kauniisti sanottuna lapsiperheiden suosima, voivat iltapäivät koulun jälkeen olla levottomia. Kotiin voi olla lähes väkisin tunkemassa porukkaa koululta, jota sinne ei kaivata.
esim. Luokan häirikkökaverukset muistavat että pojallasi on joku pleikkapeli jota haluavat tulla pelaamaan, kaipaavat hengailupaikkaa tai syötävää jääkaapista ym. Itse todistin arkivapaillani muutamiakin tällaisia ikäviä tilanteita, joissa tarvittiin aikuisen väliintuloa. Usein lasten mummo myös toimi auktoriteettina. Meno on paikoitellen aika röyhkeääkin, joten se koti ilman aikuista ei välttämättä ole pienelle koululaiselle turvallinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole olemassa mitään kouluikäisen kotiäiti-käsitettä. Pitkäaikaistyöttömistä puhutaan tuossa kontekstissa.
Höpö höpö, kyllä vaan on olemassa naisia, jotka ovat nimenomaan kotiäitinä ja kaikki lapset jo koululaisia. He siis eivät ole työttöminä työnhakijoina, eivätkö nosta työttömyyskorvausta, eli eivät ole työttömiä. Pienet on piirit, jos et koskaan ole ketään tällaista henkilöä tavannut.
Olen tavannut yhden, ja se on niin sairas kuvio että 3/4 aikuisista lapsista ovat vakavasti mielenterveysongelmaisia.
Voi kai sen itselleen noinkin selittää ettei työelämään ole enää asiaa.
No, itse tunnen useammankin isojen lasten kotiäidin, ja ihan ovat lapsensa tasapainoisia, ter
Lapsilla on siis resilienssi kunnossa.
Eihän se terve lähtökohta elämälle ole että äiti on niin riippuvainen lapsistaan ettei ehdi töihin edes kun jälkikasvu on koulussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja sitten on tällaisiakin kylääntulijoita tavattu, jotka napsivat toisten kotoa taskuunsa kaikkea kiinnostavaa/arvokasta. Ei tämmöisiä kukaan kaipaa.
Koska ne on niin laiskoja työnvieroksujia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja sitten on tällaisiakin kylääntulijoita tavattu, jotka napsivat toisten kotoa taskuunsa kaikkea kiinnostavaa/arvokasta. Ei tämmöisiä kukaan kaipaa.
Suomessa suositaan varhaista itsenäistymistä. Se on välistä jo lähes heitteillejättöä.
KOTIÄITIYS vai EI?
Kysymys tässäkin asiassa on usein pelkästään vain RAHASTA!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko ihme, ettei meidän yhteiskunnassa paljon äitiyttä ja siihen liittyvää työtä ja vastuuta arvosteta, kun äidit itsekin asennoituvat siihen näin. On kyllä välillä hyvinkin rankkaa yhdistää kodin ulkopuolinen työ sekä äitiys, mutta ei sen pitäisi mennä niin että sitten väheksytään niitä, jotka pystyvät syystä tai toisesta keskittymään vain siihen (koti)äitiyteen - vaikka nyt sitten homma olisi siinä mielessä helppoa, että lapset ovat jo koulussa.
Itse olen ollut kotiäitinä eikä ollut minun juttuni. Koin hirveän rankkaa, ettei ollut muuta kuin ne lapsiin ja kotiin liittyvät työt. Lisäksi en ollut siinä kovin hyvä. En osaa enkä tykkää tehdä ruokaa, mitään aktiviteettia en meinannut ikinä keksiä lapsille ja inhosin puistoiluja sun muita ulkoiluja. Nykyään olen parempi äitikin, kun saan toteuttaa itseään töissä ja koska rahaa on enemmän käytössä, ostan usein noutoruokaa eikä tarvi keksiä väkisin aina jotain halpaa tekemistä.
Jokainen tavallaan. Äitiys on tärkeää työtä ja jos jollain on halua ja mahdollisuus keskittyä täysin vain siihen, niin nostan kyllä hattua. Itseäni varten pelkkä äitiys ei ollut.
Kotona on ihanaa. Aamut on rauhallisia, päivällä ehtii siivota ja puuhailla omia juttujaan, lapselle on välipala valmiina kun tulee koulusta, ehdin auttaa läksyissä ja tehdä ruokaa, illalla tehdään yhdessä asioita ja iltatoimet sujuu rauhallisesti ilman kiirettä. Puhumme lapsen kanssa paljon erilaisista asioista ja olen hyvin perillä siitä, mitä koulussa tapahtuu.
Mies tienaa hyvin ja maksaa kuukausittain "palkkaa" omiin juttuihin tai säästöön laitettavaksi. Eläkeasiat on hoidossa.
En saa energiaa muista ihmisistä enkä nauti sosiaalisuudesta, joten kotona oleminen ja omilla ehdoillaan eläminen sopii minulle täydellisesti. Nautin elämästäni ja olen nauttinut jokaisesta lapseni vuodesta ja hänen kasvunsa seuraamisesta. Siihen on ollut aikaa.
En tunnista kavereiden puheita "mihin nämä vuodet on kadonneet" tai huokailua "elämän oravanpyörästä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja yhteiskunta kiittää kotiäitejä🤬
Itse en kotiäitinä ole mikään työtön työnhakija. Miksi olisin? En etsi töitä enkä tarvitse yhteiskunnan tukia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska ovat laiskottelijoita. Kotiäitititteli on itse petos ja hämäystä muille.
Tämä. Niin me muutkin äidit hoidamme lapset ja käydään töissä. En ymmärrä, että yksi jättää työnteon pois?
Laiskottelua.
Tiedätkös, työn sankari, että jotkut kotiäidit hoitavat iltapäivisin ehkä sinunkin lapsiasi. Esim meille tulee ihan kutsumatta, pyytämättä ja sopimatta lasten kavereita tai ylipäätään naapuruston lapsia, oli ne sitten varsinaisia kavereita tai ei. Saavat tottakai välipalaa (siinä kuin omatkin) ja jos ovat illallakin vielä meillä, saavat päivällistä. Kaksi näistä meillä kyläilevistä pojista on sellaisia, ettei paljon vanhemmat perään soittele. Illalla saa saatella omiin koteihin kun ne ei tahtoisi millään mennä, kun eivät tiedä onko kukaan vielä kotona ja yksin ei haluaisi olla. Niitä pelottaa.
Että siitä vain, kiillota sädekehääsi sinä "työssäkäyvä äiti", joka omasta mielestäsi hoidat kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Ja yhteiskunta kiittää kotiäitejä🤬
Mieheni palkasta maksetaan kyllä ihan reippaasti veroja, jos sitä ajattelit.
Kyllä se syy yleensä on, että kun on ollut vuosikausia pois työelämästä ja mahdollinen koulutuskin alkaa olla vanhentunut niin ei pääse enää takaisin halusi tai ei. Osa ei halua edes, kun on tottunut ettei elämää rytmitä mikään muu kuin lapset. Mietin vaan mitä nämä tekee kun ne lapset on teinejä ja aikuisia, ei ole mitään omaa elämää ja on kova paikka, kun lapset ei haluakkaan olla koko ajan äitin kanssa.
Senttiäkään emme saa mitään tukia valtiolta lapsilisiä lukuunottamatta. Joten elämme juuri niin kuin meidän perheelle on parhaaksi ja hyväksi havaittu.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole olemassa mitään kouluikäisen kotiäiti-käsitettä. Pitkäaikaistyöttömistä puhutaan tuossa kontekstissa.
En mä ole työkkärin listoilla, enkä nosta työttömyyskorvausta. Aika ahdas näkemys on sinulla. Ei vapaaehtoinen kotiäitiys ole ollenkaan sama asia kuin pitkäaikaistyöttömyys. Eikö työttömät joudu kursseille tuon tuosta? Miten silloin onnistuisi kotiäitiys?
Nyt on lapsi sairaana, jos kävisin töissä niin hän olisi joutunut olemaan yksin. Mies ei ole nyt Suomessa edes, lastenhoito on minun vastuulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole olemassa mitään kouluikäisen kotiäiti-käsitettä. Pitkäaikaistyöttömistä puhutaan tuossa kontekstissa.
Höpö höpö, kyllä vaan on olemassa naisia, jotka ovat nimenomaan kotiäitinä ja kaikki lapset jo koululaisia. He siis eivät ole työttöminä työnhakijoina, eivätkö nosta työttömyyskorvausta, eli eivät ole työttömiä. Pienet on piirit, jos et koskaan ole ketään tällaista henkilöä tavannut.
Olen tavannut yhden, ja se on niin sairas kuvio että 3/4 aikuisista lapsista ovat vakavasti mielenterveysongelmaisia.
Voi kai sen itselleen noinkin selittää ettei työelämään ole enää asiaa.
No, itse tunnen useammankin isojen lasten
Lapsilla on siis resilienssi kunnossa.
Eihän se terve lähtökohta elämälle ole että äiti on niin riippuvainen lapsistaan ettei ehdi töihin edes kun jälkikasvu on koulussa.
Kyllä minä ehdin töihin kotiäitinäkin. Teen vapaaehtoistyötä 1-2 päivänä viikossa, muutaman tunnin kerrallaan. En pidempään, sillä haen lapset koulusta. Mutta en laske sitä varsinaiseksi työksi joten puhun itsestäni kotiäitinä.
Sinun puheissassi ei ole mitään perusteita miksi kotiäiti olisi huono äiti. Aika usein pikkukoululaiset kyllä tarvii aikuista, he eivät uskalla olla yksin tai eivät osaa olla yksin (ei muisteta esim ulko-oven lukitsemista tms).
Ei ole olemassa mitään kouluikäisen kotiäiti-käsitettä. Pitkäaikaistyöttömistä puhutaan tuossa kontekstissa.