Mietin koko ajan olisiko lasten kanssa ilman miestä helpompaa. Kokemuksia onko?
Melkein joka päivä kelaan päässäni samaa ajatusta. Olisiko elämä helpompaa ilman miestä, olisiko arki lasten kanssa helpompaa jos ottaisin eron. Nykyisellään elämä ja arki on nimittäin liian raskaita ja vaikeita ja minusta tuntuu koko ajan siltä kuin arjessa olisi miehen vuoksi koko ajan ylimääräistä hoidettavaa ja että hänen panos perheemme arkeen on hyvin pieni, nyt tuntuu kuin hoitaisin yksin melkein kaikki meidän kaikkien neljän asiat enkä jaksa.
Onko kellään kokemusta tällaisesta olosta? Onko arki oikeasti helpottanut, jos on ottanut eron? Vai vaikeutunut entisestään?
Kommentit (389)
On helpompaa. Usein se mies kuluttaa enempi kaikkea energiasta lähtien kuin kaikki lapset yhteensä.
Plus kun potkaset sen pihalle saat jatkossa omaa aikaa lapsivapailla. Elarit myös kiva bonus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On helpompaa ilman miestä, paitsi minulla vain yksi lapsi. Tippui paino hartioilta, kun mies lähti. Saa aivan järjestää arjen sellaiseksi kuin se meille sopii eikä kukaan ole pilaamassa jokaista päivääni.
Täysin sama tunne. Minulla on kaksi lasta. Miehen jatkuva luistelu kotitöistä ja lastenhoidosta sekä huonotuulisuus söi energiaani. Eron jälkeen pystyin käyttämään tuon energian lapsiini. Kukaan ei pilannut päivääni ja hyväntuulisena jaksan paljon enemmän.
On parempi olla oikeasti yksin kuin yksin parisuhteessa.
Hommattiin siivooja ja tiskikone on kokonaan minun vastuullani. Vältyimme karikolta. Nyt on eukolla aikaa katsella sarjoja iltaisin, mitä hän tekeekin sen 5h/ilta. Sitä mitä tekee päivällä, en tiedä, mutta jotenkin saa aikansa kulumaan.
Eikö vaimosi ole töissä? Lapsia teillä ei tunnu olevan.
Mitäs olet sellaisen miehen kelpuuttanut? Eroa ja ota uusi mies jos ei yksinhuolto kiinnosta ja sitä samaa teet niin kauan, että löytyy mies joka tuo jotain siihen perhearkeen eikä vain vie.
Vierailija kirjoitti:
Plus kun potkaset sen pihalle saat jatkossa omaa aikaa lapsivapailla. Elarit myös kiva bonus.
Ei elarit ole mikään bonus, miksi väität niin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole helppoa olla yksin lasten kanssa. Mieti tarkkaan kannattaako varsinkin, jos lapset ovat pieniä.
Ovat 3 ja 6. Mutta en oikein tiedä miten tämä vaikeutuisi, kun nytkin hoidan lapset lähestulkoon yksin. Mies joskus leikkittää heitä jos sattuu olemaan sillä tuulella. Mutta kasvatustyö, arjen rutiinit, kuskaamiset, sairaudet, vaatteet jne hoidan minä. Ap
Älä sitten ainakaan suostu viikko/viikko asumiseen. Silloin hoidat edelleen lasten asiat vaikkakin hankalammin matkan päästä. Puoliso joka ei ole osallistunut tähänkään asti, aiheuttaa eron jälkeen täyden kaaoksen lasten arkeen. Eikä muuten koske vain miehiä. Myös äideissä on vastuun ja velvollisuuksien pakoilijoita, joille omat kaverit, harrastukset ja somettaminen on perhettä tärkeämpää.
Vierailija kirjoitti:
Eron jälkeen se liitossa mihinkään osallistumaton mies keksi että haluaa olla 50% isä ja lastenvalvonnassa yllättäen läväytti tuon pöytään. Lapsesta tuli reppulapsi ja itsestäni jtv äiti. Paitsi että edelleenkin huolehdin kaikesta, isän luona käy säilytettävänä. Jos kintas hukkuu siellä niin lapsi tulee su illalla luokseni takaisin ilman kintasta jne. Koska se isäsuhdehan on tärkeä eikä isän tehtävä ole huolehtua lapsen tavaroista.
eli ei helpottunut. Pääsen kuitenkin itse harrastamaan liikuntaa nykyisin jne ja vapautta on mutta lapsen kova elämä kahden kodin välissä ei ole sen arvoista. Koeta kestää.
Kintas? Parempi joo olla eroamatta, ettei lapsen kintas häviä.
On helpompaa, näin eletty 7 vuotta. Lapset olivat 4 ja 2 kun mieslapsi muuti pois.
Rahaa alkoi jäädä säästöön, tiskipöytä ei notku astioista, kukaan ei makaa ja marmata kotona tai tule kotiin yllättäen milloin mihinkin aikaan humalassa. Elatusta ei toki ole maksanut yhtään, paitsi lasten syömiset viikonloppuisin kun ovat hänen luonaan, nyt kun on useamman vuoden ollut raittiimpi meno.
Tuo ralli alkoi kun odotin kuopusta ja parin vuoden kuluttua tuli mitta täyteen. Nyt olen uudessa suhteessa, mutta ei aikeita muuttaa yhteen.
"Tai menee mukaan lasten kinasteluihin pahentaen niitä ja sitten minä joudun komentamaan kaikkia kolmea olemaan kunnolla."
:D
On kokemuksia. Suurin osa ihmisistä on rasitttavia ja tyhmiä. Ei ole lapsia eika naista, joten hyvin menee
Vierailija kirjoitti:
Ketju osoittaa, miten KELA:n keinotekoiset ylisuuret, anteliaat asumistuet yksinhuoltajalisät käytännön tasolla särkevät perheitä tässä maassa.
Jokainen mies käytännössä kilpailee perheensä koossa pysymisestä KELA:n tukiaisia vastaan, jotka luovat vastavoimaa, keinotekoista velkarahoitettua vastavoimaa jotka pyrkivät repimään puolisoita erilleen. Näin asuntosjoittajakin voittaa ja pystyy allokoimaan asumistukiaisia 2 eri asuntoon.
Tuota noin. Bruttopalkkani on noin 4500€. En saa mitään tukia. Ap
Vierailija kirjoitti:
"Tai menee mukaan lasten kinasteluihin pahentaen niitä ja sitten minä joudun komentamaan kaikkia kolmea olemaan kunnolla."
:D
Minua ei enää jaksa naurattaa noissa tilanteissa. Itkettää enää lähinnä. Ap
Meillä ex mies teki kyllä osan kotitöistä ja oli lasten kanssakin. Tai no, näennäisesti. Ei se oikein mitään niiden kanssa tehnyt, mutta oli paikalla ja sai niille ruuan eteen jne. Mutta silti tuntui että yksin on helpompaa. Ei kukaan valita tai kiukkua. Joutuu myös omilla viikoillaan hoitamaan niitä lasten asioita, vaikka toki parhaansa mukaan koittaa ne lääkäriajat ym varata juuri minun viikolleni. Itse ei ole kertaakaan ottanut töistä vapaata lasten takia, laittaa sitten sen kipeän lapsen vaikka äitinsä hoidettavaksi. Tai jättää yksin, vaikka kyseessä oli silloin alle 10v. Joten toki jollain tavalla on huolta heistä, kun ovat isällään. Onneksi eivät ihan pieniä kuitenkaan ollut kun erottiin. Rahallisesti pärjään myös paremmin nyt, vaikka ex ei mitään maksa, kelasta tulee elaritkin. Varmaan ylpeilee silläkin, että ei tarvitse maksaa mitään lastensa elämästä, kuin ruuat hänen luonaan.
Omien havaintojeni mukaan kannattaa mieluummin erota lapsista. Pelkän miehen kanssa ilman lapsia on kaikkein rennointa.
Eroa AP. Kuulostaa, että pärjäisit hyvin yksin. Pyörität arkea ja tulot ovat keskitasoa paremmat.
Ehdotan, että keskustelet ajatuksista kuitenkin ensin miehesi kanssa, jollet ole vielä tehnyt. Vastaavasti kuin tällä palstalla "olen miettinyt, että olisiko helpompaa, jos erottaisiin..."
Lähes poikkeuksetta nainen saa ihan omalla käytöksellään miehen perheessä passiivisesti ja vetäytymään. Sitten syytellään kuin se on tuollainen. En tätä avaa enempää, kun naiset eivät sitä halua ymmärtää vaikka miten rautalangasta vääntäisi.
Vierailija kirjoitti:
Mitäs olet sellaisen miehen kelpuuttanut? Eroa ja ota uusi mies jos ei yksinhuolto kiinnosta ja sitä samaa teet niin kauan, että löytyy mies joka tuo jotain siihen perhearkeen eikä vain vie.
"Kelpuuttanut"
LOL :D
Vierailija kirjoitti:
Lähes poikkeuksetta nainen saa ihan omalla käytöksellään miehen perheessä passiivisesti ja vetäytymään. Sitten syytellään kuin se on tuollainen. En tätä avaa enempää, kun naiset eivät sitä halua ymmärtää vaikka miten rautalangasta vääntäisi.
Se on juurikin näin
Vierailija kirjoitti:
Lähes poikkeuksetta nainen saa ihan omalla käytöksellään miehen perheessä passiivisesti ja vetäytymään. Sitten syytellään kuin se on tuollainen. En tätä avaa enempää, kun naiset eivät sitä halua ymmärtää vaikka miten rautalangasta vääntäisi.
Rehellisesti tosi monilla miehillä on narsistisia piirteitä suhteessa ja oikeuttavat tuollaisen paskakäytöksen itselleen. Koska ovat jotenkin korkeammalla tasolla kuin naiset. Heidän tarpeensa ovat tärkeämpiä kuin naisen. Eikä naisen pyyntöjä tai toivomuksia tarvi kuunnella. Eihän sellaista nalkutusta nyt hyvänen aika jaksa kukaan kuunnella! Eli mies ei kunnioita naista. Miksi nainen kunnioittaisi miestä joka yrittää luistaa kaikesta mahdollisesta vastuusta ja pistää oman laiskuutensa vielä sen naisen syyksi?
On helpompaa! Luot itse teidän kodin ilmapiirin ja voit turvata lapsille hyvän tunnelman ja turvan.