Mietin koko ajan olisiko lasten kanssa ilman miestä helpompaa. Kokemuksia onko?
Melkein joka päivä kelaan päässäni samaa ajatusta. Olisiko elämä helpompaa ilman miestä, olisiko arki lasten kanssa helpompaa jos ottaisin eron. Nykyisellään elämä ja arki on nimittäin liian raskaita ja vaikeita ja minusta tuntuu koko ajan siltä kuin arjessa olisi miehen vuoksi koko ajan ylimääräistä hoidettavaa ja että hänen panos perheemme arkeen on hyvin pieni, nyt tuntuu kuin hoitaisin yksin melkein kaikki meidän kaikkien neljän asiat enkä jaksa.
Onko kellään kokemusta tällaisesta olosta? Onko arki oikeasti helpottanut, jos on ottanut eron? Vai vaikeutunut entisestään?
Kommentit (389)
On helpompaa ilman miestä, paitsi minulla vain yksi lapsi. Tippui paino hartioilta, kun mies lähti. Saa aivan järjestää arjen sellaiseksi kuin se meille sopii eikä kukaan ole pilaamassa jokaista päivääni.
Vierailija kirjoitti:
Helppoa. Koita parikuukautta mm maksaa maksut.
Niin siinä se selviää kuinka itsenäinen voimaantuma nainen olet.
En ymmärrä tätä kommenttia. Elin ennen tätä liittoa vuosikausia yksin, jolloin maksoin tietenkin kaikki maksuni, ihan yksin ja ihan itse. Nyt maksamme kaiken puoliksi, mutta niin että minä hoidan sen käytännön laskujen maksamisen yhteiseltä taloystililtä. Eron jälkeen mies maksaisi toki elareita lapsista, niillä katettaisiin hänen osuutta. Ap
Riipppuu täysin miehestä tai yleisemmin kumppanista. Osa on erinoamsien monta perusteltua syytä erota. - Osan kumppaneissa piilevän arvon ymmärtää mahdollisesti vasta sitten kun on jo liian myöhäistä; kun huomaa,että se oma mies (tai nainen) oli ehkä vähän tossukka eikä niin menetenyt ja komea/ kaunis kuin moni muu. Mutta häneen saattoi kuitenkin luottaa ja ne kotiaskaret, joita uskoi kaikkien miesten (/naisten)tekevän eivät sitten kuitenkaan olleet askareita, joita kaikki miehet (/naiset) tekisivät pyytettömästi ja ilman usemapaa kehoitusta.
Ei ole helppoa olla yksin lasten kanssa. Mieti tarkkaan kannattaako varsinkin, jos lapset ovat pieniä.
Olen itse eronnut, mieheni seurusteli liikaa alkoholin kanssa. Elämästä tuli rentoa ja rauhallista. Taloudellisesti olen pärjännyt ihan yhtä hyvin kuin miehen kanssa.
Lasten kanssa ei ehkä tule helpompaa, mutta ilman miestä voi kyllä olla helpompaa, jos mies on hankala.
Jos mies ei hoida lasta 50% ja siivoa , vaan sotkee ja on riesana niin ehdottomasti helpompi ilman miestä. Mies on kuin 3. lapsi.
Vierailija kirjoitti:
On helpompaa ilman miestä, paitsi minulla vain yksi lapsi. Tippui paino hartioilta, kun mies lähti. Saa aivan järjestää arjen sellaiseksi kuin se meille sopii eikä kukaan ole pilaamassa jokaista päivääni.
Täysin sama tunne. Minulla on kaksi lasta. Miehen jatkuva luistelu kotitöistä ja lastenhoidosta sekä huonotuulisuus söi energiaani. Eron jälkeen pystyin käyttämään tuon energian lapsiini. Kukaan ei pilannut päivääni ja hyväntuulisena jaksan paljon enemmän.
On parempi olla oikeasti yksin kuin yksin parisuhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole helppoa olla yksin lasten kanssa. Mieti tarkkaan kannattaako varsinkin, jos lapset ovat pieniä.
Ovat 3 ja 6. Mutta en oikein tiedä miten tämä vaikeutuisi, kun nytkin hoidan lapset lähestulkoon yksin. Mies joskus leikkittää heitä jos sattuu olemaan sillä tuulella. Mutta kasvatustyö, arjen rutiinit, kuskaamiset, sairaudet, vaatteet jne hoidan minä. Ap
Eron jälkeen se liitossa mihinkään osallistumaton mies keksi että haluaa olla 50% isä ja lastenvalvonnassa yllättäen läväytti tuon pöytään. Lapsesta tuli reppulapsi ja itsestäni jtv äiti. Paitsi että edelleenkin huolehdin kaikesta, isän luona käy säilytettävänä. Jos kintas hukkuu siellä niin lapsi tulee su illalla luokseni takaisin ilman kintasta jne. Koska se isäsuhdehan on tärkeä eikä isän tehtävä ole huolehtua lapsen tavaroista.
eli ei helpottunut. Pääsen kuitenkin itse harrastamaan liikuntaa nykyisin jne ja vapautta on mutta lapsen kova elämä kahden kodin välissä ei ole sen arvoista. Koeta kestää.
On helpompaa. Kaikki on sinun mielen mukaisesti, eikä ole turhia odotuksia toista kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On helpompaa ilman miestä, paitsi minulla vain yksi lapsi. Tippui paino hartioilta, kun mies lähti. Saa aivan järjestää arjen sellaiseksi kuin se meille sopii eikä kukaan ole pilaamassa jokaista päivääni.
Täysin sama tunne. Minulla on kaksi lasta. Miehen jatkuva luistelu kotitöistä ja lastenhoidosta sekä huonotuulisuus söi energiaani. Eron jälkeen pystyin käyttämään tuon energian lapsiini. Kukaan ei pilannut päivääni ja hyväntuulisena jaksan paljon enemmän.
On parempi olla oikeasti yksin kuin yksin parisuhteessa.
Hommattiin siivooja ja tiskikone on kokonaan minun vastuullani. Vältyimme karikolta. Nyt on eukolla aikaa katsella sarjoja iltaisin, mitä hän tekeekin sen 5h/ilta. Sitä mitä tekee päivällä, en tiedä, mutta jotenkin saa aikansa kulumaan.
No just se että sitten lapsista tulee joka toinen viikko lapsia. Eikä asiat muutu helpommiksi. Jos lastenhoito on se ongelma niin ota väkisin omaa aikaa. Lähde vaikka yksin Leville viikoksi. Se on huomattavasti helpompi vaihtoehto kuin eroaminen. Jos tuo ei taas kelpaa miehelle niin ottakoon itse sen eron. Usko siskoa joka eronnut.
Koeta jakaa arjen vastuita myös muille lue miehellesi. Olet kuin "pikkupomo" firmassa joka tietää ja osaa kaiken muita paremmin. Muut ovat statistin rooleissa. Kuullostaako tutulta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On helpompaa ilman miestä, paitsi minulla vain yksi lapsi. Tippui paino hartioilta, kun mies lähti. Saa aivan järjestää arjen sellaiseksi kuin se meille sopii eikä kukaan ole pilaamassa jokaista päivääni.
Täysin sama tunne. Minulla on kaksi lasta. Miehen jatkuva luistelu kotitöistä ja lastenhoidosta sekä huonotuulisuus söi energiaani. Eron jälkeen pystyin käyttämään tuon energian lapsiini. Kukaan ei pilannut päivääni ja hyväntuulisena jaksan paljon enemmän.
On parempi olla oikeasti yksin kuin yksin parisuhteessa.
Hommattiin siivooja ja tiskikone on kokonaan minun vastuullani. Vältyimme karikolta. Nyt on eukolla aikaa katsella sarjoja iltaisin, mitä hän tekeekin sen 5h/ilta. Sitä mitä tekee päivällä, en tiedä, mutta jotenkin saa aikansa kulumaan.
Vain lapsimies kuvittelee että siivoaminen ja tiskikoneen pyörittäminen on ainoita töitä mitä kotona tarvitsee tehdä. Amkk.
Ei oo henk kohtaista kokemusta koska ei ole miestä eikä lapsia, mutta ystäväni äiti totesi että olo keveni ja parani valtavasti kun otti eron ja muutti lasten kanssa pois aikoinaan. Ei ole katunut eikä ole halunnut uutta miestäkään.
Vierailija kirjoitti:
No just se että sitten lapsista tulee joka toinen viikko lapsia. Eikä asiat muutu helpommiksi. Jos lastenhoito on se ongelma niin ota väkisin omaa aikaa. Lähde vaikka yksin Leville viikoksi. Se on huomattavasti helpompi vaihtoehto kuin eroaminen. Jos tuo ei taas kelpaa miehelle niin ottakoon itse sen eron. Usko siskoa joka eronnut.
Ongelmia on muitakin kuin lastenhoito. On kuin nies olisi tosiaan se kolmas lapsi. Mitään taustatukea mihinkään kasvatusasioihin en häneltä saa, hän häippäsee autotalliin tai ulos alta pois, jos on joku ns. tilanne hoidettavana jomman kumman lapsen kanssa. Tai menee mukaan lasten kinasteluihin pahentaen niitä ja sitten minä joudun komentamaan kaikkia kolmea olemaan kunnolla. Minkään uusien asioiden opettaminen lapsille ei miestä kiinnosta, ilmeisesti siitä on liikaa vaivaa (että veisi vaikka esikoisen uimahalliin käymään). Ja mies sotkee enemmän kuin siivoaa. Jos en halua lasten elävän sikolätissä on minun vähän pakko koko ajan siivota miehen jälkiä (jotka jätti ennen kuin lähti jonnekin ulos, harrastamaan, töihin tms). Ap
Vierailija kirjoitti:
Koeta jakaa arjen vastuita myös muille lue miehellesi. Olet kuin "pikkupomo" firmassa joka tietää ja osaa kaiken muita paremmin. Muut ovat statistin rooleissa. Kuullostaako tutulta?
Olen minä koettanuyöt jakaa vastuuta. Ja tehtäviä. Mutta hän luistelee niistä kuin liukas saippua pois. Ap
Ehdottomasti kannattaa. Heitin ukon pihalle ja kaikki on hyvin sama on ollut monella muulla https://veksi.com/Uutiset.jsp?otsikko=avioero
Helppoa. Koita parikuukautta mm maksaa maksut.
Niin siinä se selviää kuinka itsenäinen voimaantuma nainen olet.