Tämä on päiväkodin työntekijöiden mielestä sopiva ikä aloittaa päiväkoti
Kommentit (271)
Vierailija kirjoitti:
Lähipiirin varhaiskasvatuksen opettajat (4 kpl) ovat kaikki siirtyneet muihin töihin. Perusteluita ovat olleet:
-päiväkodit ovat hirveitä paikkoja pienelle lapselle (pl. eskarilaisille ihan hyvä tilaisuus harjoitella ennen kouluun menoa ja nähdä ikätovereita riittävästi)
-joka päiväkodissa joukossa on aina vähintään yksi ns. sairas kasvattaja, joka ei anna tarpeellista hoivaa ja huolenpitoa lapsille tai käyttää enemmän tai vähemmän kyseenalaisia kasvatuskeinoja, kun vanhemmat eivät ole paikalla
-työkaverit ovat usein poikkeuksellisen ilkeitä ja uudet työntekijät ovat nokkimisjärjestyksessä alimpana; kasvattajien väliset kireät/asiattomat suhteet myös heijastelevat lasten hyvinvointiin
Näinhän se taitaa olla, että ne ammattikoulun käyneet hoitajat ovat siellä puutteellisilla alaistaidoilla ja työyhteisötaidoilla ja syövät paremmin koulutetut opettajat sieltä ulos. Tämän takia kannatan lämpimästi päiväkodin työntekijöille parempaa koulutusta. Sitähän on puhuttu maisteritasoisita opettajista. Ehkä sillä näistä amishulluista päästäisiin eroon. Eivät varmasti kykene kunnolliseen kasvatukseen lapsillekaan. Onneksi mm naisia on tarjolla noihin hommiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähipiirin varhaiskasvatuksen opettajat (4 kpl) ovat kaikki siirtyneet muihin töihin. Perusteluita ovat olleet:
-päiväkodit ovat hirveitä paikkoja pienelle lapselle (pl. eskarilaisille ihan hyvä tilaisuus harjoitella ennen kouluun menoa ja nähdä ikätovereita riittävästi)
-joka päiväkodissa joukossa on aina vähintään yksi ns. sairas kasvattaja, joka ei anna tarpeellista hoivaa ja huolenpitoa lapsille tai käyttää enemmän tai vähemmän kyseenalaisia kasvatuskeinoja, kun vanhemmat eivät ole paikalla
-työkaverit ovat usein poikkeuksellisen ilkeitä ja uudet työntekijät ovat nokkimisjärjestyksessä alimpana; kasvattajien väliset kireät/asiattomat suhteet myös heijastelevat lasten hyvinvointiin
Näinhän se taitaa olla, että ne ammattikoulun käyneet hoitajat ovat siellä puutteellisilla alaistaidoilla ja työyhteisötaidoilla ja syövät
Omissa entisissä päiväkotityöpaikoissa inhottavimpia olivat naiset ja pääkiusaajana toimi vaka-opettaja, joka otti silmätikuksi uusi työntekijöitä ja usutti vanhat kollegat uusien kimppuun. Varmaan näytti itse paremmalta kasvattajalta, kun uusia mustamaalattiin ja taitoja haukuttiin jatkuvasti. Itse kyseisen opettajan lapsiryhmässä jouduttiin 4-vuotiaat lapset viemään päivystykseen puutteellisen valvonnan takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähipiirin varhaiskasvatuksen opettajat (4 kpl) ovat kaikki siirtyneet muihin töihin. Perusteluita ovat olleet:
-päiväkodit ovat hirveitä paikkoja pienelle lapselle (pl. eskarilaisille ihan hyvä tilaisuus harjoitella ennen kouluun menoa ja nähdä ikätovereita riittävästi)
-joka päiväkodissa joukossa on aina vähintään yksi ns. sairas kasvattaja, joka ei anna tarpeellista hoivaa ja huolenpitoa lapsille tai käyttää enemmän tai vähemmän kyseenalaisia kasvatuskeinoja, kun vanhemmat eivät ole paikalla
-työkaverit ovat usein poikkeuksellisen ilkeitä ja uudet työntekijät ovat nokkimisjärjestyksessä alimpana; kasvattajien väliset kireät/asiattomat suhteet myös heijastelevat lasten hyvinvointiin
Näinhän se taitaa olla, että ne ammattikoulun käyneet hoitajat ovat siellä puutteellisilla alaistaidoilla ja työyhteisötaidoilla ja syövät
Kyse ei ole ihan aina puutteellisista taidoistakaan, vaan myös resursseista. On yhteiskunnalle liian kallista, että yhdellä hoitajalla tai opettajalla olisi vaikka 2-3 taaperoa ja isompia lapsia maksimissaan 5. Ryhmäsäilöntä on halpaa ja pienet lapset eivät osaa valittaa ja pienestä pitäen tottuvat puutteellisiin olosuhteisiin kuten totutaan esim. väkivaltaankin perheessä, jossa se esitetään normaalina kasvatustapana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kotikasvatus voittaa päiväkodin jos vanhempi oikeasti huolehtii lapsen oppimisesta monipuolisesti. Valitettavasti tätä on nykyään harvemmin vaan vanhemmat menee helpoimman kautta ja lapselle jää puutteita taidoissaan. Helpompi vetää raja johonkin ikään, jolloin päiväkoti voi vielä "pelastaa" oppimattoman lapsen.
Monellako vanhemmalla on tarpeeksi asiantuntemusta, että pystyy tekemään saman kuin kasvatustieteiden kandidaatti tai maisteri? Ammattilainen on aina ammattilainen ja maallikko on maallikko.
Kasvatustieteiden kandidaatit ja maisterit kuuluvat ihan muualle kuin päiväkotiin. Tosin ne ovat niin höpöhöpötutkintoja muutenkin, että samaan ja jopa parempaan työsuoritukseen päiväkodissa yltävät henkilöt joilla ei ole koulutusta lainkaan.
Näin on. Alle kouluikäinen lapsi kaipaa pääasiassa perushuolenpitoa ja lämmintä syliä. Koulussa on oikeita opettajia.
Säilöntä kuvastaa hyvin päiväkotia. Puolen vuoden työuran jälkeen jaksoin juuri ja juuri hälyssä ohjata yhden laulutuokion lapsille kerran viikossa ja taiteilua samoin. Laissa määriteltyä opettajan pedagogista suunnitteluaikaa ei ollut käytännössä lainkaan, koskaan. Eli hatusta olisi pitänyt vetää aina uusia hienoja ideoita liikuntaan, musiikkiin, taiteiluun jne. Jokaisesta päivästä piti vain selvitä, kun yksin vastuullani oli keskimäärin noin 9 kpl 3 v lasta päivässä henkilökunnan ja sijaisten puutteen vuoksi. Häly ja kiire myös kuormittivat ryhmäni pieniä lapsia aivan valtavasti.
Vaihdoin alaa parin vuoden jälkeen ja opin, että omat tulevat lapset eivät mene päiväkotiin kuin kotihoidon tuen päättymisen jälkeen (eivätkä tietenkään silloinkaan, jos on vaikka pienempi sisarus kotona hoidettavana tai olisin työtön tms).
Suomessakin voitaisiin pyytää hoidostakin kunnon maksua, kun yhteiskunnan rahat eivät enää riitä. Kuten muuallakin. Loppuisi se jatkuva itku resurssien puutteesta.
Päiväkoti on stressaava ympäristö pikkulapselle.
Duodecimistä poimittua:
Vauvat sopeutuvat monenlaisiin hoivakokemuksiin, mutta vaikeat varhaiset traumat ja pitkäkestoinen stressi ovat vahingollisia kehittyvälle keskushermostolle.
ja:
Tavallinen äiti reagoi viivyttelemättä vauvansa itkuun ja selvittää ja poistaa sen syyn, jos tämä on suinkin mahdollista. Sitä vastoin esimerkiksi psykoottinen tai alkoholisoitunut äiti voi toimia lapsen kannalta arvaamattomalla tavalla, jolloin syiden ja seurausten ketjut jäävät kehittymättä lapsen mieleen.
Aika pitkälti nämä lainalaisuudet koskevat vielä 1-2-vuotiastakin lasta. Päiväkoti ei yleensä ole alle 3-vuotiaalle turvallinen kasvatuspaikka, sillä siellä ei usean lapsen itkuihin voida reagoida samanaikaisesti. Osa jää vaille turvallista hoivaa ja lohdutusreaktiota.
" Näin on. Alle kouluikäinen lapsi kaipaa pääasiassa perushuolenpitoa ja lämmintä syliä. Koulussa on oikeita opettajia. "
No mitenkäs kun monessa maassa aloitetaan koulu 3-4 vuotta suomalaislapsia aikaisemmin? Missä kohtaa menee alle kouluikäisen raja?
Vierailija kirjoitti:
" Näin on. Alle kouluikäinen lapsi kaipaa pääasiassa perushuolenpitoa ja lämmintä syliä. Koulussa on oikeita opettajia. "
No mitenkäs kun monessa maassa aloitetaan koulu 3-4 vuotta suomalaislapsia aikaisemmin? Missä kohtaa menee alle kouluikäisen raja?
Muualla maailmassa tuo ns. koulu tarkoittaa meidän eskarin tasoa. Edelleen pienen lapsen paikka on kotona, jos vanhempi on tavallinen ja välittävä ja jaksaa huolehtia ja tarjota normaaleja arkisia virikkeitä kasvavalle lapselleen ja iloita hänen kehityksestään
Vierailija kirjoitti:
Lapsen tärkeimmät herkkyyskaudet ovat alle 4 vuoden iässä, minkä vuoksi sen ikäisen olisi erityisen tärkeä päästä osalliseksi laadukkaasta varhaiskasvatuksesta jota toteuttavat koulutetut varhaiskasvattajat. Jos lapsi on pelkän kotikasvatuksen varassa, niin suurella todennäköisyydellä hänelle jää isoja puutteita mm. tunnetaitoihin, motorisiin taitoihin, kognitiivisiin taitoihin ja vuorovaikutustaitoihin. Varhaiskasvatuksen yksiköissä lapsen taitoja kehitetään suunnitelmallisesti ja tutkittuun tietoon pohjautuen. T: vakaope
Hyi kamala, toivottavasti minun lasteni vaka-ope ei ajattele noin. Se suunnitelmallinen tutkittuun tietoon pohjautuva laitoshoito on suunniteltu ehkäisemään niitä taito- ja kehitysvajeita jotka muutoin syntyisivät kun lapsi irrotetaan luonnollisesta ympäristöstään ja ihmissuhteistaan säilytyspaikkaa suureksi osaksi hereilläoloaikaa. Jollainhan ne päivät on tietysti täytettävä, ja niissä pitäisi oppia niitä samoja taitoja joita muutoin oppisi oman vanhemman kanssa leipoessa, lähimetsässä ulkoillessa, pikkusisaruksen hoidossa auttamisessa ja kodin töihin osallistuessa.
Duodecimista:
- - joutuminen liian varhain suureen ja meluisaan päiväkotiryhmään kuormittaa lasta. Sen sijaan, että saisi aikuiselta riittävää yksilöllistä tukea itsehallintaan, lapsi joutuukin puolustamaan reviiriään ja paikkaansa ryhmässä. Kiintymysteorian havaintojen soisi välittyvän myös päivähoitoa koskeviin ratkaisuihin.
Vierailija kirjoitti:
Duodecimista:
- - joutuminen liian varhain suureen ja meluisaan päiväkotiryhmään kuormittaa lasta. Sen sijaan, että saisi aikuiselta riittävää yksilöllistä tukea itsehallintaan, lapsi joutuukin puolustamaan reviiriään ja paikkaansa ryhmässä. Kiintymysteorian havaintojen soisi välittyvän myös päivähoitoa koskeviin ratkaisuihin.
Kirjoittajana siis lastenpsykiatri Jari Sinkkonen
Vierailija kirjoitti:
Jos vielä perustelisit, miksi kotihoito 4v asti lapselle on tärkeää ja miten se näkyy myöhemmin lapsen kehityksessä, älyssä, sosiaalisissa taidoissa, koulumenestyksessä jne.
Muualla maailmassa esim. Euroopassa lapset viedään hoitoon 4-6kk iässä, joko hoitajalle tai päiväkotiin ja näin oli myös Suomessa vielä 80-luvun alkuun saakka. Onko nykyään sitten Suomessa lapset jotenkin parempia, kuin muualla Euroopassa.
Monessa maassa tuossa iässä jo alkaa pakollinen koulu, Ranskassa jopa 3v tai Britaniassa 5v, jopa kuninkaaliset lapset aloittavat koulun 4-5v.
Tai mikä tekee suomalaisesta lapsesta niin erityisen, että hän tarvitsee kotihoitoa ja vanhempiensa hoitoa, jopa 4v asti? Ainakaan se ei näy Pisa-tutkimuksessa.
Tosissaanko kuvittelet, että muiden maiden malli olisi lapselle hyväksi? Mielipiteesi osoittaa sen, ettet ole lukenut lasten psykiatrien mielipiteitä asiasta, siis heidän jotka ovat alan ammattilaisia. Oletko kartoittanut mitenkään muiden maiden lasten oloja ja mielipiteitä siitä onko kiva koko ikänsä olla vieraiden ihmisten hoidossa. Pisa-tulokset ovat olleet Suomessa kärkiluokkaa, mutta nyt ne ovat romahtaneet. Arvaappas miksi! No siksi kun Suomessa ei äidit viitsi hoitaa lapsiansa enää kotona ja lisäksi saatiin älytön laki subjektiivisesta päivähoidosta, niin vanhemmilla on oikeus viedä lapsensa lapsensa päivähoitoon, vaikka ovat itse työttöminä kotona, työstään vapaapäivällä ja jopa lomilla ollessaan.Kuvitteletko oikeasti, että lapselle on onnellista olla pitkät päivät pois kotoaan isossa lapsiryhmässä vaihtuvien lastenhoitajien hoidettavana.
Olen sitä mieltä, että paras aika on lapselle lähteä hoitoon 3v, mutta, jos on pakko vanhempien työn vuoksi laittaa lapsi hoitoon, nii se tulisi tehdä oikein eli lyhempinä hoitopäivinä eikä 8-10 tuntisina missään nimessä. 2 vuotiaana lapsi osaa ilmaista jo itseään, kävellä ja syödä, joka olisi parempi aika aloittaa päivähoito, jos se on mahdollista ja pakollista.
Mutta mitä tekee äidit, lähtevät kuntosalille päivisin , viikonloput pitää päästä relaamaan kavereiden kanssa. Isien pitää hoitaa lapset, hehän ovat viikot töissä eli lähes lomalla. Kotona olevat äidit jäävät nukkumaan, kun iskä vie lapset hoitoon. Iskä myös hakee lapset hoidosta, ettei äipän tarvitse vaivautua. Elämä on näillä kotiäideillä niin raskasta! Ja raskaammaksi vain muuttuu, kun toisen lapsen saavat. Vanhempi lapsi kiikutetaan hoitoon ennen lapsen syntymää, vaikka ikää on vasta 1v. Tuossa viereisessä päivähoitopaikassa näitä äitinsä hylkäämiä pieniä lapsia on useita. He eivät osaa puhua, eivät kävellä, itkuisia ja vierastelevia ovat.
Älkää tehkö niitä lapsia, jos ette jaksa heitä hoitaa. Ja isät, laittakaa ne lastenne äidit kuriin.ei tarvitse kaikkeen suostua. Jaksaminen lisääntyy, kun otatte heiltä sen kännykän pois päivän ajaksi, ehtivät viettää aikaa vauvasta kanssa ja siivota kodin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
" Näin on. Alle kouluikäinen lapsi kaipaa pääasiassa perushuolenpitoa ja lämmintä syliä. Koulussa on oikeita opettajia. "
No mitenkäs kun monessa maassa aloitetaan koulu 3-4 vuotta suomalaislapsia aikaisemmin? Missä kohtaa menee alle kouluikäisen raja?
Muualla maailmassa tuo ns. koulu tarkoittaa meidän eskarin tasoa. Edelleen pienen lapsen paikka on kotona, jos vanhempi on tavallinen ja välittävä ja jaksaa huolehtia ja tarjota normaaleja arkisia virikkeitä kasvavalle lapselleen ja iloita hänen kehityksestään
No ei sentään kolmea vuotta. Tai tuskin suomalaisessa esikoulussa sentään opetellaan esimerkiksi kertotauluja, jakolaskuja, kirjoiteta aineita tai opiskella luonnontieteitä tai filosofiaa?
Varmaan kaikki mielellään pitäisivät lapset pitkään kotona, mutta silloin vanhempi olisi jo yhden lapsen jälkeen auttamattomasti takamatkalla omalla urallaan. Ja vaikka vanhempi tekisi "vain" jotain suorittavaa, usein pitkä paussi kulminoituu naisten huonoon eläkkeeseen. Valitettavasti.
Mutta mitä tekee äidit, lähtevät kuntosalille päivisin , viikonloput pitää päästä relaamaan kavereiden kanssa. Isien pitää hoitaa lapset, hehän ovat viikot töissä eli lähes lomalla. Kotona olevat äidit jäävät nukkumaan, kun iskä vie lapset hoitoon. Iskä myös hakee lapset hoidosta, ettei äipän tarvitse vaivautua. Elämä on näillä kotiäideillä niin raskasta! Ja raskaammaksi vain muuttuu, kun toisen lapsen saavat. Vanhempi lapsi kiikutetaan hoitoon ennen lapsen syntymää, vaikka ikää on vasta 1v. Tuossa viereisessä päivähoitopaikassa näitä äitinsä hylkäämiä pieniä lapsia on useita. He eivät osaa puhua, eivät kävellä, itkuisia ja vierastelevia ovat.
Älkää tehkö niitä lapsia, jos ette jaksa heitä hoitaa. Ja isät, laittakaa ne lastenne äidit kuriin.ei tarvitse kaikkeen suostua. Jaksaminen lisääntyy, kun otatte heiltä sen kännykän pois päivän ajaksi, ehtivät viettää aikaa vauvasta kanssa ja siivota kodin.
Sellainen naisviha sitten sieltä.
Vierailija kirjoitti:
Ei lapsen paikka ole päiväkodissa vaan perheen kanssa kotona. Päiväkodissa tulee niin huonoja vaikutteita muiden ongelmalapsilta , taudit ja kaikenmaailman syyhyt leviää. Kyllä se koulussa huomaa ketkä on ollut koko pienen ikänsä päiväkodissa ja ketkä ei.
Niin huomaa. Ne osaa jonottaa ja odottaa vuoroaan.
Suomalaisessa yhteiskunnassa päiväkoti on peruspalvelu lapsiperheille. Sen funktio on sekä tukea perheitä että lapsia itseään. Perheitä päiväkoti tukee tarjoamalla lastenhoitoa, kasvatuskumppanuutta ja suunnitelmallista, yksilöllistä varhaiskasvatusta. Lapsille itselleen päiväkoti on se paikka, jossa turvallisten aikuisten valvonnassa harjoitellaan ryhmässä oloa, kaveritaitoja, tutustutaan ikätovereihin ja ympäröivään maailmaan kunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti.
Päiväkotiin pääsääntöisesti mennään, kun sille on perheessä tarvetta. n. 30% menee jo vuoden vanhana, jolloin suurin osa lapsista on kotona. Iän myötä osallistumismäärä kasvaa. Eskari on jo pakollinen eli tuolloin läsnäoloprosentti on 100%. Lapsen laittaminen päiväkotiin on jokaisen perheen oma valinta. Siitä ei päätä päiväkodin työntekijät, johtaja tai kunta. Sen päättää perhe itse. On minusta aika vastenmielistä, että perheiden päätäntäoikeuteen pyritään jatkuvasti vaikuttaa ja perheitä syyllistetään peruspalveluiden käytöstä. Ei kukaan syyllistä esim. kirjaston käytöstä tai vaikkapa neuvolan. Jostain syystä päiväkodista halutaan tietyn ideologian kannattajien joukossa rakentaa jotain pahaa.
Ei kaikissa kodeissa ole aikuisia, joilla olisi mielenkiintoa istua hiekkalaatikon reunalla vuosia. Tai kykyjä tai voimia siihen. Joku katsoo paremmaksi mennä töihin ja tienata lapselle oman huoneen verran erotusta tai paremmat vaatteet, toinen kouluttautuu. Kyllä se jokainen pullantuoksuinen ja siihen kotivanhemmuuteen haluava vanhempi osaa ihan itsekin tehdä valintansa ja jäädä lapsineen kotiin. Ei siihen tarvitse ihan joka päivä päiväkodeista käsin suoltaa propagandaa. t: lasun sossu
Vierailija kirjoitti:
Lapsen tärkeimmät herkkyyskaudet ovat alle 4 vuoden iässä, minkä vuoksi sen ikäisen olisi erityisen tärkeä päästä osalliseksi laadukkaasta varhaiskasvatuksesta jota toteuttavat koulutetut varhaiskasvattajat. Jos lapsi on pelkän kotikasvatuksen varassa, niin suurella todennäköisyydellä hänelle jää isoja puutteita mm. tunnetaitoihin, motorisiin taitoihin, kognitiivisiin taitoihin ja vuorovaikutustaitoihin. Varhaiskasvatuksen yksiköissä lapsen taitoja kehitetään suunnitelmallisesti ja tutkittuun tietoon pohjautuen. T: vakaope
Taidat olla nuori, vastavalmistunut ja lapseton.
Ainakin teksti oli kuin suoraan oppikirjasta kopioitu.
Ihan vaan tiedoksesi; ihan kunnon kansalaisia tulee, vaikka ei saisikaan pienenä ammattilaistason kasvatusta.
Päiväkotia vastaan minulla ei sinänsä ole mitään, mutta aika monen ammattilaisen mielipide kuitenkin on se, ettei lapsi saa tai opi mitään sen kummempaa päiväkodissa kuin normaalissa kodissa.
En tiedä mistä iästä tuossa artikkelissa puhutaan, mutta minä vakalainen olen sitä mieltä, että ainakaan alle 3v ikäisen paikka ei ole varhaiskasvatuksessa. Ei myöskään niiden alle 3v lasten joiden äiti/isä on kotona nuoremman sisaruksen kanssa ja sitä vanhempienkin suhteen tulisi olla jonkinlaiset rajat sille kuinka monena päivänä ja montako tuntia päivässä heille hoitopaikka myönnettäisiin. Myöskään puolikuntoisia lapsia ei saisi tuoda paikan päälle, kuume ei ole ainoa kriteeri sille onko lapsi siinä kunnossa, että jaksaa työpäivänsä päiväkodissa viettää, se on lapselle työpäivä, kiitos lapsimäärän, metelin, ulkoilun ym rasitteiden ja aistiärsykkeiden parissa. Lapselle tulisi myös taata vähintään 1kk pituinen kesäloma/vuodessa ajoittuen kesä-elokuulle.
Nuo hieman ot, mutta tulipahan mieleeni.
Jokaisen vanhemman kannattaisi myös lukea Keltikangas-Järvinen tutkimusten lisäksi lastenpsykiatri Jari Sinkkosen kirjallisuutta ja tehdä sen jälkeen päätös, viekö oman alle 3-vuotiaan lapsensa päiväkotiin. En itse ikinä veisi, jollei olisi aivan pakko (=masennus, uupumus, vakava sairaus, ei tukiverkkoja riittävästi, ei toista tervettä vanhempaa joka voisi pientä lasta hoitaa ja kasvattaa kotona).