Tämä on päiväkodin työntekijöiden mielestä sopiva ikä aloittaa päiväkoti

Vierailija kirjoitti:

"Ranskassa päivähoito maksaa miellyttävät 1200 e/kk ja 3v on koulussa 2+2 tuntia, siinä välissä 2 tuntia kotona syömässä. Suurin osa ranskalaisista lapsista ei ole päivähoidossa ennen kouluunmenoa, koska se on hyvin kallista ja koska äidit ovat kotona tai lapsella on hoitaja kotona. Suomalainen 9 tunnin hoitopäivä isossa ryhmässä ilman yksityisyyttä on ranskalaisille kauhistus - eikä suomalainen lapsi saa olla itsekseen lainkaan?"

Ranskassa on luvallista pitää kuria lapselle, joten kotona oleva lapsi ei siellä ole samanlainen vaiva kuin Suomessa.

Ranskalaiset lapset ovat suloisia ja hyväkäytöksisiä. Suomalaiset pennut ovat niin karseita käytökseltään, etteivät vanhemmat halua pitää niitä kotonaan eivätkä päiväkodin täditkään halua niitä riesoikseen.

Vierailija kirjoitti:

Lapsen tärkeimmät herkkyyskaudet ovat alle 4 vuoden iässä, minkä vuoksi sen ikäisen olisi erityisen tärkeä päästä osalliseksi laadukkaasta varhaiskasvatuksesta jota toteuttavat koulutetut varhaiskasvattajat. Jos lapsi on pelkän kotikasvatuksen varassa, niin suurella todennäköisyydellä hänelle jää isoja puutteita mm. tunnetaitoihin, motorisiin taitoihin, kognitiivisiin taitoihin ja vuorovaikutustaitoihin. Varhaiskasvatuksen yksiköissä lapsen taitoja kehitetään suunnitelmallisesti ja tutkittuun tietoon pohjautuen. T: vakaope

Plässyn plässyn.Meikäläisen muksut eivät olleet päivääkään niin sanotussa " laadukkaassa varhaiskasvatuksessa" .Eskariin menivät ensimmäisenä ja sitten kouluun.Hyvin ovat pärjänneet elämässä.Kaikki ovat töissä ja parisuhteessa.Meikäläinen teki illat töitä niin ei tarvittu varhaiskasvatusta.

Mun lapsi meni perhepäivähoitoon 2,5-vuotiaana ja siirtyi päiväkotiin 4-vuotiaana. Valitteli siirron jälkeen heti, kuinka päiväkodissa on meluisaa ja kuinka aikuiset ei ehdi lukemaan kirjoja. Lapsi tykkäsi enemmän olla perhepäivähoidossa.

Päiväkodit on nykyään aika stressaavia paikkoja lapsille enkä laittaisi sinne ainakaan alle 2-vuotiasta kuin ihan pakon edessä. 

Vierailija kirjoitti:

Mun lapsi meni perhepäivähoitoon 2,5-vuotiaana ja siirtyi päiväkotiin 4-vuotiaana. Valitteli siirron jälkeen heti, kuinka päiväkodissa on meluisaa ja kuinka aikuiset ei ehdi lukemaan kirjoja. Lapsi tykkäsi enemmän olla perhepäivähoidossa.

Päiväkodit on nykyään aika stressaavia paikkoja lapsille enkä laittaisi sinne ainakaan alle 2-vuotiasta kuin ihan pakon edessä. 

Minä en laittaisi sinne minkään ikäistä. Perhepäivähoito on paljon parempi vaihtoehto.

Siis kukaan ei ole maksanut tuosta jutusta, että voisi kertoa, mikä se ikä oli?

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ei ole laadukasta varhaiskasvatusta. Ulkomailla on nanny kotona. Ei pienen lapsen paikka ole päiväkodissa, metelistä sen näkee koulussa ketkä on viettänyt päiväkoti elämää ja ketkä ei... Suomessa on se ongelma kun kunnalliseen päivähoitoon tulee kaikki ongelmalapset ongelmaperheistä.

Suomessa varhaiskasvattajien ja opettajien ammattitaito ja koulutus on huippuluokkaa, mitattiin sitä kansainvälisellä millä  mittarilla tahansa. Jota ihaillaan ja arvostetaan myös maailmalla. Ja todellisuudessa ryhmäkootkin ovat pieniä. 

Ikävä kyllä,  suomalaiset lasten vanhemmat eivät sitä osaa arvostaa, koska se on hinnoitteltu liian halvaksi tai jopa ilmaiseksi, mutta jos hintalappu olisi eri,  siitä kilpailtaisiin, kenen lapsi saa olla hoidossa. 

Esim. Kiinassa, jossa opettajat ovat saaneet Suomessa koulutuksen ja siellä toteuttaa suomalaista varhaiskasvatusta, niin hintalappu voi olla jopa kymppitonni kuukaudessa, kun eliitti haluaa sinne lapsensa. 

Vierailija kirjoitti:

Ei lapsen paikka ole päiväkodissa vaan perheen kanssa kotona. Päiväkodissa tulee niin huonoja vaikutteita muiden ongelmalapsilta , taudit ja kaikenmaailman syyhyt leviää. Kyllä se koulussa huomaa ketkä on ollut koko pienen ikänsä päiväkodissa ja ketkä ei.

Joo, sen tosiaan huomaa koulussa ketkä on olleet päiväkodissa. Mut päästettin vasta eskariin. Mulla ei oikein ollut mitään sosiaalisten tilanteiden tajua ja olin ihan kusessa. Meni useampi vuosi, että sain muut kiinni. Vanhemmat tarkotti hyvää, mutta tekivät mun kannalta pahan mokan kun en päässyt ajoissa päiväkotiin.

Oma lapseni oli vain muutaman tunnin päiväkodissa muutamana päivänä viikossa, hän oppi siellä että huomiota saa huutamalla ilman syytä, kertoi että on kamalaa kun vessoissa ei ole ovea, ei saa rauhassa olla vessassa, oppi myös mukavia pikku tapoja pikku kriminalin alueilta ja kertoi myös kuinka turhauttavaa on pakko nukkua päiväunia ja ei saanut edes lukea mitään. Hän osasi lukea jo 3vuotiaana sekä oli täysin WC siisti alle 2v että en nyt sanoisi Suomen hoitoa mitenkään laadukkaaksi, karjalaumaa siellä näemmä kasvatetaan ja muiden ongelmat on sitten jo kaikkien ongelmia.

Se että et kuulu massaan on etu eikä haitta. Massa on aina tyhmää, ja suurin osa on sitä massaa päiväkodista lähtien.

Itse olen mieltänyt parhaimman iän siihen 1,5 - 2 vuotiaan kohdalle. Silloin on jo kehittynyt kielellisiä taitoja ja varsinkin suomi toisena kielenä olevat lapset saaneet pohjaa omasta äidinkielestään ja pystyvät oppimaan rauhassa suomen kielen ennen kuin eskari lävähtää silmille ja ei ole minkäänlaista osaamista suomen kielestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lapsen paikka ole päiväkodissa vaan perheen kanssa kotona. Päiväkodissa tulee niin huonoja vaikutteita muiden ongelmalapsilta , taudit ja kaikenmaailman syyhyt leviää. Kyllä se koulussa huomaa ketkä on ollut koko pienen ikänsä päiväkodissa ja ketkä ei.

Joo, sen tosiaan huomaa koulussa ketkä on olleet päiväkodissa. Mut päästettin vasta eskariin. Mulla ei oikein ollut mitään sosiaalisten tilanteiden tajua ja olin ihan kusessa. Meni useampi vuosi, että sain muut kiinni. Vanhemmat tarkotti hyvää, mutta tekivät mun kannalta pahan mokan kun en päässyt ajoissa päiväkotiin.

Normaali lapsi kyllä oppii sosiaalisia taitoja eskarissa ja koulussakin. Outoa sinulta ylipäätään vertailla itseäsi muihin tuolla tavalla. Ihan kuin sosiaalinen kehitys olisi jokin kilpailu, jossa nopeimmat voittavat.

Sosiaaliset taidot saattavat sitä paitsi jopa huonontua päiväkodissa.

Suomessa on kyllä erittäin iso ongelma se että osa-aikaisen työajan tekeminen ns. normaaleissa töissä on tehty useasti mahdottomaksi. Olisi paljon helpompaa yhdistää perhe ja työt jos voisi tehdä työtään 70% työajalla. 

 

Se ei oikeasti ole monelle vaihtoehto että ollaan kotona vuosikausia minimituella. Monessa työpaikassa olet tuossa ajassa täysin ulapalla prosesseista ja systeemeistä ja alan yleisistä trendeistä. Puhumattakaan siitä että harvan kumppani tienaa nettona niin hyvin että koko revohka elää ilman että tulee laskea pennosia. 

Vierailija kirjoitti:

Suomessa ei ole laadukasta varhaiskasvatusta. Ulkomailla on nanny kotona. Ei pienen lapsen paikka ole päiväkodissa, metelistä sen näkee koulussa ketkä on viettänyt päiväkoti elämää ja ketkä ei... Suomessa on se ongelma kun kunnalliseen päivähoitoon tulee kaikki ongelmalapset ongelmaperheistä.

Siinä on taas katsottu vähän liikaa jenkkiläisiä saippuasarjoja...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lapsen paikka ole päiväkodissa vaan perheen kanssa kotona. Päiväkodissa tulee niin huonoja vaikutteita muiden ongelmalapsilta , taudit ja kaikenmaailman syyhyt leviää. Kyllä se koulussa huomaa ketkä on ollut koko pienen ikänsä päiväkodissa ja ketkä ei.

Joo, sen tosiaan huomaa koulussa ketkä on olleet päiväkodissa. Mut päästettin vasta eskariin. Mulla ei oikein ollut mitään sosiaalisten tilanteiden tajua ja olin ihan kusessa. Meni useampi vuosi, että sain muut kiinni. Vanhemmat tarkotti hyvää, mutta tekivät mun kannalta pahan mokan kun en päässyt ajoissa päiväkotiin.

Normaali lapsi kyllä oppii sosiaalisia taitoja eskarissa ja koulussakin. Outoa sinulta ylipäätään vertailla itseäsi muihin tuolla tavalla. Ihan kuin sosiaalinen kehitys olisi jokin kilpailu, jossa nopeimmat voittavat.

Sosia

Näitä "normaali" perheitä,  jossa lapsi kehittäisi sosiaalisia taitoja ja vuorovaikutusta ikäistensä seurassa, ei enää Suomessa ole ollut enää 70-luvun jälkeen, kun suurimmalla osalla perheistä 1-2 lasta ja suurperheitä, jossa pienellä ikäerolla 5-9 lapsisia perheitä on vain harvalla. 

Paljonko palkkaa nämä maksumuuri linkkajat saa? Joka päivä tulee monta maksumuuri linkki juttua missä on kysymys jutusta mutta ei avattu juttua.

Vierailija kirjoitti:

Lapsen tärkeimmät herkkyyskaudet ovat alle 4 vuoden iässä, minkä vuoksi sen ikäisen olisi erityisen tärkeä päästä osalliseksi laadukkaasta varhaiskasvatuksesta jota toteuttavat koulutetut varhaiskasvattajat. Jos lapsi on pelkän kotikasvatuksen varassa, niin suurella todennäköisyydellä hänelle jää isoja puutteita mm. tunnetaitoihin, motorisiin taitoihin, kognitiivisiin taitoihin ja vuorovaikutustaitoihin. Varhaiskasvatuksen yksiköissä lapsen taitoja kehitetään suunnitelmallisesti ja tutkittuun tietoon pohjautuen. T: vakaope

 

Ei nyt käytännössä mene ihan noin suomalaisissa aliresursoiduissa päiväkodeissa. Olin ennen vakaope, nykyisin onnellisesti muissa töissä. Kiintymyssuhdeteoriat ja kehityspsykologiat menneet sinulla täysin ohi luennoilla? Sinustako vaihtuvat, äksyilevät ja tiuskivat hoitajat ja opet takaavat hyvän ja turvallisen kasvuympäristön pikkuiselle?

Pienen lapsen paras paikka on kotona vanhemman kanssa, ellei nyt kyseessä ole masentunut / puutteellisin taidoin / viidellä alle 4-vuotiaalla lapsella varustettu vanhempi. Normaali vuorovaikutus, ikätasoinen keskustelu, lapsen kanssa ulkoilu (puistot, hiekkalaatikot), liikkuminen (pyöräily, jalkapallo jne.) leikkiminen (lapsen leikeistä kiinnostuminen, leikeistä kysyminen ja osittain leikin ohjaaminen ja siihen osallistuminen vanhemman ehtiessä), taiteilu (piirtäminen, maalaaminen yms.), muovaileminen, laulaminen ja musiikin kuuntelu, kirjojen lukeminen, tunteiden (harmitusten ja pettymysten, väsymyksen) sanoittaminen, kotiruoka, päiväunet ja toistuva arkirytmi kotona antavat ehdottomasti pikkulapselle parhaat mahdolliset eväät elämään.

Ryhmäkoot päiväkodissa ovat paperilla 1 aikuinen per 4 alle 3-vuotiasta vauvaa tai taaperoa. 1 aikuinen myös paperilla varattu 7:lle yli 3-vuotiaalle lapselle. Käytännössä nuo suhdeluvut eivät todellakaan toteudu, enkä kyllä sanoisi, että viidelle tai kuudelle alle 3-vuotiaalle lapselle aidosti riittäisi, kun jatkuvasti vain yksi aikuinen hoitaa heitä! Se on usein päiväkodin arkea. (Eikä se 4 pientä kehittyvää taaperoakaan yhdellä aikuisella olisi hyvä suhdeluku, vaikka se välillä asetusten mukaan toteutuisikin!)

Toki lapset saadaan hengissä pidettyä päiväkodissa, ja kovin uupuneen tai masentuneen vanhemman voi ollakin ihan hyvä viedä lapsi ns. ammattilaisten varhaiskasvatuksen piiriin, jotta lapsi saa sitten edes hieman sitä huomiota ja ohjelmaa päiväänsä, jos vanhempi ei itse siihen läheiseen vuorovaikutukseen ja kotikasvatukseen tavanomaisella tasolla kykene.

Harmillisen usein kuvitellaan päiväkodin olevan jokin hieno kasvatuspaikka, jossa lapsi oppii paljon taitoja. Toki oppii, mutta se ei tee kasvatuksesta tavallisen järkevän äidin tai isän kasvatusta parempaa. Jos osaa asettaa lapselle rajat ja arkirytmin ja kuuntelee lastaan sekä on hänen kanssaan aktiivisessa vuorovaikutuksessa, viikoittainen kerhossa / leikkipuistossa / harrastuksessa / (lapsi)perheellä kylässä käynti riittää vielä 3-vuotiaallekin mainiosti kodin ulkopuolisten sosiaalisten suhteiden harjoitteluun!

terveisin entinen ope, nykyinen lastenpsykiatri :)

Vierailija kirjoitti:

Ei lapsen paikka ole päiväkodissa vaan perheen kanssa kotona. Päiväkodissa tulee niin huonoja vaikutteita muiden ongelmalapsilta , taudit ja kaikenmaailman syyhyt leviää. Kyllä se koulussa huomaa ketkä on ollut koko pienen ikänsä päiväkodissa ja ketkä ei.

Niin huomaa. Ja etu tässä vain päiväkodissa olleilla.

On hankalaa sopeutua ryhmään, kun ikänsä ollut kotona siihen asti.

Pienten lasten hoitamisessa on tärkeintä tunnetaidot, vastuullisuus ja maalaisjärki. On aika merkillistä, että noinkin käytännönläheisestä hoivatyöstä on tehty akateeminen ala, jonne ei ole asiaa ilman loppututkintoa yliopistosta. Lapsille puhutaan paljon oudoin kasvatustermein ja miten niitä lapsi ymmärtää kun lasten vanhempienkin on vaikea tajuta akateemista ammattijargonia.

Minulla on loppututkinto muulta alalta, mutta en kelpaa suomlaiseen päiväkotiin edes siivoamaan, vaikka olen ulkomailla tehnyt sijaisuuksia. Kokemusta on myös omien lasten hoitamisesta, ja rikosrekisteri on puhdas - ei edes ylinopeussakkoa tai pysäköintivirhemaksua.

Turha edes puhua työvoimapulasta päiväkodeissa, kun käytännössä kasvatuskokemusta hankkineita hyljeksitään! Miksi muuten yhä useampi lapsi ja nuori voi huonosti ja mielenterveys rakoilee jo nuoruudessa, vaikka meillä väitetään olevan ylivoimaisen hyvä varhaiskasvatus ja lähes jokainen lapsi on sen piirissä?

Päiväkodit ovat hirveitä säilöntäpaikkoja. Vanhemmat kiikuttavat aamuisin pikkuisensa ruusunpunaiset laput silmillä päiväkotiin ja kuvittelevat heidän saavan ainutkertaista ja korkealaatuista varhaiskasvatusta. 8-10 tunnin päästä lapsi haetaan kotiin ja tämän kuvitellaan saaneen kovasti kaikkea, mitä kotona ei oltaisi osattu pikkuiselle antaa.

Todellisuudessa minulla on päivän aikana ollut keskimäärin 6 konttaavan lasta vahdittavana. (Onhan jokainen tallessa, eihän kukaan saa vaarallista lelua suuhunsa ja tukehdu? Tippuuko joku juuri kiipeämään oppinut penkiltä alas ja lyö päänsä taas tänään? Löikö Viljo jälleen Ainoa? Adele itki puoli tuntia ilman lohdutusta, kun Helmiä piti syöttää.) Heh heh, hymyillen sitten vanhemmalle kerrotaan, miten mukavasti päivä meni.

Lähden kotiin ja mietin, että onneksi kukaan lapsista ei satuttanut pahasti itseään tänään. Kuitenkin on illalla syyllinen olo, kun alle 2-vuotiaiden lasten itkuihin ei pystytty tänäänkään vastaamaan eikä väkivaltaa estämään. Uusi ryhmämme vaka-ope puhuu kyseenalaiseen äänensävyyn pikkuisille, kun vanhemmat eivät ole paikalla kuulemassa. Mietin, mille alalle olisi lyhyt koulutus ja työkaverit eivät olisi leipääntyneitä tiuskijoita.

t. Lastenhoitaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei lapsen paikka ole päiväkodissa vaan perheen kanssa kotona. Päiväkodissa tulee niin huonoja vaikutteita muiden ongelmalapsilta , taudit ja kaikenmaailman syyhyt leviää. Kyllä se koulussa huomaa ketkä on ollut koko pienen ikänsä päiväkodissa ja ketkä ei.

Niin huomaa. Ja etu tässä vain päiväkodissa olleilla.

On hankalaa sopeutua ryhmään, kun ikänsä ollut kotona siihen asti.

Onhan sellainenkin vaihtoehto kuin seurakunnan päiväkerhot. Vain muutamana päivänä viikossa puolipäivää mutta tutussa ryhmässä ammattilaisten hoivassa/opetuksessa.