35-vuotias sai eutanasian masennuksen takia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei Suomessa saa kunnon lääkkeitä masennukseen.

Ne lääkkeet on nähty, pääosin turhia, masennus on ajatusmekanismi, pitää osata irtautua siitä mekanismista.

Mielestäni lääkkeiden tarkoitus on turruttaa, ei parantaa. Eli lääkkeillä peitetään ongelma. Jos lopettaa lääkkeet niin olo huononee kun suojaverho viedään pois. Terapialla yms lääkkeiden lisäksi on mahdollista parantua ja lopettaa niiden napsiminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei Suomessa saa kunnon lääkkeitä masennukseen.

Ne lääkkeet on nähty, pääosin turhia, masennus on ajatusmekanismi, pitää osata irtautua siitä mekanismista.

Psykiatria noin pääsääntöisesti on lääkepuolella osoittautunut täydelliseksi flopiksi: vuosikymmeniin ei ole tullut minkään sortin läpimurtoa. Käytännössä masennukseen ei yhäkään ole toimivaa lääkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kaikki jotka masennuksen ollessa pahimmillaan haluavat kuolla, mutta masennuksen helpotettua eivät, pitäisi siinä huippuvaiheessa päästää päiviltä?

Entä sitten kännissä tai muissa aineissa olevat, joilla hetkellisesti keittää yli?

Melkein sama asia nimittäin!

Siksi: KYLLÄPÄS eutanasia voi olla tappamistakin!

Läheiseni on kärsinyt mielenterveysongelmista, masennuksesta, ahdistuksesta ja paniikkihäiriöistä nyt kymmenkunta vuotta. Kamalia vuosia 😒

Jos tuohon ei koskaan tule muutosta niin soisin hänelle kauniin lopun niin halutessaan.

Montaa rumaa lähtöä on jo yrittänyt 😥

Jos joku oikeasti haluaa tehdä suisidin niin kyllä siihen keinot löytyy. Enimmäkseen kyse ahdistuksesta ja huomionhausta. Vaikea on heitä auttaa ja samat henkilöt tulevat aina vain uudestaan päivystykseen jopa kymmeniä kertoja peräkkäin eli mielen ongelmia ei saada ratkaistua kunnolla. Valitettavasti päivystyksestä ei oikein apua löydy eikä näytä löytyvän sote järjestelmästä muutenkaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei Suomessa saa kunnon lääkkeitä masennukseen.

Ne lääkkeet on nähty, pääosin turhia, masennus on ajatusmekanismi, pitää osata irtautua siitä mekanismista.

Mielestäni lääkkeiden tarkoitus on turruttaa, ei parantaa. Eli lääkkeillä peitetään ongelma. Jos lopettaa lääkkeet niin olo huononee kun suojaverho viedään pois. Terapialla yms lääkkeiden lisäksi on mahdollista parantua ja lopettaa niiden napsiminen.

Ei se terapia läheskään kaikkia auta. Joillekin terapia voi olla jopa haitallista. Pitää löytää sopiva terapeutti ja olla halua parantua. Toki pitää olla muut taustatekijät kunnossa kuten taloudellinen tilanne, asunto, päihteettömyys jne. jotta parantuminen on realistista.

Jos terapialle ja lääkkeille ei saada vastetta niin mitä tehdään sitten? Vuosikausien terapiaa ei mielestäni pitäisi antaa jos vointi ei parane ollenkaan. Hoito on kuitenkin hyvin kallista ja jonot terapiaan ovat pitkiä. Jäljelle jää sähköshokkihoito ja ketamiini mutta ilmeisesti psykedeelihoito (psilosybiini) ei ole vielä Suomessa tarjolla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei Suomessa saa kunnon lääkkeitä masennukseen.

Ne lääkkeet on nähty, pääosin turhia, masennus on ajatusmekanismi, pitää osata irtautua siitä mekanismista.

Psykiatria noin pääsääntöisesti on lääkepuolella osoittautunut täydelliseksi flopiksi: vuosikymmeniin ei ole tullut minkään sortin läpimurtoa. Käytännössä masennukseen ei yhäkään ole toimivaa lääkitystä.

Riippuu miltä kantilta asiaa katsoo. Suisidien määrä on kuitenkin ollut laskussa vuosien ajan. Jos ei ole löytynyt täysin parantavaa lääkettä niin ainakin tiedetään että liikunta ja luonnossa olo, ystävät ja monet muut tekijät auttavat lievemmissä tapauksissa. Sähköhoito auttaa vakavasti masentuneita niin että ainakin mieliala paranee. Lääketehtaat varmasti kehittelevät uusia lääkkeitä jotta masentuneille saataisiin apua ja ansaintamahdollisuudet ovat myös valtavat kun Suomessakin on masentuneita muutama sata tuhatta.

Vierailija kirjoitti:

Millä eutanasia tehdään? 

Jossain hollantilaisessa dokumentissa lääkäri antoi lääkkeen potilaalle ja hän joi sen. 

Vierailija kirjoitti:

Mä näen itsemurhan sellaisena asiana että ihminen ei pääse jatkamaan eteenpäin, se sama ihminen/sielu/tietoisuus (mikskä sitä halutaankaan kutsua) lähetetään takaisin tänne maanpäälle. Sitä tehdään niin kauan että se ihminen oppii omat oppiläksynsä. 

Meillä kaikilla on omat oppiläksyt tässä elämässä minkä kautta me kehitetään omaa henkistä minäämme. Jos ihminen itse menee ja katkaisee tämän matkan niin hän joutuu tulemaan takaisin. 

Itsemurha ei ole luonnollinen asia vaan se on häiriö minkä ei pitäisi tapahtua. 

Esim. mun oppiläksynä on ollut lapsuudessa sukulaissedän JA isäpuolen sek suaalisen häirinnän kohteena oleminen, narsistiäiti, perhesur masta selviytyminen, äidin tap poyrityksestä selviäminen, raaka fyysinen ja henkinen väkivalta, sijoitukset, lähestymiskielto omaan lapsuudenperheeseen ja kaikki kiusanteko mitä laillisesti saa tehdä. Miten tämä kehittää sun mielestä mua henkisesti? Im pyöri nuorena mielessä, eikä ihme. Mut kerro ihmeessä, mitä mun pitää vielä oppia? Muuta kuin olisi helpompi olla kuollut.

Vierailija kirjoitti:

Liikunnalla olisi selvinnyt. 

Olen samaa mieltä, eivät edes yritä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä näen itsemurhan sellaisena asiana että ihminen ei pääse jatkamaan eteenpäin, se sama ihminen/sielu/tietoisuus (mikskä sitä halutaankaan kutsua) lähetetään takaisin tänne maanpäälle. Sitä tehdään niin kauan että se ihminen oppii omat oppiläksynsä. 

Meillä kaikilla on omat oppiläksyt tässä elämässä minkä kautta me kehitetään omaa henkistä minäämme. Jos ihminen itse menee ja katkaisee tämän matkan niin hän joutuu tulemaan takaisin. 

Itsemurha ei ole luonnollinen asia vaan se on häiriö minkä ei pitäisi tapahtua. 

Esim. mun oppiläksynä on ollut lapsuudessa sukulaissedän JA isäpuolen sek suaalisen häirinnän kohteena oleminen, narsistiäiti, perhesur masta selviytyminen, äidin tap poyrityksestä selviäminen, raaka fyysinen ja henkinen väkivalta, sijoitukset, lähestymiskielto omaan lapsuudenperheeseen ja kaikki kiusanteko mitä

Todellaki on. Sun sielunsopimukseen kuuluu se. Se on sun oma polku, sun tehtävä on joko oppia asioita tai katkeroitua ja itkeä palstalla päivät. Kumman sä teet?

Vaikeudet kehittää aina ihmistä henkisesti, se on nimenomaan se avain siihen. Kukaan ihminen koskaan ei ole kehittynyt helpolla elämällä. 

Liikkukaa, syökää terveellisesti, vaalikaa omaa terveyttä monipuolisesti

Palstalta pois ja ulos 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä näen itsemurhan sellaisena asiana että ihminen ei pääse jatkamaan eteenpäin, se sama ihminen/sielu/tietoisuus (mikskä sitä halutaankaan kutsua) lähetetään takaisin tänne maanpäälle. Sitä tehdään niin kauan että se ihminen oppii omat oppiläksynsä. 

Meillä kaikilla on omat oppiläksyt tässä elämässä minkä kautta me kehitetään omaa henkistä minäämme. Jos ihminen itse menee ja katkaisee tämän matkan niin hän joutuu tulemaan takaisin. 

Itsemurha ei ole luonnollinen asia vaan se on häiriö minkä ei pitäisi tapahtua. 

Esim. mun oppiläksynä on ollut lapsuudessa sukulaissedän JA isäpuolen sek suaalisen häirinnän kohteena oleminen, narsistiäiti, perhesur masta selviytyminen, äidin tap poyrityksestä selviäminen, raaka fyysinen ja henkinen väkivalta, sijoitukset, lähestymiskielto o

Herranjumala mitä paskaa!

Vierailija kirjoitti:

Liikkukaa, syökää terveellisesti, vaalikaa omaa terveyttä monipuolisesti

Palstalta pois ja ulos 

Nimenomaan, ällöttää tää uhriutuminen ja valittaminen kaikesta. 

Vierailija kirjoitti:

Hänen keho, hänen päätös

Miksi yhteiskunnan pitäisi kustantaa itsemurhia? 

Itsemurha on tie he,,ei taivaaseen.Samoin lääkäri joka näitä tekee.

"Vaikeudet kehittää aina ihmistä henkisesti, se on nimenomaan se avain siihen. Kukaan ihminen koskaan ei ole kehittynyt helpolla elämällä."

Olisiko mahdollista, että vaikeuksia on joskus liikaa, yli ihmisen sietokyvyn? Kuten sodassa tai kidutuksen uhreilla. Nämä ihmiset voivat olla niin traumatisoituneita, etteivät pysty kuin elämään tunnottomina kuorina. Miten itse ajattelisit, että kidutus kehittäisi sinua henkisestiä, haen ihan konkreettisia esimerkkejä? Tai että näet, kun lapsesi tai vanhempasi rai skataan puukolla hengiltä edessäsi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei Suomessa saa kunnon lääkkeitä masennukseen.

Ne lääkkeet on nähty, pääosin turhia, masennus on ajatusmekanismi, pitää osata irtautua siitä mekanismista.

Psykiatria noin pääsääntöisesti on lääkepuolella osoittautunut täydelliseksi flopiksi: vuosikymmeniin ei ole tullut minkään sortin läpimurtoa. Käytännössä masennukseen ei yhäkään ole toimivaa lääkitystä.

On siihen, mutta se lähtee masentuneesta itsestään. Asennemuutos elämään. Vaikeahkoa joillekin, muttei mahdotonta. 

Alkuun tuollakin eutanasia oli vain kuoleman rajalla oleville kovissa tuskissa oleville. Nyt 20 vuoden kuluttua se on löystynyt jo noin paljon. Löystyminen jatkuu ja kohta aletaan miettiä (aluksi ihan teoreettisesti vaan) , paljonko säästettäisiin jos osa valitsisi eutanasian. 

Tämän vuoksi en voi kannattaa eutanasiaa..

Sairastahan tuo on. Oli varmaan syönyt eka pillereitä mistä oli tullu entistä huonompi olo. Kukaan ei ohjannut oikeisiin hyvinvointi oppeihin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei Suomessa saa kunnon lääkkeitä masennukseen.

Ne lääkkeet on nähty, pääosin turhia, masennus on ajatusmekanismi, pitää osata irtautua siitä mekanismista.

Psykiatria noin pääsääntöisesti on lääkepuolella osoittautunut täydelliseksi flopiksi: vuosikymmeniin ei ole tullut minkään sortin läpimurtoa. Käytännössä masennukseen ei yhäkään ole toimivaa lääkitystä.

On siihen, mutta se lähtee masentuneesta itsestään. Asennemuutos elämään. Vaikeahkoa joillekin, muttei mahdotonta. 

Masennukseen auttaa lähinnä rauhoittavat lääkkeet ja ketipinor-tyyppiset. 

Mun läheisellä on ollut 3-5 rauhoittavaa päivässä jo vuosikausia ja muut lääkkeet lisäksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei Suomessa saa kunnon lääkkeitä masennukseen.

Ne lääkkeet on nähty, pääosin turhia, masennus on ajatusmekanismi, pitää osata irtautua siitä mekanismista.

Psykiatria noin pääsääntöisesti on lääkepuolella osoittautunut täydelliseksi flopiksi: vuosikymmeniin ei ole tullut minkään sortin läpimurtoa. Käytännössä masennukseen ei yhäkään ole toimivaa lääkitystä.

On siihen, mutta se lähtee masentuneesta itsestään. Asennemuutos elämään. Vaikeahkoa joillekin, muttei mahdotonta. 

Masennukseen auttaa lähinnä rauhoittavat lääkkeet ja ketipinor-tyyppiset. 

Mun läheisellä on ollut 3-5 rauhoittavaa päivässä jo vuosikausia ja muut

Ei ne lääkkeet oo mikää ratkasu mihinkään, se oikea ratkaisu on korvien välissä ja omassa asenteessa. 

Kaikki mun tutut ketkä syö masennuslääkkeitä syö pelkästään niitä tavan takia. Kukaan näistä ihmisistä ei ole tehnyt mitään ITSE voidakseen hyvin, he ryyppäävät, syövät roskaruokaa, eivät liiku yms, he syövät vain pillereitä kokoajan ja luulevat niiden jotenkin auttavan asiaan. Ei auta. He itkevät edelleen masennusta.