Näkökentässä ei puutteita, mutten ymmärrä näkemääni?
En oikein osannut muotoilla soveltuvaa otsikkoa. Ongelma on siis seuraavanlainen:
En löydä näkökentästäni puutteita. Joskus migreenistä kärsiessä näköoireet ovat alkaneet niin, että näkökentässä on jossain kohtaa puutos, jonka huomaan katsomalla esim. omia käsiäni tmv. Tästä ei kuitenkaan ole kyse. Eikä migreeneitäkään ole ollut yli kymmeneen vuoteen.
Ongelma on, että esim. katsoessani tv:tä, jos ruudulla on kaksi henkilö ja kohdistan katseeni vasempaan, niin en ymmärrä mitä ruudun toinen henkilö tekee. Kuva liikkuu muutenkin liian nopeasti, en ymmärrä tapahtumia. Ongelma on siis jatkuva, mutta helppo selittää tällä esimerkillä.
Ennen käydessäni elokuvissa ehdin lukemaan tekstit suomeksi, ruotsiksi ja silti näkemään mitä elokuvassa tapahtui. Nyt en ehdi lukemaan tekstiä edes suomeksi. Enkä silloin näe lainkaan mitä ruudulla muutoin tapahtuu. Muutenkin valkokangas on niin laaja, ettei katsominen ollut lainkaan mukavaa. Lukunopeuteni on hidastunut todella paljon ja lukeminen on muutenkin haastavaa. Välillä näen sanan loppuosan ennen alkuosaa, ja joudun katsomaan sanaa uudestaan.
Myös esim. jos käyn kaupassa jossa en ole ennen käynyt, on tuotteiden löytäminen haastavaa sillä joudun katsomaan hedelmähyllyssä erikseen niin moneen kohtaan, ennen kuin olen varma, että olen nähnyt kaikki eri hedelmät, ja joko löytänyt/en löytänyt etsimääni. Joskus kauan sitten pystyin nopealla vilkaisulla huomiomaan onko hyllyssä jotain banaanin kaltaista, vaiko ei...
Aiemmin ajateltiin tämän johtuvan hajataitosta tai huonosta näöstä. Näköni oli -1 ja -0,5 sekä lievä hajataitto. Nämä korjattiin leikkauksessa, sillä piilarit aiheuttivat todella paljon oireita ja lasien pitämiseen en millään tottunut. Kummatkaan eivät myöskään korjanneet ongelmaa. Eikä korjannut leikkauskaan.
Nyt siis näen kyllä perus näkötestin mukaan normaalisti. Silmälääkärin mukaan toinen pupilli suurempi kuin toinen. Ei silmänpainetta.
Ajoittain näkö on sumea ja katseen kohdistaminen on haastavaa. Kasvomuistini on huonontunut todella paljon ja menee todella turhauttavan kauan esim. oppia uudessa harrastusporukassa tunnistamaan ihmiset toisistaan, joten en esim. tiedä ketä olen jo tervehtinyt, ketä en.
Aivotkin on kuvattu, siellä ei näkynyt mitään. Ongelma on jatkunut jo noin 10 vuotta.
Mikä voisi olla syynä?
Menen mielelläni yksityislääkärille, mutta minkä alan? Mitä testejä pitäisi tehdä? Mitä mahdollisia diagnooseja tutkia?
Kommentit (370)
Vierailija kirjoitti:
Yhden kerran et tunnistanut jotain kasvoista ja pidät sitä jonain vakavana oireena.
Kumman selkeästi kykenet kirjoittamaan ja kuvaamaan kaikenlaista siihen nähden, että sulla on hirveesti oireita.
Kun etsii tietoa selittämättömiin oireisiin niin on erinomaista jos osaa kuvailla kaikki oireet mahdollisimman tarkasti. Se vaatii myös paljon kehonsa tarkkailua, josta siitäkin on aloittajaa haukuttu. Joidenkin mielestä pitäisi vaan suoraan kävellä mielisairaalaan ja väittää olevansa sekaisin.
Vierailija kirjoitti:
Sori mutta tälläset jutut kuuluu suoraan lääkärille, älä kysy neuvoa täältä
Toki, toki. Mutta ap ei tilanteessaan ole saanut apua lääkäreiltä.
Vierailija kirjoitti:
No joko sinä ap tilasit se ajan neurologille. Netissä voit tilata ja , kun sinulla on niin paljon asiaa, tilaa 2 aikaa peräkkäin ,ellei hänellä ole 40min aikoja. Toki se maksaa myös kaksin verroin. Pyydä lähete pääkuvaukseen vaikka Synlabiin.
Ei tarvi täällä arvailla kymmentä vuotta.
Katselin tuossa äsken Terveystalon neurologin aikoja. Ne olivat kaikki tunnin mittaisia, hinta reilun satasen.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki nämä rokotepakottajat kertoka miksi mikään muu rokote ei koskaan ole syypää oireisiin. Mikä on niin erikoi k-rokotteessa? Tiesittekö että polio katosi maailmasta rokotteiden ansiosta.
Polio ei ole hävinnyt maailmasta. Tai tyyppi 3 ja 2 on, mutta 1 tyypin poliovirusta on liikkeellä edelleen, ns. "villinä" mm. Afganistanissa ja Pakistanista, joista ainakin ensiksi mainitusta on tullut useampia pakolaisia tänne meillekin Pohjanmaan suunnalle. Vajaat pari vuotta sitten poliota tavattiin New Yorkin suunnalla.
Tampereen jätevesissä on esiintynyt vuodesta 2008 lähtien poliovirusta, jonka lähdettä ei ole saatu selville. Tartunnan lähteeksi epäillään yhtä henkilöä tai yhtä perhettä. Viimeisin uutisointi, jonka löydin ja jossa asiasta kerrottiin ja sitä virusta on edelleen jätevesissä, oli v. 2019.
https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Polio_sequelle.jpg
Polion lisäksi hävitetty on isorokko Myös tuhkarokkoon ja sikotautiin on rokote, mutta jossain tuolla ruotsinkielisen Pohjanmaan seudulla jotkut äidit juottavat lapsilleen mielummin hopeavettä kuin antavat rokottaa heitä.
Joskus törmäsin töiden puolesta tämmöiseen äitiin ja tuommoiseen muutaman vuoden vanhaan lapseensa, joka ei ollut saanut mitään rokotteita (ferritiini oli kuitenkin äidin vaatimuksesta mitattu). Äiti kehuskeli, kuinka terve lapsi on aina ollut. Hän ei ollut saanut jäykkäkouristusrokotettakaan. - Kun se hänen lapsensa möyrii maassa ja saa siellä haavan, voi maaperästä tarttua siihen haavaan tetanusbakteeri, Jäykkäkouristusrokotteen saaneelle tästä ei ole mitään haittaa. Rokottamattomalla tulehtuu ensin se haava, seuraavaksi kehittyy yleistynyt infektio, jossa lihakset alkavat kouristella. Se alkaa tyypillisesti puremalihaksista, eli lapselle kehittyy ns. leukalukko. Lihakset muuttuvat jäykiksi, kipeiksi ja ne kouristelevat. Tällainen potilas päätyy hoitoon teholle, mutta suurin osa kuolee kuitenkin. - Siinä vaiheessa tämä äiti ei enää voi kehua, kuinka hänen lapsensa on aina ollut niin terve.
Rokotekriittisiltä tuntuu puuttuvan myös suhteellisuudentaju. Ap:lle ehdotellaan sykkeenvaihteluksi joskus pari vuotta sitten otettua rokotetta. Ok, entä sitten jos se vaikka johtuisikin siitä? Se tuntuu olevan niitä pienimpiä ongelmia tässä keississä, eikä sen selvittäminen todennäköisesti parantaisi apn elämää mitenkään.
Anyways, minäkin suosittelisin ap:lle, että käyt noiden rintakipu-, hengitys- ja sydänoireiden kanssa lääkärissä ja pyydät, että tutkivat ne ensin. Kuulostaa siltä, että siellä on ollut jotain mahdollisesti kehittymässä ja nyt sitten edennyt esiasteelta selvemmäksi? Erityisesti jos siellä on qt-aika ollu raja-arvoinen ja nyt taas sykkeet heittelehtii, niin veikkaan että siellä on jotain ihan oikeaa vaivaa.
Muista oireista sitten neurologille, mutta kannattaa aloittaa näistä, niin diagnosointi selkenee.
-sh
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisi olla myös koronan aiheuttamaa aivosumua.
Oliko koronaa jo 10 v sitten?
OLI! Koronaviruksia on yli 60 erilaista joista 8 tarttuu ihmisiin. Niitä löydettiin ensimmäisen kerran lähes 100 vuotta sitten.
Ihmisiin tarttuva koronavirus havaittiin 1960-luvulla, sekin tutkijoiden toimesta ihmisalkioilla suoritetuissa kokeissa. Minä olen syntynyt 1960-luvulla, enkä ole vielä läheskään satavuotias.
Silloin 1960-luvun loppupuolen tutkimuksissa tarttuvan keuhkoputkentulehdusviruksen, hiiren hepatiittiviruksen ja sikojen tarttuva gastroenteriittiviruksen todettiin elektronimikroskoopissa olevan samanlaisia, ja ne saivat yhteisnimen koronavirukset.
COVID19-virus oli tappanut viime vuoden loppuun mennessä lähes 7 miljoonaa ihmistä. Ensimmäinen tämän viruksen aiheuttama tartunta todettiin marraskuussa 2019, ei 10 vuotta aeimmin.
Vierailija kirjoitti:
"Tunnistan ihmiset paremmin kun näen heidät oikeassa paikassa, tekemässä mitä oletan heidän tekevän. Mutta sitten taas esim. uudessa harrastusporukassa en erottanut ihmisiä toisistaan. En myöskään meinannut millään oppia erottamaan kahta veljestä toisistaan, vaikka toinen on kalju ja toisella oli vielä hyvin tukkaa... "
Tämäkin on aivan normaalia. Ihmisten kasvomuisti vaihtelee hyvinkin paljon yksilöllisesti. Tuntuu, että sinulla on kova medikalisoinnin tarve.
Olin tulossa sanomaan samaa. AP tuntuu kokoajan pyörittelemään mielessään oireita, ja kaikki mahdollinen on oire jostain.
AP.llä on selvästi ollut tätä "oireilua" jo pidempään, koska häntä on tutkittu poikkeuksellisen paljon.
Suurimmalta osalta ihmisiä ei esim. Päätä kuvata koskaan. Varsinkaan ilman selkeää syytä . Nuo oireet ovat myös niin monenkirjavia, kaikkea mahdollista, mutta mitään ei löydy.
Suuri osa oireista vaikuttaa silti olevan ihan tavallisia juttuja, sellaisia, mitä on jokaisella, eivätkä ne ole merkki sairaudesta.
Osa on jopa tosi ristiriitaisia, kuten se astmasuihke pitää ottaa, muuten nukahtaa. Ei siinä ole järkeä!!
Vierailija kirjoitti:
"Tunnistan ihmiset paremmin kun näen heidät oikeassa paikassa, tekemässä mitä oletan heidän tekevän. Mutta sitten taas esim. uudessa harrastusporukassa en erottanut ihmisiä toisistaan. En myöskään meinannut millään oppia erottamaan kahta veljestä toisistaan, vaikka toinen on kalju ja toisella oli vielä hyvin tukkaa... "
Tämäkin on aivan normaalia. Ihmisten kasvomuisti vaihtelee hyvinkin paljon yksilöllisesti. Tuntuu, että sinulla on kova medikalisoinnin tarve.
Nimenomaan! Meillä esimerkiksi on töissä työvaatteet, kaikilla samanlaiset. Työkavereiden kanssa ollaan tekemisissä paljon, ja työporukka on hyvä. Monet tunnistavat työkaverit jo kävelytyylistä, ihmisethän kävelevät eritavoin.
Mutta kun se sama työkaveri tulee omissa vaatteissaan vastaan ruokakaupassa, eipä meinaa tunnistaa. Se on ihan normaalia, silmä ja aivot yhdistävät ihmiset tiettyyn ympäristöön tai ulkonäköön. Ei siinä ole mitään outoa eikä se ole oire mistään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Tunnistan ihmiset paremmin kun näen heidät oikeassa paikassa, tekemässä mitä oletan heidän tekevän. Mutta sitten taas esim. uudessa harrastusporukassa en erottanut ihmisiä toisistaan. En myöskään meinannut millään oppia erottamaan kahta veljestä toisistaan, vaikka toinen on kalju ja toisella oli vielä hyvin tukkaa... "
Tämäkin on aivan normaalia. Ihmisten kasvomuisti vaihtelee hyvinkin paljon yksilöllisesti. Tuntuu, että sinulla on kova medikalisoinnin tarve.
Olin tulossa sanomaan samaa. AP tuntuu kokoajan pyörittelemään mielessään oireita, ja kaikki mahdollinen on oire jostain.
AP.llä on selvästi ollut tätä "oireilua" jo pidempään, koska häntä on tutkittu poikkeuksellisen paljon.
Suurimmalta osalta ihmisiä ei esim. Päätä kuvata koskaan. Varsinkaan ilman selkeää syytä . Nuo oireet ovat myös niin monenkirjavia, kaikkea mahdollista,
Mielestännekö lääkäri, joka on määrännyt aivojen kuvantamistutkimuksen, on siis arvioinut tilanteen väärin ja lääkärin olisi pitänyt huomata, että oireet ovat vain normaaleja terveen ihmisen aistimuksia?
"Mielestännekö lääkäri, joka on määrännyt aivojen kuvantamistutkimuksen, on siis arvioinut tilanteen väärin ja lääkärin olisi pitänyt huomata, että oireet ovat vain normaaleja terveen ihmisen aistimuksia?"
Tarkoitin, että AP.tä on tutkittu huomattavan paljon, eikä mitään ole löytynyt. Hän selvästi joko oireilee voimakkaasti tai kertoo oireistaan uskottavasti, jolloin lääkäri katsoo parhaaksi tehdä kuvantamisen. Mitään syytä ei siis löydy. Eikä löydy muissakaan tutkimuksissa.
AP.lle tilanne ja oireet ovat varmasti todellisia. Mutta kuinka todennäköistä on, että mitään sairautta ei moninaisista oireista huolimatta löydy? Olisiko todennäköisempää, että (fyysistä) sairautta ei ole, ja oireet ovat psyykkisiä.
AP ei siis kuvittele oireitaan, vaan ne ovat. Syy vain ei ole fyysinen, vaan psyykkinen.
On ihan ihmisestä kiinni, miten hän oireensa ja asiansa selittää, ja kuinka helposti saa tutkimuksia tai vaikka ihan sairauslomaa. Toiset onnistuvat siinä paremmin, kuin toiset.
Koska jatkotutkimuksia ei ole tehty, on lääkäri tullut siihen tulokseen, ettei ole aihetta jatkotutkimuksiin.
Vierailija kirjoitti:
"Mielestännekö lääkäri, joka on määrännyt aivojen kuvantamistutkimuksen, on siis arvioinut tilanteen väärin ja lääkärin olisi pitänyt huomata, että oireet ovat vain normaaleja terveen ihmisen aistimuksia?"
Tarkoitin, että AP.tä on tutkittu huomattavan paljon, eikä mitään ole löytynyt. Hän selvästi joko oireilee voimakkaasti tai kertoo oireistaan uskottavasti, jolloin lääkäri katsoo parhaaksi tehdä kuvantamisen. Mitään syytä ei siis löydy. Eikä löydy muissakaan tutkimuksissa.
AP.lle tilanne ja oireet ovat varmasti todellisia. Mutta kuinka todennäköistä on, että mitään sairautta ei moninaisista oireista huolimatta löydy? Olisiko todennäköisempää, että (fyysistä) sairautta ei ole, ja oireet ovat psyykkisiä.
AP ei siis kuvittele oireitaan, vaan ne ovat. Syy vain ei ole fyysinen, vaan psyykkinen.
On ihan ihmisestä kiinni, miten hän oireensa ja asiansa selittää, ja kuinka helposti saa tu
Tämä. Eikä ap ole edelleenkään avannut sitä, millaista psykiatrista hoitoa on saanut mielialalääkitylsen lisäksi. Jonka on siis lopettanut, koska (yllätys) kaikki kokeillut lääkkeetkin aiheuttivat sivuoireita ja olivat epäsopivia. Aivan kuten jopa piilolinssit ja silmälasitkin. Mikään määrä tutkimuksia ei tule löytämään ap:sta oireet selittävää sairautta, eikä myöskään rauhoittamaan hänen mieltään. Kyllä 10 vuodessa, huomattavan laajojen ja monenlaisten tutkimusten myötä olisi jo jotain selvinnyt, jos olisi jotain mitä selvitä.
Minkä ikäinen aloittaja on? Kuulostaa että vanhenee ja aistit heikkenee
Hypokondria eli psyykeperäistä on. Täysin varma sen perusteella mitä olen lukenut ap: n jutut tästä ketjusta. Ja ammattini on lääkäri, joten uskallan nyt siinä mielessäkin vastata.
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen aloittaja on? Kuulostaa että vanhenee ja aistit heikkenee
Ap:han on huomattavan nuori, alle 30. Ja sairastanut lapsesta asti masennusta.
Hypokondrikot pelkäävät aina kaikkea sellaista outoa, josta on vaikea saada " kiinni" ja täydellisen terveen paperien saaminen vaatii kymmeniä tutkimuksia. Jo lähtökohtaisesti tiedetään, että 99% varmuudella ei löydy mitään , mutta näillle tehdään ihan kaikki tutkimukset. Lempivaivoja hypokondrikoille on harvinaiset sairaudet. Hyvin harvoin pelätään kovin tavallisia juttuja. ALS - pelko on yleinen ja siihenhän jokainen löytää kimmokkeen jos alkaa kroppaansa tarkkailla. Viimeistään kropan elohiiret on menolippu pelkotilaan. MS- tauti on vakiovaiva. Uusin tulokas on " long covid", jota nyt jostain syystä halutaan oireiden selittäjäksi liki väkisin. Siihen vakiona vielä vitamiinipuutokset, uniapnean pelko. Naisilla lempivaiva on kilpirauhasarvojen väärin tulkitseminen. Ne halutaan vääriksi väkisin. Alhainen testosteroni nyt miehillä kovassa huudossa. Sitten kun tulokset on normaalit, niin ollaan pettyneitä.
Toivoisin, että ap ja myös kaikki hänelle diagnooseja ja tutkimuksia ehdotelleet lukisitte tämän ajatuksella ja loppuun saakka. Te kaikki vain pahennatte ap:n tilaa.
Entä miten selittyy ap:n pupillien kokoero vai onko sekin mielenterveyden ongelma?
Vierailija kirjoitti:
Hypokondrikot pelkäävät aina kaikkea sellaista outoa, josta on vaikea saada " kiinni" ja täydellisen terveen paperien saaminen vaatii kymmeniä tutkimuksia. Jo lähtökohtaisesti tiedetään, että 99% varmuudella ei löydy mitään , mutta näillle tehdään ihan kaikki tutkimukset. Lempivaivoja hypokondrikoille on harvinaiset sairaudet. Hyvin harvoin pelätään kovin tavallisia juttuja. ALS - pelko on yleinen ja siihenhän jokainen löytää kimmokkeen jos alkaa kroppaansa tarkkailla. Viimeistään kropan elohiiret on menolippu pelkotilaan. MS- tauti on vakiovaiva. Uusin tulokas on " long covid", jota nyt jostain syystä halutaan oireiden selittäjäksi liki väkisin. Siihen vakiona vielä vitamiinipuutokset, uniapnean pelko. Naisilla lempivaiva on kilpirauhasarvojen väärin tulkitseminen. Ne halutaan vääriksi väkisin. Alhainen testosteroni nyt miehillä kovassa huudossa. Sitten kun tulokset on normaalit, niin ollaan pettyneitä.
&nb
Joo. Eikö tässä ole taustasyynä vaille jäämisen kokemukset tai lapsuuden kaltoinkohtelu. Aletaan hakea saamatta jäänyttä hoivaa instituutioilta. Muistelen lukeneeni näin joskus.
Miksi noin ilkeisiin oireisiin pitäisi sopeutua jos voidaan tutkia mistä ne johtuu ja yrittää hoitaa ne pois?