Kuinka nopeasti tiedät kiinnostutko tapailukumppanista

Tiedän heti ekoilla treffeillä. Ei pääse tapailukumppaniksi asti ilman, että kiinnostus olisi herännyt. Btw, kenenkään incel-miehen ei nyt tarvitse hermostua, sillä olen itsekin mies.

5-10 min

Monta paperilla hyvää olen tavannut ja vain yhdestä tuli jotain. Siitä jonka "papereita" en ollut nähnyt ennen kuin olimme jo päätyneet suutelemaan. Miehen "paperilla sopivuus" selvisi vasta sen jälkeen.

Eli kyllä ainakin itselle käy niin että ne tunteet tulevat jos tulevat ja sitten pitää tsekata onko muutenkin sopiva.

Romanttisen kiinnostuksen tietää kyllä ekojen treffien aikana, eli että haluaako seksiä hänen kanssaan. Eri juttu on tunnetason kiinnostus eli se, että voisiko ihmiseen ihastua. Olen tapaillut mukavaa miestä, joka on mielestäni komea, mutta jotenkin ehkä tuntuu että en pysty ihastumaan häneen.

Aika nopsaan huomaan kiinnostuksen, en edes lähtisi treffeille ilman kiinnostusta. Yleensä ekalla tapaamisella, mutta myös jo jutteluvaiheessa esim Tinderissä. Sitten pitää funtsia  meidän yhteensopivuutta ja sitä kiinnostuksen tasoa, voisiko se kehittyä rakkaudeksi, eli haluanko jotain vakavampaa. Siinä voi kestää kauemminkin, kun toisen kunnolla tuntemiseen menee aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olin 7 vuotta parisuhteessa miehen kanssa josta ajattelin että täydellinen paperilla ja liian hyvä antaa mennä ohi vaikka itselläni ei mitään tunteita herännytkään. No toki vuosien varrella kiinnyin mutta ei se lopulta riittänyt meistä kummallekaan. 

Voit siis jäädä odottamaan mutta mitään elämää suurempaa rakkautta tuosta ei synny. Itse kohtasin myöhemmin senkin ja olihan se aivan erilaista aivan alusta alkaen. 

Sori, mutta miten voi olla samaan aikaan täydellinen paperilla ja liian hyvä antaa mennä ohi JA sitten kuitenkin sellainen, joka ei herätä itsessä mitään tunteita??? Minulle nimenomaan sellainen on liian hyvä antaa mennä ohi, joka herättää tunteita ja intohimoa, mutta kaikki muut - no, yhdentekeviä. Minulle ei tavallaan paperilla hyviä ole olemassaaan, koska minulle hyvä tarkoittaa aina sellaista, jota kohtaan tunnen vetoa.

Täydellinen paperilla on varmaan jotain tyyliin sopivan pituinen, sopivan ikäinen, sopiva tausta, sopiva koulutus, sopiva työ, sopivat harrastukset, sopivasti fiksu ja mukava jne.. Eli noita perusjuttuja. Mutta ei tuollainen takaa mitään, jos toisen hymy ei säväytä eikä toista halua edes suudella.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän heti ensimmäisestä sekunnista, että voinko olla kiinnostunut miehestä fyysisesti. Se kokemus ei muutu ajan kanssa niin, että kiinnostusta voisi tulla. Sen sijaan kiinnostus voi kyllä hävitä, kun mieheen tutustuu paremmin ja jos huomaa, etten hänestä pidäkään.

Mäkin tiedän hyvin pian ja kiinnostus voi hävitä myös. Mutta mun kiinnostus voi myös herätäkin myöhemmin, vuosiakin myöhemmin. Ekoilla treffeillä raapaistaan vain pintaa ja moni jännittää eikä ole oma itsensä silloin. Jos toiseen ehtii tutustua paremmin, voin ihastuakin häneen.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä siinä vaiheessa kun on kerran-pari nussittu. Ei voi tietää aikaisemmin joten kannattaa tuo ainakin hoitaa alta pois mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

En käsitä tätä ajatusta lainkaan. Miksi ihmeessä pitää nussia ihmistä sitä pariakaan kertaa jos ei ole muuta kiinnostusta. Itse en halua nussia yhtään kertaa "turhaan". Kiinnostusta ja jotain lämpimiä tunteita pitää olla ennenkuin edetään seksiin. Muutenhan ihmiselle kertyisi aika suuri määrä seksikokemuksia jos jokaisen kiinnostamattomankin kanssa pitäisi pari kertaa nusaista. Ei kiitos. 

Ja aiheeseen, huomaan ensitreffeillä kiinnostunko vai en. Sanotaan, että joidenkin kohdalla jo muutamassa minuutissa. Täysin kiinnostamattoman kanssa seuraavia ei tule. 

Vierailija kirjoitti:

Romanttisen kiinnostuksen tietää kyllä ekojen treffien aikana, eli että haluaako seksiä hänen kanssaan. Eri juttu on tunnetason kiinnostus eli se, että voisiko ihmiseen ihastua. Olen tapaillut mukavaa miestä, joka on mielestäni komea, mutta jotenkin ehkä tuntuu että en pysty ihastumaan häneen.

Minulla menee niin, että haluan seksiä, jos on seksuaalista vetovoimaa ja kemiaa. Pelkkä komeus tai hyvännäköisyys ei vielä riitä, eli en halua seksiä kenenkään kanssa vain siksi, että hänen ulkonäkönsä miellyttää silmää. Ja periaatteessa minulla on niin, että pystyn ihastumaan vain sellaisiin, joita kohtaan tunnen seksuaalista vetovoimaa - joskaan en ihastu heihin kaikkiin. Ja minä miellän ihastumisen romanttiseksi kiinnostukseksi - jos haluan seksiä, se on seksuaalista kiinnostusta. Mutta sinänsä sama juttu kuitenkin, että ekoilla treffeillä tietää jo, onko seksuaalista kemiaa. Ihastuminen tulee vähän myöhemmin, jos tulee.

Vierailija kirjoitti:

Romanttisen kiinnostuksen tietää kyllä ekojen treffien aikana, eli että haluaako seksiä hänen kanssaan. Eri juttu on tunnetason kiinnostus eli se, että voisiko ihmiseen ihastua. Olen tapaillut mukavaa miestä, joka on mielestäni komea, mutta jotenkin ehkä tuntuu että en pysty ihastumaan häneen.

En mä tiedä vielä ekoilla treffeillä, haluanko seksiä. Sen sijaan yleensä tiedän, haluanko suudella vai en, joskus tuokin asia on neutraali. Jos tulee vahva olo, etten voisi suudella, en halua tavata enää. Jos tiedän haluavani tai epäröin vielä, haluan jatkaa treffailua.

Vierailija kirjoitti:

Täydellinen paperilla on varmaan jotain tyyliin sopivan pituinen, sopivan ikäinen, sopiva tausta, sopiva koulutus, sopiva työ, sopivat harrastukset, sopivasti fiksu ja mukava jne.. Eli noita perusjuttuja. Mutta ei tuollainen takaa mitään, jos toisen hymy ei säväytä eikä toista halua edes suudella.

Tosi outoa olla ilman tunteita 7 vuotta suhteessa vain siksi, että toisella on sopiva pituus, tausta, koulutus, työ ja harrastukset... Kauhean tylsiltä kuulostavat nuo kriteerit! Eihän tuollaisiin ihastuta tai tunneta vetoa. Miten noin simppeleiden juttujen perusteella tuntuu, että joku on "niin täydellinen, ettei voi jättää väliin" vaikka mitään fiilistä ei olisi? En tajua.

Christiiina kirjoitti:

Jos on jo kuukauden ajan tavattu tiheästi, eikä vieläkään ole tunteita, niin tuskin niitä tuleekaan.

Ei todellakaan, kannattaa ymmärtää tuo heti - siinä ei montaa minuuttia oikeasti mene, kun tietää onko oikea.

Ei mitään järkeä viikosta toiseen tapailla ja hukata aikaa, elämä on lyhyt. Kannattaa edetä kun tietää, että nyt se löytyi se oikea...

Nykyiseni kanssa tapailtiin kolme kuukautta ennenkuin aidosti ihastuin. Mies on itsekin myöntänyt olevansa alkuun vaikeasti lähestyttävä ja moni ensitapaamisella luulee häntä kylmäksi ihmiseksi. Annoin kuitenkin mahdollisuuden koska näin miehessä paljon hyvääkin sieltä rivien välistä, enkä kadu yhtään.

Kaadettujen naisten lukumäärän, vai pankkitilin saldon?

Vierailija kirjoitti:

Christiiina kirjoitti:

Jos on jo kuukauden ajan tavattu tiheästi, eikä vieläkään ole tunteita, niin tuskin niitä tuleekaan.

Ei todellakaan, kannattaa ymmärtää tuo heti - siinä ei montaa minuuttia oikeasti mene, kun tietää onko oikea.

Ei mitään järkeä viikosta toiseen tapailla ja hukata aikaa, elämä on lyhyt. Kannattaa edetä kun tietää, että nyt se löytyi se oikea...

 

Mutta sitä oikeaa ei aina heti tunnista. Olen monesti luullut löytäneeni hänet, mutta tutustumisen myötä joutunut pettymään. Nykyään etenen hitaasti ja ihan tarkotuksella.

Aika nopeasti. Seksin jälkeen viimeistään on selkeää pääseekö toinen jatkoon vai ei.

Puoli vuotta vähintään, testaillaan erilaisissa olosuhteissa, helteessä, pakkasessa, kaato- ja räntäsateessa. Kaikki naiseni olen vienyt, apaattisimmat "niskapersotteella" testiradalle. Eli kirjastot, taidenäyttelyt, kotisohvat, Tallinnan laivat, ravintolat, ampumaradat, uimarannat, luontopolut, kauppareissut, lumityöt, puunkaadot, kalareissut, autokaupat, ruoanlaittohommmat, erilaiset kotityöt, remontit (kodin ja auto), kuuden tunnin maratonväittelyt kolutaan läpi ja katsotaan onko meistä mihinkään. Paino on siis sanalla meistä. M56

Alle 5 minuuttia riittää siihen, että pystyn arvioimaan onko henkilö visuaalisesti seksuaalisesti haluttava. Enkä tosiaankaan etsi mitään miesmallia, päin vastoin: Useimmat komeina pidetyt julkkikset ja näyttelijät ovat ei-haluttavia ja minulle on vielä useaan kertaan sanottu, että makuni miesten ulkonäön suhteen on outo.

Mutta kasvonpiirteiden tulee olla tietynlaiset, jotta ikinä heräisi halu seksiin. Jos eivät ole, se halu ei tule koskaan heräämään, vaikka muuten ihminen olisi miten mukava ja elämänarvot miten yhteensopivat tahansa.Tämä on ensimmäinen karsinta.

Toinen karsinta on ihmisen oma tuoksu. Naisilla tämä on yleinen kriteeri muuten, sillä tuoksu kertoo tulisiko mahdollisista jälkeläisistä immuunijärjestelmältään vahvoja vai ei. Kroppa ei tiedä mitään ehkäisystä, abortista tai edes menopaussista, mitä tulee tähän kriteeriin: Väärän tuoksuinen mies ei innosta, vaikka ne lapset eivät kiinnostaisi niin sitten vähääkään.

Jos nämä natsaavat, niin sitten voi ruveta tutustumaan paremmin, jotta selviäisi viihdytäänkö yhdessä ja ovatko ne elämänarvot ja tavoitteet parisuhteen osalta yhtenevät.

Mutta jos nuo kaksi ensinmainittua eivät toimi, niin sitten meidät on tarkoitettu vain ystäviksi, sillä seksihaluja ei tule koskaan olemaankaan, jos nuo eivät natsaa. 

Riippuu  vähän  monesti  nähdään  aika  ja  paikka. Kaveri myös  hyvä juttu, vaikka  suurempaa  ei  suhteesta tulis kaveri  kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä mä sanoisin, että heti. 

Sama. 

N51 v.