Kuinka nopeasti tiedät kiinnostutko tapailukumppanista

Ekan tapaamisen 3 ensimmäistä sekuntia, tätä ennen oltiin viestitelty 3 viikkoa. Muutettiin nyt juuri yhteen

Yleensä siinä vaiheessa kun on kerran-pari nussittu. Ei voi tietää aikaisemmin joten kannattaa tuo ainakin hoitaa alta pois mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Jo ennen tapailun alkua tiesin että kiinnostusta on, mutta tapailuvaiheessa tutustuimme ja varmistuimme, että mitään red flagia ei ole takataskussa ja muutaman kuukauden jälkeen, olimme valmiita seurusteluun

Taidan itse miehenä tippua tuohon "hyvä paperilla" -kategoriaan. Minussa on paljon asioita joita naiset yleisesti luettelevat kriteereiksi kumppanin etsinnässä, ja oikeastaan hyvin vähän ei-toivottuja piirteitä. Ulkonäöllisesti en nyt ihan top 10%:iin mahdu, mutta sellaista hyvää keskitasoa kuitenkin.

Olen muutaman kerran ollut tuossa kuvailemasi miehen tilanteessa: olen ollut naisesta kiinnostunut, ja huomannut että hän käy juuri tuon kaltaista pohdintaa. Siitä on jäänyt hieman traumaattisiakin tunteita, ikävää olla itse täysillä mukana, tiedostaen että voisi toiselle tarjota ns hyvän kokonaispaketin, mutta silti huomata että toisella ei pyöri sukat jalassa, vaan pikemminkin hän joutuu itseään ylipuhumaan epäröinneissään. Pari kertaa olen itse joutunut toteamaan että lopetetaanpa leikki tähän, kerran vastapuoli tuli siihen päätökseen että ei sittenkään.

Olen päättänyt että jatkossa aion olla proaktiivisempi tässä asiassa. Kun takana on kivat ensitreffit, joilla itse on viihtynyt ja vastapuolikin kertoo viihtyneensä, olen ottamassa tavaksi kohteliaasti kysellä tunsiko treffikumppani mitään kemiaa tai kipinää ja kokeeko hän minut puoleensavetävänä fyysisesti. Jos vastaus on ei tai en tiedä, en osaa vielä sanoa, tiedän sitten ainakin että jatkotapaamisilla, sikäli kun sellaisia halutaan, osaan suhtautua treffeihin riittävällä keveydellä. Uskon että säästyn turhilta pettymyksiltä kun heti alussa on rehellinen käsitys siitä missä mennään. Voihan se sitten ajan kanssa muuttua, mutta ainakaan ei tule näitä tässäkin ketjussa ilmenneitä väärinkäsityksiä.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä siinä vaiheessa kun on kerran-pari nussittu. Ei voi tietää aikaisemmin joten kannattaa tuo ainakin hoitaa alta pois mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Toimii etenkin silloin, jos on itse geneerisen ja vähän tylsähkön seksin ystävä - silloin voi periaatteessa hypätä sänkyyn sen kummemmin juttelematta vaikka heti sen jälkeen kun on esittäydytty, niin pääse testaamaan mekaanisen suorituksen.

Vierailija kirjoitti: Taidan itse miehenä tippua tuohon "hyvä paperilla" -kategoriaan. Minussa on paljon asioita joita naiset yleisesti luettelevat kriteereiksi kumppanin etsinnässä, ja oikeastaan hyvin vähän ei-toivottuja piirteitä. Ulkonäöllisesti en nyt ihan top 10%:iin mahdu, mutta sellaista hyvää keskitasoa kuitenkin. Olen muutaman kerran ollut tuossa kuvailemasi miehen tilanteessa: olen ollut naisesta kiinnostunut, ja huomannut että hän käy juuri tuon kaltaista pohdintaa. Siitä on jäänyt hieman traumaattisiakin tunteita, ikävää olla itse täysillä mukana, tiedostaen että voisi toiselle tarjota ns hyvän kokonaispaketin, mutta silti huomata että toisella ei pyöri sukat jalassa, vaan pikemminkin hän joutuu itseään ylipuhumaan epäröinneissään. Pari kertaa olen itse joutunut toteamaan että lopetetaanpa leikki tähän, kerran vastapuoli tuli siihen päätökseen että ei sittenkään. Olen päättänyt että jatkossa aion olla proaktiivisempi tässä asiassa. Kun taka

Olen nainen ja samaistun tähän kirjoitukseen. Aina tulee tietyllä tapaa hyvä fiilis jos mies ilmoittaa heti ensitreffien jälkeen, ettei tullut oikeanlaisia tunteita, koska se on äärimmäisen harvinainen tilanne (tapahtunut 2 kertaa elämässäni). Näitä poikkeuksia lukuun ottamatta jokainen on kiinnostunut katsomaan, jos fiilis sieltä löytyisi, koska olen paperilla just sitä mitä moni hakee. Se on vähän ikävää kun itselläni on tapana treffata uudelleen vain, mikäli ensimmäisellä tapaamisella heräsi vahvoja fiiliksiä eikä enää kiinnosta katsella muita. Sitten ollaan tilanteessa jossa olen se ihastuneempi osapuoli. Olen ottanut uudeksi taktiikaksi kertoa heti etten halua, että kanssani väännetään väkisin, vaan mikäli yhtään epäilyttää, haluan saada pakit. Taktiikka näyttää toimivan koska toiset noista saamistani pakeista tuli heti kun otin tämän taktiikan käyttöön.

Minusta on jotenkin erikoista, kun miehet kysyvät suunnilleen tunnin kuluttua treffeistä, että miltä tuntui. Jos vastaan, että kaverilliset tunteet, niin heillä sama fiilis, mutta kuitenkin haluaisivat jatkaa tapailua? Kieltäydyn kauniisti, sillä en ymmärrä tällaisessa mitään järkeä, että nähdään ja katsellaan, jos kummallakaan ei ole sen kummempia kiinnostuksen fiiliksiä? Vai ovatko he oikeasti kiinnostuneita ja toivovat minun tunteideni kääntyvän? 

Tai sitten toiveissa jokin fwb? En ymmärrä. Ei tällä tosin ole mitään merkitystäkään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sen tietää viimeistään toista-kolmatta kertaa tavatessa/siinä kohtaa kun on ensimmäisen kerran suudeltu. Itse olen tapaillut n.1 kk ajan miestä, ja ollaan molemmat hyvin ihastuneita ja kummallakin aito halu syvempään sitoutumiseen. Jos ei tässä vaiheessa näin olisi, niin mies olisi väärä minulle. Olen ollut myös tuollaisissa "odotellaan ja katsellaan josko se sieltä kehittyy" -jutuissa, ja pahimmillaan olen vuosia odotellut eikä se vetovoima ole mistään maagisesti ilmaantunut, jos ei sitä alussa jo ole ollut.

Oletko siis itse odotellut, että sinulle tulee tunteita vai sille toiselle henkilölle? 

Itse olen odotellut omien tunteideni kehittymistä, kun toinen on ollut "paperilla täydellinen" ja todella ihastunut minuun. Halusin niin kovasti että vetovoima olisi syntynyt, mutta ei sitä vaan voi tahdolla pakottaa vaikka kuinka yrittäisi :( Kyllä se on alusta asti jo, tai sitten sitä ei ole. Ainakin omalla kohdallani näin.

Vierailija kirjoitti:

Ensin pitää olla fyysistä kemiaa, jonka kumoaa tai täydentää eka keskustelu. Jos fyysinen kemia on, muttei keskusteluyhteyttä, mun kiinnostus lopahtaa hyvin äkkiä. Jos sen sijaan keskusteluyhteys on plus se fyysinen kemia, tutustun mielelläni paremmin.

Onpa kaavamaista.

Terveisin, ihminen

Kauhee ketju. Te toimitte kuin robotit. Teette kuoren ja eihän sen alle pääse kuin ruuvimeisselin kanssa tai sitten teidän pitää uskaltaa avata joku ovi tai edes ikkuna.

Nuo paperilla hyvät on juurikin sitä- menette siihen asemoon tai rooliin ja pysyttelette siinä.

Menkää harrastuksiin tai jonnekin, missä olette oma ittenne. 🌸

Miehenä tiedän kyllä jo ennen mitään tapaamista ie en lähtisi edes treffeille saati nyt tykkää vaikka tinderprofiilista joka ei ole potentiaalinen ja harva on.

Tiedän heti ensimmäisestä sekunnista, että voinko olla kiinnostunut miehestä fyysisesti. Se kokemus ei muutu ajan kanssa niin, että kiinnostusta voisi tulla. Sen sijaan kiinnostus voi kyllä hävitä, kun mieheen tutustuu paremmin ja jos huomaa, etten hänestä pidäkään.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sen tietää viimeistään toista-kolmatta kertaa tavatessa/siinä kohtaa kun on ensimmäisen kerran suudeltu. Itse olen tapaillut n.1 kk ajan miestä, ja ollaan molemmat hyvin ihastuneita ja kummallakin aito halu syvempään sitoutumiseen. Jos ei tässä vaiheessa näin olisi, niin mies olisi väärä minulle. Olen ollut myös tuollaisissa "odotellaan ja katsellaan josko se sieltä kehittyy" -jutuissa, ja pahimmillaan olen vuosia odotellut eikä se vetovoima ole mistään maagisesti ilmaantunut, jos ei sitä alussa jo ole ollut.

Toisaalta mitäs miehen aidoista haluista tietäisit...😆😆

Kun mä tapasin mun mieheni, niin tiesin suurin piirtein heti, että tuo on se mun mieheni. Nyt kahdeksatta vuotta yhdessä ja rakastan kovasti edelleen. 

Jos viikkoja jotain ihmistä olisin tapaillut eikä mitään sen kummempaa tunnetta tulisi, niin se olisi sitten siinä. Mun kohdallani ja mun luonteellani ja toki me ihmiset ollaan erilaisia. Joku syttyy heti, jos on syttyäkseen (minä) ja joku on hitaammin lämpiävää sorttia.  

Mä tiedän kyllä oikeestaan viimeistään ku nähdään irl ekaa kertaa. Mut toisilla kestää kauemmin, jotkut ihastuu hitaammin ku toiset. Mä ihastun tosi harvoin mut nopeesti ku se tapahtuu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä tarkoittaa "haluaisi edetä"?

Mies haluaisi jo sänkyhommia ja itsellenikin seksi on tärkeää, mutta pelkään samalla satuttavani häntä vielä enemmän. Meillä on aivan älyttömän kivaa yhdessä, mutta en mahda näille tunteille mitään. 

No, mutta eihän sulla - ole ! - mitään tunteita.

Ootko ihan terve?

Mun on tosi vaikea käsittää, että joku lähtisi toisille treffeille jonkun kanssa, vaikkei olekaan kiinnostunut. Toisin sanottuna, jos ei ensitreffien päätteeksi ole kiinnostusta herännyt, niin ei tulisi toisia treffejä minun kanssani.

Aika nopeasti. Käytös, olemus, ehkä jotkut ns. arvotkin vaikuttaa eniten. Petikavereiksi on harvrmpi seula ja ainahan se kannattaa kokeilla, eihän sitä muuten tiedä.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän hyvin nopeasti, viimeksi meni n. 1 tunti ekoilla treffeillä kun tiesin haluavani miehen elämääni. Mutta tämähän on tosi yksilöllistä. Minä olen nopeatempoinen, mutta monella kestää kauemmin tunteiden heräämiseen.

Olen myös nopea ihastuja. Kemioiden tulee myös natsata. Eli ihastun ja vasta todella hitaasti saatan rakastua. Siinä vaiheessa vaan toisen osapuolen huonot puolet ovat alkaneet tulla esiin ja homma raukeaa siihen. On kyllä ollut elämässä kolme oikeaa rakkautta ja seuraavaa odotellaan. Kaksi ensimmäistä alkoi yhteisestä illasta ja seksistä ja kestivät vuosia. Viimeisin oli hitaampitempoinen, oltiin vanhempia ja viisaampia. Nyt kelpaa seksikin jo taas heti kun ei sitä niin ole tarjolla mutta joka tilanteeseen kannattaa tarttua.

Taitaa olla niin että minulla on aina ollut kiinnostusta kaikkiin. Siitä vain alkaa sitten pudotuspeli, kun niitä varoituslippuja alkaa vilahdella liikaa.

"Ihan hyvistä" en ole koskaan päässyt valikoimaan