Sukulaisen lapsi saanut aina kaiken ja nyt tulikin stoppi, kun oikiksen ovet eivät avaudu

Vierailija kirjoitti:

Aloitus ei kerro elämänsä alussa olevasta nuoresta mitään muuta kuin sen, ettei hän saanut haluamaansa opiskelupaikkaa. Mutta aloittajasta viesti kertoo sitäkin enemmän eikä valitettavasti yhtäkään hyvää asiaa.

Kertoohan. Sen että tämä taisi olla nuoren elämän ensimmäinen vastoinkäyminen. Ja että raivosi siitä että tehty virheitä kun häntä ei valittu, eli itsessä ei mitään vikaa. Tokikaan sitä ei tiedä puhuuko ap totta. Mutta jos puhuu niin nuorella on mun käsituksen mukaan paljon opittavaa.

No jos isi ja äiti on aina järkänneet kaiken,niin kyllähän ne nyt järkkää lapsosen kalliille valmennuskurssille.Kyllä ne ovet vielä aukeaa.

Siis sinä, aikuinen ihminen, olet onnellinen siitä, että sukulaisnuori ei saanut haluamaansa opiskelupaikkaa ja että häntä harmitti. Tuo kertoo paljon enemmän sinun ikävästä luonteestasi kuin siitä nuoresta.

Outoa, että ap kertoo nuoren jo lukevan kovasti pääsykokeisiin, kun edes pääsykoemateriaalia ei ole vielä julkaistu. Provoillessa kannattaisi pyytää apua faktantarkistajalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitus ei kerro elämänsä alussa olevasta nuoresta mitään muuta kuin sen, ettei hän saanut haluamaansa opiskelupaikkaa. Mutta aloittajasta viesti kertoo sitäkin enemmän eikä valitettavasti yhtäkään hyvää asiaa.

Kertoohan. Sen että tämä taisi olla nuoren elämän ensimmäinen vastoinkäyminen. Ja että raivosi siitä että tehty virheitä kun häntä ei valittu, eli itsessä ei mitään vikaa. Tokikaan sitä ei tiedä puhuuko ap totta. Mutta jos puhuu niin nuorella on mun käsituksen mukaan paljon opittavaa.

Joka vuosi puolisen tusinaa oikeutieteen pääsykokeissa oven taakse jäänyttä pääsee kuitenkin haluamaansa opinahjoon tehtyään valituksen pääsykokeen arvioinnista. Ei se nuori välttämättä väärässä ole, mutta ei tiennyt kaikkia oikeuksiaan.

Minäkin olisin vahingoniloinen. 🤣🤭

Aika moni koira on ketjussa älähtänyt!

Jos tarpeeksi löytyy pätäkkää, löytyy opiskelupaikkoja kyllä ulkomailta. Voi kysyä vaikka pressalta vinkkejä.

Miten vanhemmat saivat sille lapselle laudaturin yleisarvosanaksi yo-kokeissa? Kaikki muuhan olisi ollut pettymystä, eikös?

Vierailija kirjoitti:

Kirjoittiko nuori siis rivin L:iä, jos ylppäreissä ei vielä tullut pettymyksiä? Fiksu nuorihan hän sitten on ja syystä harmissaan, jos ei erinomaisen koulumenestyksen jälkeen päässyt opiskelemaan.

T: 6 L:ää ja oikikseen ekalla yrityksellä

Minäkään en pidä ap:n otsikon vahingoniloisesta sävystä.

Mutta totta myös lainaamani. Jos haluaa varmistaa pääsyn jatko-opintoihin, niin kirjoittamalla paljon L.iä varmistaa sisäänpääsyn. Eikä kaikki tarvitse L:ää olla, kyllä E:tkin vievät pitkälle.

Vierailija kirjoitti:

No jos isi ja äiti on aina järkänneet kaiken,niin kyllähän ne nyt järkkää lapsosen kalliille valmennuskurssille.Kyllä ne ovet vielä aukeaa.

Sivusta kysyn, että mitenkä isi ja äiti pystyvät järkkäämään hyvän koulumenestyksen, menestyksen harrastuksissa ja niin edelleen?

Kun elämässään kuulee ensimmäistä kertaa sanan EI vasta myöhään uhmaiän jälkeen, se voi murtaa koko elämän. Kannattaa opettaa ne elämän realiteetit,  opettaa kohtaamaan pettymykset ja opettaa myös se ettei maailma pyöri vain oman navan ympärillä niin säästytään monilta tragedioilta. Se on sitä paljon parjattua kasvatusta. Aina ei voi olla stara.

Tiedän monta lellittyä llasta joilla ei realismi ole arkipäivää.

Eräskin tyttö uskoi että hänestä tulee psykologi. Nyt 10 vuotta hakiessaan pikku hiljaa helpompiin opiskelupaikkoihin pääsi opiskelemaan Ouluun matematiikkaa.



Toinen on 12 vuotta hakenut lääkikseen.



jne

Vierailija kirjoitti:

Miten vanhemmat saivat sille lapselle laudaturin yleisarvosanaksi yo-kokeissa? Kaikki muuhan olisi ollut pettymystä, eikös?

No laudatur yleisarvosanana ei ole vielä mitään ihmeellistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitus ei kerro elämänsä alussa olevasta nuoresta mitään muuta kuin sen, ettei hän saanut haluamaansa opiskelupaikkaa. Mutta aloittajasta viesti kertoo sitäkin enemmän eikä valitettavasti yhtäkään hyvää asiaa.

Kertoohan. Sen että tämä taisi olla nuoren elämän ensimmäinen vastoinkäyminen. Ja että raivosi siitä että tehty virheitä kun häntä ei valittu, eli itsessä ei mitään vikaa. Tokikaan sitä ei tiedä puhuuko ap totta. Mutta jos puhuu niin nuorella on mun käsituksen mukaan paljon opittavaa.

AP siis ihan vakavissaan uskoo, että nuori ei ole ikinä kokenut ainuttakaan vastoinkäymistä. 19-vuotiaalla nuorella ei siis ikinä ole ollut sydänsuruja, ongelmia kaverisuhteissa tai epävarmuutta ulkonäöstään. Okei, uskotaan. Uskotaanko myös se, että lapsena ollessaan tämä nuori ei ole ikinä joutunut odottamaan vuoroaan päiväkodissa, kukaan aikuinen ei ole häntä ikinä komentanut ja hän on ylipäätään saanut toteuttaa joka ikisen päähänsä pälkähtäneen asian? Sitähän AP tekstissään väittää, kun nuori muka on aina saanut haluamansa. Hohhoijaa. 

Vierailija kirjoitti:

Siis sinä, aikuinen ihminen, olet onnellinen siitä, että sukulaisnuori ei saanut haluamaansa opiskelupaikkaa ja että häntä harmitti. Tuo kertoo paljon enemmän sinun ikävästä luonteestasi kuin siitä nuoresta.

Näin me luetaan eritavalla. Minä en koe että ap olisi onnellinen kun nuori ei päässyt opiskelemaan. Vaan kertoi kuinka asia oli ensimmäinen pettymys elämässä tuolle nuorelle, joka suuttui ja syytti muita ja muiden virheitä ettei ovet opiskelulle auenneet, ei mitään vikaa itsessä. Kyllä minäkin näen että nuorella on paljon vielä elämästä opittavaa. Ja toki suhtaudun varauksella onko ap:n tarina totta, jos on niin lisää pitäisi tulla nuorelle pettymyksiä mutta jonkun pitää viimeistään tässä vaiheessa opettaa kuinka pettymyksiä käsitellään.

Sitähän on näitä rahat-takaisin-jos et pääse sisään-kursseja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No jos isi ja äiti on aina järkänneet kaiken,niin kyllähän ne nyt järkkää lapsosen kalliille valmennuskurssille.Kyllä ne ovet vielä aukeaa.

Sivusta kysyn, että mitenkä isi ja äiti pystyvät järkkäämään hyvän koulumenestyksen, menestyksen harrastuksissa ja niin edelleen?

Tukea voivat, mutta pitää lapsella itselläkin olla jotain kykyä ja motivaatiota. Siitähän ei suomessa ikinä ole tykätty että joku on lahjakas ja sillä,menee hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitus ei kerro elämänsä alussa olevasta nuoresta mitään muuta kuin sen, ettei hän saanut haluamaansa opiskelupaikkaa. Mutta aloittajasta viesti kertoo sitäkin enemmän eikä valitettavasti yhtäkään hyvää asiaa.

Kertoohan. Sen että tämä taisi olla nuoren elämän ensimmäinen vastoinkäyminen. Ja että raivosi siitä että tehty virheitä kun häntä ei valittu, eli itsessä ei mitään vikaa. Tokikaan sitä ei tiedä puhuuko ap totta. Mutta jos puhuu niin nuorella on mun käsituksen mukaan paljon opittavaa.

AP siis ihan vakavissaan uskoo, että nuori ei ole ikinä kokenut ainuttakaan vastoinkäymistä. 19-vuotiaalla nuorella ei siis ikinä ole ollut sydänsuruja, ongelmia kaverisuhteissa tai epävarmuutta ulkonäöstään. Okei, uskotaan. Uskotaanko myös se, että lapsena ollessaan tämä nuori ei ole ikinä joutu

Aika pikkuasioista puhut. Tuollaistako elämä sinulle on?

Vierailija kirjoitti:

Siis sinä, aikuinen ihminen, olet onnellinen siitä, että sukulaisnuori ei saanut haluamaansa opiskelupaikkaa ja että häntä harmitti. Tuo kertoo paljon enemmän sinun ikävästä luonteestasi kuin siitä nuoresta.

Ja siis sinä, olet saanut jostain enemmän tietoa, kun tiedät, että ap on onnellinen ja aikuinen? Voihan hän olla myös surullinen siitä, millainen sukulaisnuoresta on tullut ja voi olla myös samalla vaikka tämän sukulaisnuoren ikätoveri tai vaikka nuorempi.