Onko 4,5v liian vanha rattaisiin? Oon vienyt lasta kävellen päiväkotiin ja nyt siellä sanottiin, että olis hyvä aika alkaa luopumaan

Täällä on oikein urakalla ruokittu peikkoa. Nyt lopetetaan, jooko? Antaa hänen jatkaa yksinjutteluaan. Jospa se elämäkin vielä joskus löytyisi.

Vierailija kirjoitti:

Meillä 1v9kk kävelee reilun kilometrin matkan itse. Että kyllä todella outona pidän tuota ison lapsen rahtaamista rattailla. Meillä on molemmat isosisarukset hiihtäneet ja luistelleet 2v., ajaneet ilman apuja polkupyörällä 3v. Lasketelleet 2-3v. Uineet 3-4v. Mutta on heidät sitten myös otettu mukaan ja annettu mahdollisuus harjoitella, jaksettu kiukutteluja kun ei heti suju jne. Lopputulos on erittäin reippaat, liikunnasta ja monipuolisesta ulkoilusta nauttivat lapset.

Unohdit mainita, onko se kilometrin matka sunnuntaikävelyä vai arkiaamuja matkalla päiväkotiin. En nimittäin tiedä yhtäkään perhettä, joka ei tuon ikäistä kärräisi aamukiireessä jollain välineellä, joko autolla, pulkalla tai rattailla.

Vierailija kirjoitti:

Katsokaa nyt ihmeessä mihin tutkimuksiin viittaatte. Tutkimus ei ole jokin ensimmäisenä googlesta löytynyt nettijuttu, vaan sen pitää täyttää hyvän tutkimuksen kriteerit. Mikä tahansa titteli ja yksipuolinen omaa näkemystä puoltava juttu ei vakuuta ketään, jolla on yhtään medialukutaitoa. Mikään tutkimus ei tule todennäköisesti kertomaan juuri päiväkotimatkan liikunnasta lasten liikkumistaitojen suhteen, koska sellaista ei voi pätevästi testata. Juuri siksi koska pitäisi nähdä lapseen muut vaikuttavat tekijät kuten liikunta päiväkotimatkojen ulkopuolella, lapsen verensokeriarvot jne.

Hienoa olisi, että liikkumattomuudesta huolestuneet kantaisivat huolta autoissa istuvista lapsista. Jostain syystä näin ei tapahdu.

Liikkuuko se lapsi paremmin auton penkillä istuen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arjen tottumuksilla on suurin merkitys liikkumisessa tai sen puuttumisessa. Lapset, jotka tottuvat vanhempiensa ja ystäviensä kanssa liikkumiseen, pitävät sitä itsestäänselvyytenä ja tekevät sitä vapaaehtoisesti myös omalla ajallaan. He ovat oppineet liikunnan tuottavan iloa ja he ovat omaksuneet elämäntavan, jossa liikunta on tärkeässä osassa.

Ne, jotka eivät ole tottuneet liikkumaan, kokevat sen hankalana, hirveästi aikaa ja varusteita vaativana ajanviettona. Heille liikunta on vaivalloista ja turhaa, vaikka liikunta on kaikkea muuta. Liikkumisen ei pidä olla vaikeaa ja vaivalloista, eikä se missään nimessä ole turhaa. Liikkuminen on päinvastoin erittäin tärkeää sekä henkisen että fyysisen hyvinvoinnin kannalta.

https://www.kaleva.fi/miksi-lapset-eivat-enaa-liiku-ero-arjessa-liikkuv…

Se että työaamuna lapsi ei just kävele sitä kilsaa ei tarkoita etteikö se lapsi arjessa liikkuisi. Taas niin älytöntä skeidaa ettei mutään rajaa!

Palstan logiikka menee taas niin, että juuri se oma lapsi ja kokemus on keskeistä. Kun lukuisat tutkimukset sanovat, että lasten ja nuorten liikkumattomuus on terveyspommi, ja siihen yhtenä syynä on autoileva ja liikkumaton elämäntapa, asia on kuitenkin jotenkin ihan eri omassa arjessa ja naapurin yksinhuoltajalla, jolla on kahdeksan lasta ja kaikki eri päiväkodeissa kymmenen kilsan säteellä. 



Varmasti myös varhaiskasvattajat ovat uransa aikana nähneet, miten rattaat, seisomalaudat ja kaikkien matkojen kuskaaminen autoilla on tullut lasten arkeen vuosien myötä. Kun minä synnyin 1980-luvulla ja sisko vaille kolme vuotta myöhemmin, ei mitään tuplarattaita tainnut edes olla, koska minä vaan kävelin siinä vauvankärryn aisasta kiinni pidellen. Nyt on tavallaista tehdä toisin. 

Lasten normaali kasvu ja kehitys edellyttävät liikuntaa, sillä lapsen motoriset perustaidot kehittyvät liikkumista harjoitellessa (Numminen 2005: Pellegrini & Smith 1998: Sääkslahti 2005). McKenzie (2002) näkee lasten fyysisen aktiivisuuden jatkumona, jossa fyysinen aktiivisuus johtaa motoristen taitojen oppimiseen, joka puolestaan ennustaa lasten fyysistä aktiivisuutta. Myös Jaakkola (2013) ajattelee 7 motoristen taitojen kehittymisen olevan jatkuva prosessi, minkä aikana lapset oppivat liikuntataitoja. Motorisiksi perustaidoiksi luokitellaan kävely, juoksu, heittäminen, kiinniottaminen, hyppääminen sekä lyönti- ja potkuliikkeet, joita ihmiset tarvitsevat elämästä itsenäisesti selviytyäkseen. Motoriset perustaidot voivat kehittyä vasta kun hermostollinen ja fyysinen kehitys sekä havaintotoiminnot ovat kehittyneet riittävän pitkälle. Liikkuessaan lapsi kehittää myös hermostoaan. Hermostolliset käskyt eli impulssit kulkevat elimistössä hermoverkkoja pitkin lihaksiin, joka saa aikaan liikkeen. Hermosto on varhaislapsuudessa muotoutuvassa vaiheessa ja se kehittyy sen runsaalla ja monipuolisella käytöllä. Tämän takia monipuolinen liikunta on ensiarvoisen tärkeää juuri lapsuudessa. 



https://helda.helsinki.fi/server/api/core/bitstreams/b0100eb5-51f9-452d…

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Arjen tottumuksilla on suurin merkitys liikkumisessa tai sen puuttumisessa. Lapset, jotka tottuvat vanhempiensa ja ystäviensä kanssa liikkumiseen, pitävät sitä itsestäänselvyytenä ja tekevät sitä vapaaehtoisesti myös omalla ajallaan. He ovat oppineet liikunnan tuottavan iloa ja he ovat omaksuneet elämäntavan, jossa liikunta on tärkeässä osassa.

Ne, jotka eivät ole tottuneet liikkumaan, kokevat sen hankalana, hirveästi aikaa ja varusteita vaativana ajanviettona. Heille liikunta on vaivalloista ja turhaa, vaikka liikunta on kaikkea muuta. Liikkumisen ei pidä olla vaikeaa ja vaivalloista, eikä se missään nimessä ole turhaa. Liikkuminen on päinvastoin erittäin tärkeää sekä henkisen että fyysisen hyvinvoinnin kannalta.

https://www.kaleva.fi/miksi-lapset-eivat-enaa-liiku-ero-arjessa-liikkuv…

IlmIlmeises70-luvulla me oltiin sitten aikaamme edellä. Äitini aina ylpeilee, kuinka hänellä oli "sisaristuin" isompaa sisarusta varten rattaissa. 

Nykyajan liikkumista vähentävistä tekijöistä keskeisin on autoilun yleistyminen. Toinen on se, että lasten keskinäinen spontaani vapaa-ajan liikkuminen eli ns. pihapelit on katoavaa kansanperinnettä.

Vierailija kirjoitti:

Lasten normaali kasvu ja kehitys edellyttävät liikuntaa, sillä lapsen motoriset perustaidot kehittyvät liikkumista harjoitellessa (Numminen 2005: Pellegrini & Smith 1998: Sääkslahti 2005). McKenzie (2002) näkee lasten fyysisen aktiivisuuden jatkumona, jossa fyysinen aktiivisuus johtaa motoristen taitojen oppimiseen, joka puolestaan ennustaa lasten fyysistä aktiivisuutta. Myös Jaakkola (2013) ajattelee 7 motoristen taitojen kehittymisen olevan jatkuva prosessi, minkä aikana lapset oppivat liikuntataitoja. Motorisiksi perustaidoiksi luokitellaan kävely, juoksu, heittäminen, kiinniottaminen, hyppääminen sekä lyönti- ja potkuliikkeet, joita ihmiset tarvitsevat elämästä itsenäisesti selviytyäkseen. Motoriset perustaidot voivat kehittyä vasta kun hermostollinen ja fyysinen kehitys sekä havaintotoiminnot ovat kehittyneet riittävän pitkälle. Liikkuessaan lapsi kehittää myös hermostoaan. Hermostolliset käskyt eli impulssit kulkevat elimi

Hienoa. Voisitko siirtyä meuhkaamaan tästä niille, jotka kuskaa lapsiaan autolla päiväkotiin?

Tutkimuksissa sanotaan myös, että päiväkodeissa lapset eivät liiku koko päivän "annosta", vaan päiväkodin lisäksi rasittavaa liikuntaa, jossa lapsi hengästyy, pitäisi olla tunti illalla lisää. Käsi sydämelle, ei toteudu ainakaan meillä joka ilta. Suomessa vielä talvella tulee mukava pukemisrumba sään mukaan, eikä houkuta mennä pimeään puistoon liukastelemaan loskassa eri ikäisten lasten viihdyttämiseksi. Mutta yrittää pitäisi. Siksi itse koitan hyödyntää päiväkotimatkat ja kärryt jäävät kotiin kolmevuotiaalla. Ne varmaan kohta myydään kun tulee pyöräilykelit ja lapsi odottaa innoissaan pääsevänsä potkupyörästä polkimia polkemaan. 



Toki tämä vaatii muitakin valintoja, esimerkiksi asumista alueella joka on riittävän turvallinen lapsiliikkujalle kadulla ja jossa julkinen liikenne suosii työmatkalaista. Autoa ei tarvita arjessa. Työpaikka ja puolison kanssa sopivasti liukuvat työajat tekevät mahdolliseksi syödä kotona aamupalan ja lapsi voidaan viedä suoraan aamu-ulkoiluun pk pihalle.

On liian vanha. Joo ehkä kerran vein lapsen 4 v. rattailla bussiin, kun halusin ilmaisen matkan kaupunkiin. Mutta muutoin kyllä 4- vuotias jo kävelee neljäkin kilsaa, ellei fyysistä poikkeamaa ole. Vanhemman laiskuuttahan tuo on. 

Autolla kuljetetaan lapsia yleensä vain siksi, että vanhempi jatkaa sillä samalla autolla työpaikalleen. Ap ei varmaan ajele rattailla omalle työpaikalleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsokaa nyt ihmeessä mihin tutkimuksiin viittaatte. Tutkimus ei ole jokin ensimmäisenä googlesta löytynyt nettijuttu, vaan sen pitää täyttää hyvän tutkimuksen kriteerit. Mikä tahansa titteli ja yksipuolinen omaa näkemystä puoltava juttu ei vakuuta ketään, jolla on yhtään medialukutaitoa. Mikään tutkimus ei tule todennäköisesti kertomaan juuri päiväkotimatkan liikunnasta lasten liikkumistaitojen suhteen, koska sellaista ei voi pätevästi testata. Juuri siksi koska pitäisi nähdä lapseen muut vaikuttavat tekijät kuten liikunta päiväkotimatkojen ulkopuolella, lapsen verensokeriarvot jne.

Hienoa olisi, että liikkumattomuudesta huolestuneet kantaisivat huolta autoissa istuvista lapsista. Jostain syystä näin ei tapahdu.

Liikkuuko se lapsi paremmin auton penkillä istuen?

Kyllä minä ainakin kannan, ja onhan tämä keskustelu laajentunut siihen, miksi niin harva lapsi saa liikkua itse päiväkotimatkat: kiire, autoilu, tiukat työajat...



Kannan huolta myös lasten älylaitteiden käytöstä ja ruutuajoista, koska nekin vaikuttavat liikunnan vähenemiseen. Laitteilla istuttu aika on pois leipomisesta, leikkimisestä, askartelusta, seurustelusta, kotipuuhien opettelusta ja vaikka mistä. Lapset ovat koukussa pelaamiseen ja someen aivan liian nuorina, ja siksi he eivät kehity fyysisesti niin kuin pitäisi. Hälyttävä osa yläkoululaisista on sellaisessa kunnossa, että he eivät pärjää nomaalissa arjessa. Mitä ihmettä me tälle teemme? 

Jos työt alkaa klo 7.30, niin bussini töihin lähtee 6.30. Päiväkotiin pitäisi lähteä kävelemään  klo 6. Rattaat jouduttaa matkantekoa ja siksi käytämme niitä, vaikka lapsi on 4 v.  Kesällä huristelemme pyörällä. Joskus on valittava hieman helpompi vaihtoehto. Terv. Autoton

https://www.jollyroom.fi/lastenvaunut/lastenrattaat-matkarattaat

"Rattaat voidaan ottaa käyttöön lapsen ollessa puolivuotias, ja niiden käyttöä voidaan jatkaa jopa viisivuotiaaksi asti. "

Sano sille tätille että haista sinä täti oma kakkasi.

4,5-vuotias kuulostaa kieltämättä isolta ollakseen rattaissa kuljetettava noin lyhyen matkan, mutta lapset ovat erilaisia siinä missä aikuisetkin.

Vierailija kirjoitti:

On liian vanha. Joo ehkä kerran vein lapsen 4 v. rattailla bussiin, kun halusin ilmaisen matkan kaupunkiin. Mutta muutoin kyllä 4- vuotias jo kävelee neljäkin kilsaa, ellei fyysistä poikkeamaa ole. Vanhemman laiskuuttahan tuo on. 

Autolla kuljetetaan lapsia yleensä vain siksi, että vanhempi jatkaa sillä samalla autolla työpaikalleen. Ap ei varmaan ajele rattailla omalle työpaikalleen.

Miten se lisää lapsen liikkumista, että hänet viedään autolla päiväkotiin ja vanhempi jatkaa autolla siitä eteenpäin? Avaatko ihan konkreettisesti? 

Sehän juuri opettaa lapselle, että auto on se tapa, jolla liikutaan. Se 4-vuotias, joka kävelee edes joskus päiväkotiin, saa näin paljon enemmän liikuntaa vanhemmistaan puhumattakaan. Silti tämä ulina kohdistuu autottomiin.

Ällöä ja tekopyhyyden huippu.

Vierailija kirjoitti:

Joskus näitä näkee kadulla. On koomisen näköistä, kun rattaissa istuvan n. 4-5 v. lapsen jalat ovat niin pitkät, että ne laahaavat maata, tai lapsi istuu polvet suussa. Olen myös nähnyt noin 2-3-vuotiaalta näyttäviä taaperoita kannettavan rintarepussa, jollaisissa yleensä näkee pikkuvauvoja. Lapsi roikkui vanhemman rinnalla kuin joku nukke, ja kädet ja jalat retkottivat. Luulisi, että tähän olisi olemassa yksinkertaisempiakin vaihtoehtoja. Ja millaisia jalattomia olentoja näistä lapsista mahtaa tulla.

Lapseni käytti rattaita TARVITTAESSA vielä yli 4-vuotiaanakin. Viimeisen kerran 4,5 vuotiaana matkoilla. Seuraavana vuonna sama lapsi käveli (5,5v) kolmen päivän matkalla lähemmäs 35 km! 7-vuotiaana meni jo 100km viikossa. Että sellainen jalaton lapsi tuli pitkään rattaissa istujasta!

Kammottavaa, että arki on nykyään sellaista ettei ole antaa lapselle aikaa kävellä. Tämmöisellä tehdään elinikäistä hallaa kun iskostetaan päähän ettei edes lyhyitä matkoja tarvitse tai kuulu kävellä. 

Tuon ikäinen lapsi ei "jaksa" kävellä, jos on olemassa mahdollisuus kuljetukseen ja etenkin. jos on huomannut, että se kuljettava vanhempi on niin lepsu, että lapsi osaa viedä aikuista ihmistä mennen tullen "jaksamattomuudellaan"/jollain muulla tekosyyllä. Mutta kas: kun rattaita ei olekaan käytössä, vaan pitääkin valita vaikka potkulaudan, pyörän tai sen kävelyn välillä, niin lapsi on niihinkin sitten tyytyväinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On liian vanha. Joo ehkä kerran vein lapsen 4 v. rattailla bussiin, kun halusin ilmaisen matkan kaupunkiin. Mutta muutoin kyllä 4- vuotias jo kävelee neljäkin kilsaa, ellei fyysistä poikkeamaa ole. Vanhemman laiskuuttahan tuo on. 

Autolla kuljetetaan lapsia yleensä vain siksi, että vanhempi jatkaa sillä samalla autolla työpaikalleen. Ap ei varmaan ajele rattailla omalle työpaikalleen.

Miten se lisää lapsen liikkumista, että hänet viedään autolla päiväkotiin ja vanhempi jatkaa autolla siitä eteenpäin? Avaatko ihan konkreettisesti? 

Sehän juuri opettaa lapselle, että auto on se tapa, jolla liikutaan. Se 4-vuotias, joka kävelee edes joskus päiväkotiin, saa näin paljon enemmän liikuntaa vanhemmistaan puhumattakaan. Silti tämä ulina kohdistuu autottomiin.

Ällöä ja tekopyhyyden huippu.

Tässähän ei ollut kyse autolla kulkemisesta. Jos vanhempi jatkaa autolla työpaikalleen, autolla kulkemiselle on selvä ja järkevä syy. Jos päiväkotimatka on kilometrin (!) ja vanhempi ei jatka kulkuneuvollaan (rattailla) töihin, niin mielestäni se kärrääminen on huonoa vanhemmuutta. 

Itse pidän aika isona jo rattaisiin. Meillä on pian 4-vuotias lapsi, ja rattaat myytiin pois jo pari vuotta sitten. Päiväkodille on matkaa 1,6km suuntaansa ja lapsi on pian vuoden verran kävellyt tai pyöräillyt matkat sinne ja takaisin kotiin. Toki talvella saa välillä nauttia pulkka- tai potkurikyydistä :) 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On liian vanha. Joo ehkä kerran vein lapsen 4 v. rattailla bussiin, kun halusin ilmaisen matkan kaupunkiin. Mutta muutoin kyllä 4- vuotias jo kävelee neljäkin kilsaa, ellei fyysistä poikkeamaa ole. Vanhemman laiskuuttahan tuo on. 

Autolla kuljetetaan lapsia yleensä vain siksi, että vanhempi jatkaa sillä samalla autolla työpaikalleen. Ap ei varmaan ajele rattailla omalle työpaikalleen.

Miten se lisää lapsen liikkumista, että hänet viedään autolla päiväkotiin ja vanhempi jatkaa autolla siitä eteenpäin? Avaatko ihan konkreettisesti? 

Sehän juuri opettaa lapselle, että auto on se tapa, jolla liikutaan. Se 4-vuotias, joka kävelee edes joskus päiväkotiin, saa näin paljon enemmän liikuntaa vanhemmistaan puhumattakaan. Silti tämä ulina kohdistuu autottomiin.

Ällöä ja tekopyhyyden huippu.

Vanhempi A kävelee lapsen kanssa päikkyyn, sieltä takaisin kotiin, lähtee autolla töihin ja matkallaan menee päikyn ohi. Järkevää? Ei ehkä. Etenkään, jos päiväkodin jälkeen liikutaan.

Vanhempi B menee joka tapauksessa jalkaisin päikkyyn ja jatkaa matkaa jonnekin. Mutta lapsi ei mene jalkaisin, vaan rattailla, koska ei vaan jakseta.