Lue keskustelun säännöt.
Minkä ikäisenä muutto kotoa pois?
21.02.2024 |
Meillä on 20-vuotias poika, joka ei suostu muuttamaan pois. Ei käy töissä/koulussa, lukion kävi jo. Pelaa päivät pitkät, ei tee muuta. Sanoo etsivänsä jatkuvasti töitä, mutta en usko. En kuitenkaan viitsisi potkia pihalle...
Kuopus muutti 15-vuotiaana koulun asuntolaan ja tulee viikonloppuisin käymään.. Ensi vuonna kun koulu päättyy, aikoo etsiä oman asunnon.
Minäkin muutin kotoa pois 18-vuotiaana, siitä ei ollut kahta sanaakaan että olisin jäänyt kotiin pyörimään sen jälkeen.
Kertokaa nyt mitä teen tuon kanssa..
Kommentit (65)
Toinen muutti armeijan jälkeen yhteen tyttöystävänsä kanssa.
Toinen lähti lukion jälkeen opiskelemaan, mutta asui loma-ajat kotona. Kävi kyllä kesät töissä. Valmistumisen jälkeen muuttu omilleen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Etsivä nuorisotyö tms. Tilanne tulee vain pahenemaan mitä kauemmin saa olla tekemättä mitään
Oho, luulisi, että nuoremman sisaruksen oma kämppä kannustaisi muuttoon.
Samassa tilanteessa kuitenkin ollaan. Meillä nuori varmisteli jo etukäteen, ettei kai olla häntä pihalle heittämässä, jos lukion jälkeen jää kotiin. Eikä tietenkään olla. Pitää kuitenkin yrittää tsempata ja tarvittaessa asettaa vaikka takaraja sille muutolle. Yhteishaku on menossa nyt toiselle asteelle ja aloittajan poika kävi jo lukion. Ihan pian se korkeakoulujenkin haku kuitenkin alkaa. Laita poika täyttämään jotain ammatinvalintatestejä.
Mä muutin lopullisesti vasta 26v pois kotoa. Mutta siihen aikaan opiskelin ja tein lomat töitä. Ei se ikä tässä merkitse, vaan se miten hommat hoituu ja oma aktiivisuus.
Ei tämä ole ikäkysymys, elämäntilanne ratkaisee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän nuori opiskelija ( yliopistossa) asuu kotona ihan taloudellisista syistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
18v täytettyään ei ole mikään pakko vielä muuttaa. Monella on vielä lukio/amis kesken tuossa vaiheessa. Miksi ihmeessä siis pitäisi muuttaa pois kotoa? Oma tytär oli lukion tokalla luokalla kun täytti 18v. Mitä ihmeen järkeä hänen olisi ollut muuttaa omilleen asumaan tällä samalla paikkakunnalla ja maksattaa yhteiskunnalla asumisensa?? Järkevämpää muuttaa omilleen vasta sitten kun lähtee jatko-opiskelemaan toiselle paikkakunnalle.
Nyt tytär on 20v ja asuu edelleen kotona enkä näe asiassa vieläkään ongelmaa. Hän kuitenkin käy kokopäiväisesti töissä eli ei ole kuten ap:n poika. Tytär ei vielä tiedä mitä haluaa opiskella eikä halua tuhlata ensikertalaisuuttaan väärään alaan. Työpaikka hänellä on vakituinen ja palkka ihan ok.
Suurin suurin osa lukiolaisista / amislaisista valmistuu 3 vuodessa, jolloin täyttää samana vuonna 19, osa valmistuu 3,5 tai 4 vuodessa (oma lapseni on paria kuukautta vaille 20 kun saa yo-lakin).
Eli aika harva on päässyt toiselta asteelta jo heti 18 täytettyään.
Onpa nyt tosi kovia asenteita täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset saavat asua vaikka ikuisesti luonani. Ei ole kiirettä muuttaa pois.
Suomessa on tapana, että lapset muuttavat parikymppisenä omaan asuntoon. Monissa muissa Euroopan maissa lapset muuttavat vasta paljon myöhemmin omaan asuntoon.
Aivot kehittyvät 30-vuotiaaksi asti. Nykyään ymmärretään paremmin nuorten kehitystä.
Anna aikaa ja tue.
Eikö meistä liki kaikki asu kotonaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikeahan se sivusta on neuvoa.
Toisiin ja itseensä vertaaminen ei kannata, jokainen on yksilö ja henkinen kasvu tapahtuu omaa tahtia.
Minulla (olen yh.) poika muutti pois kotoa heti armeijasta päästyään, tyttö halusi muuttaa Suomeen opiskelemaan 18-vuotiaana (asumme ulkomailla). Vuokrattiin hänelle asunto ja sitten 21-vuotiaana muuttikin poikakaverin kanssa yhteen.
Kuitenkaan ei olisi tullut mieleenkään potkia ketään ulos. Minkälainen vanhempi niin tekee? Ei ainakaan minkäänlaista vanhempi-lapsi siettä ole muodostunut. Totta kai jos nuori aikuinen ei ala osoittaa itsenäistymisen merkkejä, asiasta pitää keskustella. Kylmästi ulos heittäminen johta melko varmasti siihen että nuori jää ajelehtimaan mikä johtaa sitten hankaluuksiin. Sitä varmaan kukaan normaali vanhempi ei halua.
Vertailu ja nalkuttaminen ei ainakaan asiaa paranna.
Vierailija kirjoitti:
Armeija?
En anna mennä armeijaan.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Armeija?
En anna mennä armeijaan.
AP
Häh?
Muutin kotoa 15 vuotiaana pois kotoani, koti oli maaseudulla etelä-savossa,
sieltä lähdin ujona maalaistyttönä Helsinkiin töihin. Koti-ikävä oli joskus suunnaton.
Olihan siellä elämä täysin erilaista, kuin tuolla hiljaisessa maalaiskylässä.
Miten sinä kuvittelet lapsen pärjäävän itsenäisesti omassa asunnossa, jos nyt on jo haasteita kotona?
En ymmärrä, miksi jotkut vanhemmat ulkoistavat vanhemmuuden ja siirtävät lapsen kasvatuksen ja ongelmat muiden tehtäväksi ja riesaksi, kuten ap. aikoo.
Tämä on tuttu ongelma lähes jokaisessa taloyhtiö, kun muut asukkaat joutuvat kasvattamaan ja ohjaamaan näitä kotoa pois potkittuja nuoria, jolla ei ole vielä valmiuksia itsenäiseen asumiseen. Jopa lattiakaivon pesu pitää neuvoa, hiljaisuusajat jne. Ja pahimmillaan lapsi joutuu poliisin kanssa tekemisiin ja saa rikosrekisterin, joka sulkee monia opiskelupaikkoja ja työpaikkoja, kun vanhemmat sulkevat silmänsä ja haluavat päästä sieltä mistä aita matalin ja viettää mukavaa elämää.
Vierailija kirjoitti:
Potki pihalle vain.
Kyllä nyt parikymppisen pitäisi jo halutakin muuttaa kotoa.
Hyvänen aika, kuka omaa lastaan potkisi pihalle lähes lapsihan hän vielä on.
Oma poikani muutti kotoa 23 vuotiaana, en ikinä sitä hoppuutellut muuttamaan pois kotoa, hän itse päätti lähteä.
En suostuisi tuollaiseen, jotain on nuoren tehtävä, joko opiskeltava tai sitten käytävä töissä, pelkkä kotona oleilu ja kuten sanoit, pelaaminen, ei tulisi kyseeseen, poikasihan elää kuin hotellissa siellä ja oppii vain lorvimaan saaden kaiken valmiina ja ilmaiseksi eteensä.
Esikoinen muutti kotoa 19v ikäisenä, kesällä, kun syksyllä täytti 20v ja opiskelu yliopistossa alkoi. Kuopus täyttää nyt keväällä 21v ja asuu kotona, valmistui ammattiin viimevuonna, sai työpaikan syksyllä jossa työsopimus muuttui juuri ns vakituiseksi. Muuttaminen kotoa on mielessä, mutta haasteensa siihen tuo esim. se, että ei haluaisi missään nimessä jäädä tänne asumaan missä me asumme , inhoaa isoja kaupunkeja, eikä tiedä mihin muuttaisi+se, että tulot on hieman epätarkat, koska töitä on keskimäärin 3-5pvänä/vkossa, joinakin viikkoina vähemmän.
Sitä olen itse miettinyt olisiko jonkinlainen rahasumman "ottaminen" nuorelta tässä tilanteessa ns ok, kattamaan vaikkapa ruokakuluja? Toisaalta kaikki raha mitä omani ansaitsee on varmasti tarpeen saada säästöönkin, sitä kotoa pois muuttoa ajatellen ja muutenkin. En tiedä 🤔
Vierailija kirjoitti:
Tee siitä huoli-ilmoitus.
Mä tein omasta lapsestani huoli-ilmoituksen kun menetti asuntonas ja punkkas mun luona muutaman kuukauden. Nyt on uusi asunto ollut jo kohta vuoden ja raha-asiatkin mallillaan.
Ja huoli-ilmoitus tarkoittaa vain sitä, että pääsee avun piiriin, siitä voi kieltäytyäkin.
18v täytettyään ei ole mikään pakko vielä muuttaa. Monella on vielä lukio/amis kesken tuossa vaiheessa. Miksi ihmeessä siis pitäisi muuttaa pois kotoa? Oma tytär oli lukion tokalla luokalla kun täytti 18v. Mitä ihmeen järkeä hänen olisi ollut muuttaa omilleen asumaan tällä samalla paikkakunnalla ja maksattaa yhteiskunnalla asumisensa?? Järkevämpää muuttaa omilleen vasta sitten kun lähtee jatko-opiskelemaan toiselle paikkakunnalle.
Nyt tytär on 20v ja asuu edelleen kotona enkä näe asiassa vieläkään ongelmaa. Hän kuitenkin käy kokopäiväisesti töissä eli ei ole kuten ap:n poika. Tytär ei vielä tiedä mitä haluaa opiskella eikä halua tuhlata ensikertalaisuuttaan väärään alaan. Työpaikka hänellä on vakituinen ja palkka ihan ok.