Lue keskustelun säännöt.
Onko muilla samaa? Mies ei suostu vahtimaan lasta kun olen kotona
20.02.2024 |
Eli haluaisin välillä nukkua päiväunet, katsoa jonkun sarjan tai ihan vain olla yksin sohvalla tai sängyssä ja levätä. Mutta mies ei suostu olemaan lapsen kanssa niin, että voisin näin tehdä. Mies kyllä vahtii lasta jos lähden jonnekin, mutta en minä jaksa useinkaan lähteä minnekään, olen väsynyt työstä ja arjesta ja haluaisin vain olla välillä hetken yksin ja levätä. Ei se ole lepoa eikä rentouttavaa, että lähden kaverille käymään ja siellä on käynnissä sama pikkulapsiarki kuin meillä kotona hälyineen ja meluineen. Ei minua kiinnosta mennä jonnekin kauppakeskukseen kuluttamaan kaupoissa aikaa. Olen vahvasti introvertti ja tarvitsisin hetkiä olla kotona yksin, edes eri huoneessa kuin mies ja lapsi. Mies ei vie lastaan edes ulos, jotta minä jäisin yksin kotiin. Onko tällainen yleistäkin?
Kommentit (136)
Olet tehnyt lapsen lapsen kanssa. Mies ilmeisesti pelaa, katsoo telkkaria, rassaa jotain romua kotona ollessaan? Tekeekö siellä muutakaan? Mä pistäisin tommosen takaisi kotiin äidin helmoihin kasvamaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olet tehnyt lapsen lapsen kanssa. Mies ilmeisesti pelaa, katsoo telkkaria, rassaa jotain romua kotona ollessaan? Tekeekö siellä muutakaan? Mä pistäisin tommosen takaisi kotiin äidin helmoihin kasvamaan
Netissä on helppo huudella, mutta miten tällainen oikeasti käytännössä tehdään? Otetaan ero siis. Ja mitä sen jälkeen? Lähetetään lapsi joka toiseksi viikonlopuksi isän luo nököttömään yksinäisenä ja tylsistyneenä kun isä pelaa ja katsoo telkkaria? Ei ole reilua lapsen kannalta, lapselle nykytilanne on parempi.
Miksi teit lapsen toisen lapsen kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet tehnyt lapsen lapsen kanssa. Mies ilmeisesti pelaa, katsoo telkkaria, rassaa jotain romua kotona ollessaan? Tekeekö siellä muutakaan? Mä pistäisin tommosen takaisi kotiin äidin helmoihin kasvamaan
Netissä on helppo huudella, mutta miten tällainen oikeasti käytännössä tehdään? Otetaan ero siis. Ja mitä sen jälkeen? Lähetetään lapsi joka toiseksi viikonlopuksi isän luo nököttömään yksinäisenä ja tylsistyneenä kun isä pelaa ja katsoo telkkaria? Ei ole reilua lapsen kannalta, lapselle nykytilanne on parempi.
Tuskin tuo on reilua nytkään lapsen kannalta. Pitää miehelle saada tajuntaan, että ne näkemiset jää sitten hyvin vähäisiksi. Ja eihän se ap silloin paikalla ole, eikö ongelma ollut juuri se, että kun ovat kaikki kotona niin ukko ei tee mitään
Oli aivan sama tilanne. Isänsä osallistui kaikkeen kotona. Hehkutti isänsä tasa-arvoajattelua myös omanaan. Halpaan menin. Lastemme synnyttyä, lopetti viimeisenkin osallistumisen kotiin. Nähtävästi isänsä hehkutus olikin ollut häpeän peittämistä. Miksi poika häpesi isänsä osallistuvuutta, jota muut ihailivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei. Mies hoitaa kyllä lapsia tasapuolisesti, jos ei enemmänkin. Minulla on kyllä rauha tehdä mitä haluan. Mieheni tosin ei ole suomalainen. ;)
Mikä ihmeen tarve ihmisillä on tulla kertomaan, ettei käsiteltävä ongelma koske heitä. Hymyilemään ettei meillä vaan tuollaista.
Sitähän tässä aloituksessa kysyttiin, että onko samanlaista ja siihen on tasan kaksi vastausta. On tai ei. Muuten aloittaja olisi kysynyt vertaistukea tai kohtalontivereita. Nyt kyseenalaistettiin onko hänen miehen käytös yleistä
Vierailija kirjoitti:
Oli aivan sama tilanne. Isänsä osallistui kaikkeen kotona. Hehkutti isänsä tasa-arvoajattelua myös omanaan. Halpaan menin. Lastemme synnyttyä, lopetti viimeisenkin osallistumisen kotiin. Nähtävästi isänsä hehkutus olikin ollut häpeän peittämistä. Miksi poika häpesi isänsä osallistuvuutta, jota muut ihailivat.
Sama täällä. Miehen isä oli osallistuva koti-isä, äiti oli uraäiti. Mies hehkutti isäänsä ja maalaili miten hänkin aikoo olla todella paljon lapsen kanssa ja tehdä sitä ja tätä ja kolmatta ja neljättä lapsen kanssa jo vauva-aikana, jotta minä saan keskittyä myös uraani. Mies ei ollut työkeskeinen vaan kotikeskeinen. Mies myös teki paljon kotitöitä, pyytämättä. Aina tavatessamme hänen ystävien lapsia alkoi heti juttelemaan niille lapsille ja meni niiden kanssa katsomaan niitä kiinnostavia asioita. Kun lapsi syntyi mies jätti osallistumatta kotitöihin, minä jouduin olemaan jopa sekin joka tilasi huoltomiehet ja asioi niiden kanssa. Mies ei myöskään halunnut olla vauvan kanssa eikä lapsen seura kiinnostanut lapsen kasvettuakaan. Häntä kiinnosti vain oma aika, omat harrastukset ja oma työ. Minun ura mureni, koska jouduin hoitamaan yksin kaiken, lapsen yöheräämiset, sairastelut, kuskaamiset, kaikki. En kyllä tiedä mistä olisin voinut tämän ennalta arvata. Toista lasta en suostunut kyllä tähän tekemään vaikka mies sellaisesta välillä haaveili.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli aivan sama tilanne. Isänsä osallistui kaikkeen kotona. Hehkutti isänsä tasa-arvoajattelua myös omanaan. Halpaan menin. Lastemme synnyttyä, lopetti viimeisenkin osallistumisen kotiin. Nähtävästi isänsä hehkutus olikin ollut häpeän peittämistä. Miksi poika häpesi isänsä osallistuvuutta, jota muut ihailivat.
Sama täällä. Miehen isä oli osallistuva koti-isä, äiti oli uraäiti. Mies hehkutti isäänsä ja maalaili miten hänkin aikoo olla todella paljon lapsen kanssa ja tehdä sitä ja tätä ja kolmatta ja neljättä lapsen kanssa jo vauva-aikana, jotta minä saan keskittyä myös uraani. Mies ei ollut työkeskeinen vaan kotikeskeinen. Mies myös teki paljon kotitöitä, pyytämättä. Aina tavatessamme hänen ystävien lapsia alkoi heti juttelemaan niille lapsille ja meni niiden kanssa katsomaan niitä kiinnostavia asioita. Kun lapsi syntyi mies jätti osallistumatta kotitöihin, mi
Ei tuollaista voikaan etukäteen tietää miehestä.
Ei todellakaan ole:( Mun mies paineli meidän ainokaisen lapsen kanssa menemään siihen malliin, että joskus mun oli pakko kysellä perään, että kuinkahan pitkälle reissulle ukot ovat lähteneet, kun kokonainen vaippapaketti oli otettu mukaan:) Hän on kyllä aivan loistava isä ja aviomies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siinä vaiheessa kun puhutaan, ettei idä suostu vahtimaan lasta ollaan jo todella isossa PULASSA. Isä ei VAHDI lasta vaan isä on lapselle vanhempi ihan siinä arjessakin. Jos tämä ei ole mennyt vielä kaaliin, antaisin miehelle hyvin tiukkaaa palautetta vähintään kuukauden: jos asenne ei muutu, olisi pakko erota, koska raastaisi ja vituttaisi aivan liikaa katsella tuollaista luuseria vaikka olisi mitä hyviä puolia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siinä vaiheessa kun puhutaan, ettei idä suostu vahtimaan lasta ollaan jo todella isossa PULASSA. Isä ei VAHDI lasta vaan isä on lapselle vanhempi ihan siinä arjessakin. Jos tämä ei ole mennyt vielä kaaliin, antaisin miehelle hyvin tiukkaaa palautetta vähintään kuukauden: jos asenne ei muutu, olisi pakko erota, koska raastaisi ja vituttaisi aivan liikaa katsella tuollaista luuseria vaikka olisi mitä hyviä puolia.
Tämä.
Isä on äidin pikkuapulainen, auttelee silloin kun äiti ei ehdi olemaan kotona. Mutta kun äiti on kotona niin vastuu kaikesta on äidin ja äidin pitää hoitaa kaikki. Näin ajattelee moni mies. Onneksi ei kaikki miehet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos teilläpäin on kirjasto josta voi varata ilmaiseksi neuvotteluhuoneen, buukkaa sellainen tunniksi tai pariksi. Ota mukaan makuualusta, tyyny ja viltti ja laita kello herättämään ja ovi lukkoon. Sitten vain zzzzzz tai muuten vain pötköttelyä tai mitä nyt mielit tehdä.
Kuusivuotias on kyllä jo niin iso että pitäisi ymmärtää mitä tarkoittaa äidin oma aika ja että ei saa häiritä. Jos keskityt lapsen opettamiseen kun kerran mies ei opi? Kuulostaa myös silkalta kiusanteolta ettei äijä muka pysty estämään lapsen häiriköintiä kun haluat levätä. Onko homma samanlaista jos olet kipeänä ja tarvitset lepoa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sano sille että tuollainen peli ei vetele vaan sinä lähdet nyt eri huoneeseen pitämään tunnin levon ja miehen homma on viihdyttää lasta.
On tästä puhuttu ja olen sanonut. Ei se vain onnistu. Onnistuu hetken, mutta 10 min päästä lapsella on minulle asiaa ja mies päästää lapsen luokseni. Tai mies saa päähänsä kesken kaiken mennä saunaan tms ja jättää lapsen itsekseen ja lapsi tulee tietenkin heti luokseni, että äiti äiti minulla on sinulle asiaa. Olen suuttunutkin tästä asiasta miehelle, mutta mikään ei silti muutu. Hänen vastaus on aina vain, että lähde jonnekin viettämään omaa aikaa äläkä valita. Ap
Eikö mies voi joskus mennä lapsen kanssa kahdestaan jonnekin? Ulkoilemaan, uimaan, kirjastoon, jääkiekkopeliä katsomaan, elokuviin, autoajelulle ja herkuttelemaan vaikka ABC:lle...? Kuulostaa aika kurjalta, jos isä ei osaa tai halua 6-vuotiaan kanssa mennä kahdestaan minnekään niin, että toinen vanhempi saa omaa rauhaa kotona. Outoa on!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet tehnyt lapsen lapsen kanssa. Mies ilmeisesti pelaa, katsoo telkkaria, rassaa jotain romua kotona ollessaan? Tekeekö siellä muutakaan? Mä pistäisin tommosen takaisi kotiin äidin helmoihin kasvamaan
Netissä on helppo huudella, mutta miten tällainen oikeasti käytännössä tehdään? Otetaan ero siis. Ja mitä sen jälkeen? Lähetetään lapsi joka toiseksi viikonlopuksi isän luo nököttömään yksinäisenä ja tylsistyneenä kun isä pelaa ja katsoo telkkaria? Ei ole reilua lapsen kannalta, lapselle nykytilanne on parempi.
Oisko pitänyt jo vauvasta lähtien laittaa se mies olemaan välillä kahdestaankin lapsen kanssa, jos ei itse sitä ole älynnyt tehdä? Tai oikeasti sopia nämä asiat jo ennen lapsen syntymää, että kumpikin ottaa lapsesta vastuuta. Nyt viimeistään sanottava, että jos et vastuuta rupea enemmän ottamaan, niin ei loputtomiin tällainen touhu voi jatkua. Eikö ole sukulaisia, joiden luona voi käydä lapsen kanssa? Kun meillä lapsi oli pieni, niin silloin tällöin käytiin lapsen kanssa kumpikin omien vanhempiemme/sukulaisten luona kyläilemässä ja toinen sai hetken huilata kotona.
Ei, mulla ei luojaparatkoon oo kumpaakaan riesanani.
Heitä pellolle se tyhjä... pää. Siis se mies.
Lue ketju ennen kuin möläyttelet hölmöyksiä. Ei ap halua lapselle vahtimista ja hoitamista joka ikinen hetki. Hän nimenomaan sanoo, että lapsi osaa olla ja voi olla välillä itsekseen ja että on ok, että lapsi joutuu sietämään tylsyyttä. Mutta jonkun aikuisen pitää olla kuitenkin tarvittaessa saatavilla (kuten pitääkin kuusivuotiaalle) ja ap haluaisi, että hän ei joutuisi olemaan aina se vaan mies myös välillä olisi.