Miksi mä vedän puoleeni vähän reppanoita miehiä?

Vierailija kirjoitti:

Tapasin kerran miehen joka oli todella hyvä kuuntelija ja kiinnostunut, joten päädyin ensitapaamisella kertomaan itsestäni paljon enemmän kuin tavallisesti. Jäi epämukava olo ja tunne että hän yrittää tuolla tavalla saada ihmiset kiintymään itseensä.

 

Mäkin olen kerran tavannut tuollaisen miehen. Hänen esittämänsä kysymykset olivat heti tosi henkilökohtaisia ja menivät poikkeuksellisen syvälle, mutta toisaalta hänelle oli helppoa avautua kaikesta. Treffien jälkeen sitten mietin että mitä helvettiä just tapahtui ja tuli jäätävä nolous siitä, mitä on kaikkea tuli kerrottua käytännössä vieraalle ihmiselle. Mutta pakko sanoa että jollain tapaa häneen kiinnyinkin, koska tuli heti sellainen olo etten halua menettää tätä ihmistä.

Joo, siinä luodaan tarkoituksella illuusio jo hyvin läheisestä suhteesta, kun viedään keskustelu hyvin henkilökohtaisiin asioihin. Jotkut osaavat tehdä sen niin taitavasti että kiinnostus tuntuu aidolta ja lämpimältä. Eikä tungettelulta, mitä se oikeasti on.

Vierailija kirjoitti:

Mitäköhän juuri luin... Se, että omaa heikkouksia tai epävarmuuksia miehenä tarkoittaa sitä, että on "tunteiden ja ailahteluiden heiteltävissä oleva epävakaa ja suoranaisen pelottava tuuliviiri".

Minusta kommentisi on erinomainen esimerkki siitä kuinka avoimen vihamielisesti ja halveksuen naiset suhtautuvat epävarmuuksia omaaviin miehiin. (Meille kaikilla on jonkinkaisia epävarmuuksia).

Tämä varmasti selittää myös sitä, miksi narsistimiehet koetaan tyypillisesti hyvin puoleensavetävinä naisten keskuudessa.

Eihän tuo mikään sukupuolijuttu ole. Samat piirteet ovat ahdistavia sekä miehissä että naisissa. Normaali ihminen kyllä näyttää tunteensa mutta sopivissa määrin. Se sopiva määrä riippuu siitä kuinka hyvin tunnetaan. Kukaan ei pidä ihmisestä joka heti ensitapaamisella oksentaa kaikki murheensa toisen niskaan. 

Vierailija kirjoitti:

Mä vedän puoleeni miehiä, joiden kaikki exät ovat olleet raivohulluja ja sairaalloisen mustasukkaisia. Mies kehuu, miten olen aivan erilainen kuin exät enkä inise turhista. Aika pian alkaa kuitenkin käydä ilmi, että mies on arvaamaton ja epäluotettava häntäheikki, jonka kanssa normaali elämä ja parisuhde on täysi mahdottomuus. Jännä miettiä, että miten sitä joko itse kokee vetoa aina tietynlaisiin ihmisiin tai vetää puoleensa tietynlaisia.   

Huom: ne miehet väittää että niiden exät ovat epävakaita. Taitaa olla kyse vaan siitä, että exät eivät ole halunneet katsella häntäheikkiä.

Onko muka muita kuin lapsellisia miehiä? Enemmän ja vähemmän reppania niin kuin naisissakin. Mutta lähtökohtaisesti mies on lapsellinen reppana jos ei toisin osoita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä vedän puoleeni miehiä, joiden kaikki exät ovat olleet raivohulluja ja sairaalloisen mustasukkaisia. Mies kehuu, miten olen aivan erilainen kuin exät enkä inise turhista. Aika pian alkaa kuitenkin käydä ilmi, että mies on arvaamaton ja epäluotettava häntäheikki, jonka kanssa normaali elämä ja parisuhde on täysi mahdottomuus. Jännä miettiä, että miten sitä joko itse kokee vetoa aina tietynlaisiin ihmisiin tai vetää puoleensa tietynlaisia. 

En usko että vedät, vaan kyse on siitä, ettet lopeta tapailua, kun nuo exien haukkumiset alkavat. Älä milloinkaan jatka tapailua ihmisen kanssa, joka haukkuu exänsä. Sillä pääset eroon noista, ainakin yhdestä prototyypistä.

Tosin on sellaisiakin, jotka kertovat avoimesti olevansa mulkkuja ja että exät olivat kärsivällisiä. Väistä myös heidät.

Tämä on kyllä myös varmasti totta. Mutta jotenkin minussa asuu liiallinen armollisuus ja ajatus, että kaikissa meissähän on omat vikamme. Olen myös todella huono laittamaan peruutusvaihteen päälle, eli herkästi koen että suhde on jo "niin pitkällä", että ei tätä nyt tähän voi lopettaa ja että olisinpa nyt töykeä ja tyly jos niin tekisin. Vaikka en kyllä itsekään haluaisi toisen jatkavan tutustumista, jos hän selvästi näkisi minussa joitakin vastenmielisiä piirteitä.

"Joo, siinä luodaan tarkoituksella illuusio jo hyvin läheisestä suhteesta, kun viedään keskustelu hyvin henkilökohtaisiin asioihin. Jotkut osaavat tehdä sen niin taitavasti että kiinnostus tuntuu aidolta ja lämpimältä. Eikä tungettelulta, mitä se oikeasti on."

Tungetteluahan se on ja tuollainen voi olla esimerkiksi myyntihommissa. Kun ollaan myymässä jotain, osataan varoa päästämästä myyjää liiaksi ihon alle, mutta deittiympäristössä sama lähestymistapa voikin yllättää, jos on tiedostamatonta tai tiedostettuakin tarvetta uskoutua. Ihmisillä on valtava tarve uskoutua, jopa myyjillekin. 

Onhan tuo hyvä tapa saada tietää toisesta paljon ja nopeasti, mutta minkä vuoksi. Kustannustehokasta deittailua? Suhde ei ilmeisesti tuosta edennyt, joten paska fiilis jäi? Tuli testatuksi ja feilasi -tyyppisesti. Mutta aina oppii uutta ja seuraavalla kerralla osaa varoa tai ottaa joiltain osin opikseen.

Jos harrastaisin deittailua, voisin ikävä kyllä olla vähän samanlainen. Ihan vain siksi, että olen tuohon tapaan aika hyvä ihmisten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehenä olen huomannut sen että mt-palveluissa suhtaudutaan vähän siihen malliin että miehen masennus on jotenkin vähän turhempaa kuin naisilla ja pitäisi nyt vain ottaa itseään niskasta ja painella sinne töihin tai mitä tahansa se ideaali mies nyt tekeekään. Sellainen "sä et kuulu tänne" vaan paistaa.  Mikäpä ihme kun koko ala täynnä naisia jotka näkee nämä miehet samaan malliin ressukoina.

Montako kertaa olet käyttänyt mt-palveluita miehenä ja montako kertaa naisena, kun olet pystynyt tuollaisen vertailun tekemään?

Miksi naiset hakeutuvat sinne mt-palveluihin enemmän jos muka saavat samanlaista tylyä ja pois ajavaa kohtelua? Minulla ei ainakaan tällaisen koettua ole mitään motivaatiota "hakea apua" kun sitä ei saa.

 

Naiset tuntuvat olevan sinnikkäämpiä. Miehet ajautuvat itsariin tai päihdeongelmiin. Vanhemmat - kasvattakaa pärjääviä poikia! 

Vierailija kirjoitti:

Onko muka muita kuin lapsellisia miehiä? Enemmän ja vähemmän reppania niin kuin naisissakin. Mutta lähtökohtaisesti mies on lapsellinen reppana jos ei toisin osoita. 

No, minun miestäni kyllä välillä lapsettaa ihan mahdottomasti, mutta reppana se ei todellakaan ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tapasin kerran miehen joka oli todella hyvä kuuntelija ja kiinnostunut, joten päädyin ensitapaamisella kertomaan itsestäni paljon enemmän kuin tavallisesti. Jäi epämukava olo ja tunne että hän yrittää tuolla tavalla saada ihmiset kiintymään itseensä.

 

Mäkin olen kerran tavannut tuollaisen miehen. Hänen esittämänsä kysymykset olivat heti tosi henkilökohtaisia ja menivät poikkeuksellisen syvälle, mutta toisaalta hänelle oli helppoa avautua kaikesta. Treffien jälkeen sitten mietin että mitä helvettiä just tapahtui ja tuli jäätävä nolous siitä, mitä on kaikkea tuli kerrottua käytännössä vieraalle ihmiselle. Mutta pakko sanoa että jollain tapaa häneen kiinnyinkin, koska tuli heti sellainen olo etten halua menettää tätä ihmistä.

Rajasi on helppo ylittää, kun noin pääsi käymään. Mutta ilmeisesti ei käynyt mit

Ei käynyt mitään pahaa onneksi. Joidenkin kysymysten kohdalla sanoinkin etten halua kertoa, koska niistä tuli vähän epämukava olo ja ajattelin että murrun täysin jos vastaan. En halunnut sentään alkaa itkemään vieraan ihmisen edessä. Silti jälkikäteen tuntui että avauduin joistakin asioista liikaa. Tuo kokemus oli poikkeuksellinen koska normaalisti harkitsen todella tarkkaan, mitä kerron itsestäni ja kenelle.

Vierailija kirjoitti:

"Tapasin kerran miehen joka oli todella hyvä kuuntelija ja kiinnostunut, joten päädyin ensitapaamisella kertomaan itsestäni paljon enemmän kuin tavallisesti. Jäi epämukava olo ja tunne että hän yrittää tuolla tavalla saada ihmiset kiintymään itseensä."

Jännä tulkinta hyvästä kuuntelijasta. Eikö sinun itsesi vastuulla ole miettiä minkä vuoksi kerroit itsestäsi liikaa? 

Olen itse joskus joutunut tilanteeseen, missä minulle halutaan uskoutua liikaa. Ei treffeillä, vaan muissa tilanteissa. Vaikea siinä on sanoakaan, että älä kerro noin paljon, ettet huomenna kadu. Täytyy vain koettaa liueta paikalta kohteliaasti.

Olen myös itsekin joskus sanonut jotain, mitä olen vähän jälkikäteen katunut, vaikka se olikin hyvälle ystävälle. Minusta on tärkeä miettiä miksi itse toimii tietyllä tavalla eikä sysätä sitä toisen vastuulle.

Hyvän kuuntelijan korviin yleensä kantautuu paljon informaatiota, mutta se un

Erikoista että alat etsiä syyllisiä. Mistä tuo tulkinta tuli, että keskustelun päätteeksi pitäisi tehdä yhteenveto keskustelun syyllisistä ja syyttömistä?

Kunhan jallittelevat sua.

Tätä ei muijjat tajuu.

"Tämä on kyllä myös varmasti totta. Mutta jotenkin minussa asuu liiallinen armollisuus ja ajatus, että kaikissa meissähän on omat vikamme. Olen myös todella huono laittamaan peruutusvaihteen päälle, eli herkästi koen että suhde on jo "niin pitkällä", että ei tätä nyt tähän voi lopettaa ja että olisinpa nyt töykeä ja tyly jos niin tekisin. Vaikka en kyllä itsekään haluaisi toisen jatkavan tutustumista, jos hän selvästi näkisi minussa joitakin vastenmielisiä piirteitä."

Ajattelen hyvin eri tavalla eli en ole lainkaan armollinen tilanteessa, missä etsin itselleni sopivaa kumppania. On omasta näkökulmastani hätkähdyttävää, että ajattelet heti aluksi, että viallinenkin kelpaa? Miten voit ihastua kehenkään, jonka näet viallisena vai ajatteletko, että tyydyt johonkin, kunhan vain joku olisi?

Ja sitten tuosta töykeydestä ja tylyydestä. Aiemmin kirjoitin, että naisten pitäisi oppia sanomaan ei. En halua. Liiallinen kohteliaisuus ja kiltteys on monien ongelma ja omasta mielestäni kannattaa ehdottomasti opetella olemaan myös todella töykeä ja tylykin tarvittaessa, jos kohtelias puhe ei mene perille. Siitä on todella paljon hyötyä elämässä. On opittava pitämään puolensa, tarvittaessa tylyn selkeästi.

Ei pidä ajatella, että muut ovat kuin minä, vaan kannattaa opetella havainnoimaan ihmisiä heidän omasta näkökulmastaan. Mitä tuo tavoittelee toiminnallaan. Mitä hän minusta haluaa. Strateginen ajattelu ei ole pahitteeksi deittailussakaan.

Vierailija kirjoitti:

"Joo, siinä luodaan tarkoituksella illuusio jo hyvin läheisestä suhteesta, kun viedään keskustelu hyvin henkilökohtaisiin asioihin. Jotkut osaavat tehdä sen niin taitavasti että kiinnostus tuntuu aidolta ja lämpimältä. Eikä tungettelulta, mitä se oikeasti on."

Tungetteluahan se on ja tuollainen voi olla esimerkiksi myyntihommissa. Kun ollaan myymässä jotain, osataan varoa päästämästä myyjää liiaksi ihon alle, mutta deittiympäristössä sama lähestymistapa voikin yllättää, jos on tiedostamatonta tai tiedostettuakin tarvetta uskoutua. Ihmisillä on valtava tarve uskoutua, jopa myyjillekin. 

Onhan tuo hyvä tapa saada tietää toisesta paljon ja nopeasti, mutta minkä vuoksi. Kustannustehokasta deittailua? Suhde ei ilmeisesti tuosta edennyt, joten paska fiilis jäi? Tuli testatuksi ja feilasi -tyyppisesti. Mutta aina oppii uutta ja seuraavalla kerralla osaa varoa tai ottaa joiltain osin opikseen.

Jos harrastaisin deittailua,

Ei edennyt tässä tapauksessa, mutta olenkin hyvin itsenäinen ja ns reviiritietoinen ihminen. Huomasin aika nopeasti että tässä udellaan nyt minulta liian henkilökohtaisia asioita. Ärsyynnyin. Toisen tyyppiseen ihmiseen voi hyvinkin vedota. Ja kyseessä tosiaan on myyjätyyppinen lähestyminen, samaa tekevät puhelinmyyjät.

"Erikoista että alat etsiä syyllisiä. Mistä tuo tulkinta tuli, että keskustelun päätteeksi pitäisi tehdä yhteenveto keskustelun syyllisistä ja syyttömistä?"

Siitä, että teit tulkinnan "hän yrittää tuolla tavalla saada ihmiset kiintymään itseensä" eli tulkitsit hänen manipuloivan itseäsi, vaikka kyse oli omasta uskoutumisen halustasi. 

En halua syyttää sinua, vaan ajattelin sitä, että on hyvä pohtia mistä tuli halu uskoutua tälle ihmiselle liikaa. Esimerkiksi omalla kohdalla on ollut kyse liian paineistetusta tilanteesta ja siitä, ettei ole ollut riittävän monta kertaa tilaisuutta käsitellä asiaa. Eli syynä voi olla jokin aivan arkinenkin asia.

Ihmisille uskoutuminen ei useimmiten ole mitenkään vaarallista tai muutenkaan raskauttavaa. Mutta omasta toiminnasta pitää mielestäni kantaa itse vastuu, millä motiiveilla on kulloinkin toiminut - ja mielestäni näin myös silloin, jos vaikka toinen olisikin syyllinen johonkin (esim. manipulointiin). Oma alttius manipuloinnin kohteeksi joutumiselle on tunnistettava, jotta voi seuraavalla kerralla pitää kiinni rajoistaan.

"Ehkä naisilla on enemmän motivaatiota hakea sitä apua siksikin, että heillä on yleensä useammin vastuita joista ei kukaan muu huolehdi, elleivät he kykene. On siis pakko olla toimintakykyinen, jotta voi huolehtia lapsista, vanhemmista tai muista läheisistä."

Tai sitten naiset on vaan yksinkertaisesti mukavuudenhaluisempia ja vaativampia kuin miehet ja jokainen pohjimmiltaan tietää mitä ansaitsee ja haluaa. Tulee mieleen yksi kuva missä oli tyhjässä huoneessa tuoli ja telkkari ja alla teksti tyyliin "naiset ei voi ymmärtää että mies on tähänkin tyytyväinen".

Vierailija kirjoitti:

"Erikoista että alat etsiä syyllisiä. Mistä tuo tulkinta tuli, että keskustelun päätteeksi pitäisi tehdä yhteenveto keskustelun syyllisistä ja syyttömistä?"

Siitä, että teit tulkinnan "hän yrittää tuolla tavalla saada ihmiset kiintymään itseensä" eli tulkitsit hänen manipuloivan itseäsi, vaikka kyse oli omasta uskoutumisen halustasi. 

En halua syyttää sinua, vaan ajattelin sitä, että on hyvä pohtia mistä tuli halu uskoutua tälle ihmiselle liikaa. Esimerkiksi omalla kohdalla on ollut kyse liian paineistetusta tilanteesta ja siitä, ettei ole ollut riittävän monta kertaa tilaisuutta käsitellä asiaa. Eli syynä voi olla jokin aivan arkinenkin asia.

Ihmisille uskoutuminen ei useimmiten ole mitenkään vaarallista tai muutenkaan raskauttavaa. Mutta omasta toiminnasta pitää mielestäni kantaa itse vastuu, millä motiiveilla on kulloinkin toiminut - ja mielestäni näin myös silloin, jos vaikka toinen olisikin syyllinen

Jatkat samaa terminologiaa. Vastuun kantamista. Syyllisiä. Oman vastuunsa pohtimista. Ei ole vaarallista tai raskauttavaa.

Mikä on motivaatiosi yrittää normalisoida tungetteleva utelu treffeillä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun teoria on, että sellaisia miehiä vain on paljon ja sitä alkaa luulemaan, että itsessään on jotain vikaa. Edes päällisin puolin tasapainoiset ja huomaavaiset miehet ovat äärimmäisen harvinaisia.

No, on vikaa toki eli itse en suoraan koe tällaisia miehiä epämiellyttävinä, vaan alkaa tsemppaamaan ja jonkinlainen hoiva.

Eihän se kannettu vesi kaivossa pysy ja jossain vaiheessa alkaa vähintään henkinen väkivalta, kun se mies kokee olevansa alakynnessä [omien traumojen vankina]. Tämä on tietenkin naisen vika, joka pitää vetää samaan masennukseen.

Ihan vain tilastollisena faktana. Naisilla viskaa keskimäärin enemmän päästä. Eli miesten pitää elää kaikenlaisten mt-ongelmallisten kanssa useammin, vaikka omat asiat olisivat kunnossa.

Tilastollisena faktana, että miehissä on enem

Yritäppä tänä päivänä saada aikaa psykoterapiaan, ei vaan onnistu. Kevyempääkin hoitoon on jonoa.

"Jatkat samaa terminologiaa. Vastuun kantamista. Syyllisiä. Oman vastuunsa pohtimista. Ei ole vaarallista tai raskauttavaa.

Mikä on motivaatiosi yrittää normalisoida tungetteleva utelu treffeillä?"

Minusta se, että on hyvä kuuntelija (kuten kerroit) ei tarkoita, että toinen olisi tungetteleva utelija (kuten toinen kirjoittaja kertoi). Hyvä kuuntelija on ihminen, jolle tuntuu hyvältä kertoa omia asioitaan, vaikka hän ei niistä kyselisi.

Jos kyse oli tungettelevasta utelusta, niin sitten on kyseessä eri asia, mutta käsitin, että sinun tapauksesi oli hyvä kuuntelija. 

Minun tapani ajatella elämää on pitkälti se, että vastaan omasta toiminnastani itse. Siitäkin, kun toimin tavalla, joka vahingoittaa itseäni ja sen vuoksi, että voisin sen jatkossa välttää. En juuri koskaan ajattele, että toinen on syyllinen siihen mitä tapahtui oman elämäni asiassa. Ellei nyt kyse ole vaikkapa siitä, että minua on lyöty tms. rikollista. tai sattumasta, kun sattuu jonkun k-pään tielle jonakin päivänä.

Sinun ajattelutapasi on ilmeisesti erilainen tai olen ymmärtänyt jotakin perusteellisen väärin tai loukkasin sinua, siinä tapauksessa pahoitteluni. Minä vain keskustelen huvikseni asian tiimoilta, no offence.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tapasin kerran miehen joka oli todella hyvä kuuntelija ja kiinnostunut, joten päädyin ensitapaamisella kertomaan itsestäni paljon enemmän kuin tavallisesti. Jäi epämukava olo ja tunne että hän yrittää tuolla tavalla saada ihmiset kiintymään itseensä.

 

Mäkin olen kerran tavannut tuollaisen miehen. Hänen esittämänsä kysymykset olivat heti tosi henkilökohtaisia ja menivät poikkeuksellisen syvälle, mutta toisaalta hänelle oli helppoa avautua kaikesta. Treffien jälkeen sitten mietin että mitä helvettiä just tapahtui ja tuli jäätävä nolous siitä, mitä on kaikkea tuli kerrottua käytännössä vieraalle ihmiselle. Mutta pakko sanoa että jollain tapaa häneen kiinnyinkin, koska tuli heti sellainen olo etten halua menettää tätä ihmistä.

Kerro lisää :)

Voin mä vielä sen verran kertoa että tuossa saattaa alkaa helposti myös miettimään, että ehkä olen nyt vain kohdannut sielunkumppanini, kun tilanne on niin erikoinen ja hämmentävä. Kävi mullakin mielessä. Vaikka todellisuudessa kyseinen ihminen saa jokaisen muunkin avautumaan samalla tavalla ja saman erikoisen fiiliksen aikaan. Eli ei ole mitään poikkeuksellista kemiaa teidän välillä.

Jäin kerran bussista ja kadulla oli mies tupakalla. Hän tuli suoraan luokseni ja alkoi jutella niin tuttavallisesti että luulin ensin hänen olevan joku tuttu. Vastailin hämmentyneenä. Hän jatkoi jutustelua ja alkoi kysellä deittailenko, miten on sujunut, millaisista miehistä tykkään. Se oli niin luontevaa että tuli tunne kuin olisi maailman luonnollisin asia kysellä tuollaista kadulla vieraalta naiselta.

Hän osasi jotenkin pysytellä juuri sen rajan sisällä, että en voinut tylysti lopettaa keskustelua, vaikka hän kyseli asioita jotka eivät hänelle yhtään kuulu.

Lopulta ärähdin puhetulvan päälle että pitää mennä ja lähdin. Tyyppi on varmasti myyntihommissa ja tienaa ruhtinaallisesti.

Mutta tosiaan tuo tuttavallinen käytös varmaan oli se, mikä esti minua lähtemästä heti. Tuntemattomalle on helppo kieltäytyä puhumasta, ystävän kohdalla kieltäytyminen on paljon vaikeampaa. Ihmisen pitää vaan olla tosi röyhkeä että osaa teeskennellä tuon tuttavallisen suhteen.