Miksi mä vedän puoleeni vähän reppanoita miehiä?
Olen deittaillut tässä jonkin aikaa. Ja on nyt sellainen kaava, että yksi mies toisensa jälkeen osoittautuu jotenkin sellaiseksi henkisesti kannateltavaksi reppanaksi. Mun hoivavietti herää ensireaktiona, sit treffien jälkeen tulee olo että en mä enää sellaista jaksa. Ihan töissäkäyviä ja aikuisia miehiä, mut se että tulee tunne että pitäisi ottaa syliin ja silittää päätä ja sanoa että kyllä sä kuule riität ja olet just hyvä. Niin sitten en enää ole kiinnostunut näkemään uudelleen.
Profiilien perusteella mikään ei viittaa reppanuuteen, eikä munkaan biossa pitäisi mitään sellaista olla että olisin jokin ihmeellinen turvasatama.
En etsi mitään mistään hetkahtamatonta ihmemiestä, mut jotenkin tää nyt hämmentää että ekoilla treffeillä jo tuollainen tilanne. Onko se niin yleistä vai miten mä mahdan viestittää heille että tulkaa tänne, mä hoidan? En mä hoida 🙁
Kommentit (210)
Vierailija kirjoitti:
Hah, miettikää jos joku mies avautuisi samoilla sanoilla naisista. Että voi helvetti kun pitäisi ottaa syliin ja silittää päätä ja sanoa että kyllä sä kuule riität ja olet just hyvä. Vai eivätkö naiset kaipaa mieheltään mitään tällaista turvasatamameininkiä?
No ei helvetissä kun ensitreffeillä ollaan.
Ne hakee turvaa vähän kaikilta. Ei sinussa, aloittaja, ole mitään vikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehenä olen huomannut sen että mt-palveluissa suhtaudutaan vähän siihen malliin että miehen masennus on jotenkin vähän turhempaa kuin naisilla ja pitäisi nyt vain ottaa itseään niskasta ja painella sinne töihin tai mitä tahansa se ideaali mies nyt tekeekään. Sellainen "sä et kuulu tänne" vaan paistaa. Mikäpä ihme kun koko ala täynnä naisia jotka näkee nämä miehet samaan malliin ressukoina.
Yksi syy siihen miksi kolme neljästä itsemurhan tehneestä Suomessa on mies. Silti ylivoimainen enemmistö terapia-asiakkaista on naisia.
740 ihmistä teki viime vuonna itsarin Suomessa, joka neljäs heistä oli 65+ ikäinen ja joka kymmenes alle 30v. Miehiä 75 prosenttia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehenä olen huomannut sen että mt-palveluissa suhtaudutaan vähän siihen malliin että miehen masennus on jotenkin vähän turhempaa kuin naisilla ja pitäisi nyt vain ottaa itseään niskasta ja painella sinne töihin tai mitä tahansa se ideaali mies nyt tekeekään. Sellainen "sä et kuulu tänne" vaan paistaa. Mikäpä ihme kun koko ala täynnä naisia jotka näkee nämä miehet samaan malliin ressukoina.
Yksi syy siihen miksi kolme neljästä itsemurhan tehneestä Suomessa on mies. Silti ylivoimainen enemmistö terapia-asiakkaista on naisia.
740 ihmistä teki viime vuonna itsarin Suomessa, joka neljäs heistä oli 65+ ikäinen ja joka kymmenes alle 30v. Miehiä 75 prosenttia.
Korjaus, joka kymmenes oli alle 25v. Yllättävän paljon noita vanhempia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehenä olen huomannut sen että mt-palveluissa suhtaudutaan vähän siihen malliin että miehen masennus on jotenkin vähän turhempaa kuin naisilla ja pitäisi nyt vain ottaa itseään niskasta ja painella sinne töihin tai mitä tahansa se ideaali mies nyt tekeekään. Sellainen "sä et kuulu tänne" vaan paistaa. Mikäpä ihme kun koko ala täynnä naisia jotka näkee nämä miehet samaan malliin ressukoina.
Yksi syy siihen miksi kolme neljästä itsemurhan tehneestä Suomessa on mies. Silti ylivoimainen enemmistö terapia-asiakkaista on naisia.
740 ihmistä teki viime vuonna itsarin Suomessa, joka neljäs heistä oli 65+ ikäinen ja joka kymmenes alle 30v. Miehiä 75 prosenttia.
niin kolme neljästä on täsmälleen se 75%
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehenä olen huomannut sen että mt-palveluissa suhtaudutaan vähän siihen malliin että miehen masennus on jotenkin vähän turhempaa kuin naisilla ja pitäisi nyt vain ottaa itseään niskasta ja painella sinne töihin tai mitä tahansa se ideaali mies nyt tekeekään. Sellainen "sä et kuulu tänne" vaan paistaa. Mikäpä ihme kun koko ala täynnä naisia jotka näkee nämä miehet samaan malliin ressukoina.
Montako kertaa olet käyttänyt mt-palveluita miehenä ja montako kertaa naisena, kun olet pystynyt tuollaisen vertailun tekemään?
Miksi naiset hakeutuvat sinne mt-palveluihin enemmän jos muka saavat samanlaista tylyä ja pois ajavaa kohtelua? Minulla ei ainakaan tällaisen koettua ole mitään motivaatiota "hakea apua" kun sitä ei saa.
Mä vedän puoleeni miehiä, joiden kaikki exät ovat olleet raivohulluja ja sairaalloisen mustasukkaisia. Mies kehuu, miten olen aivan erilainen kuin exät enkä inise turhista. Aika pian alkaa kuitenkin käydä ilmi, että mies on arvaamaton ja epäluotettava häntäheikki, jonka kanssa normaali elämä ja parisuhde on täysi mahdottomuus. Jännä miettiä, että miten sitä joko itse kokee vetoa aina tietynlaisiin ihmisiin tai vetää puoleensa tietynlaisia.
Tapasin kerran miehen joka oli todella hyvä kuuntelija ja kiinnostunut, joten päädyin ensitapaamisella kertomaan itsestäni paljon enemmän kuin tavallisesti. Jäi epämukava olo ja tunne että hän yrittää tuolla tavalla saada ihmiset kiintymään itseensä.
Mäkin olen kerran tavannut tuollaisen miehen. Hänen esittämänsä kysymykset olivat heti tosi henkilökohtaisia ja menivät poikkeuksellisen syvälle, mutta toisaalta hänelle oli helppoa avautua kaikesta. Treffien jälkeen sitten mietin että mitä helvettiä just tapahtui ja tuli jäätävä nolous siitä, mitä on kaikkea tuli kerrottua käytännössä vieraalle ihmiselle. Mutta pakko sanoa että jollain tapaa häneen kiinnyinkin, koska tuli heti sellainen olo etten halua menettää tätä ihmistä.
Vierailija kirjoitti:
740 ihmistä teki viime vuonna itsarin Suomessa, joka neljäs heistä oli 65+ ikäinen ja joka kymmenes alle 30v. Miehiä 75 prosenttia.
En ihmettele ollenkaan, että vanhoja lopulliseen ratkaisuun päätyviä on noinkin paljon. Harvaa houkuttelee hidas riutuminen kusisissa vaipoissa jonkin hoitokodin nurkassa.
"Tapasin kerran miehen joka oli todella hyvä kuuntelija ja kiinnostunut, joten päädyin ensitapaamisella kertomaan itsestäni paljon enemmän kuin tavallisesti. Jäi epämukava olo ja tunne että hän yrittää tuolla tavalla saada ihmiset kiintymään itseensä."
Jännä tulkinta hyvästä kuuntelijasta. Eikö sinun itsesi vastuulla ole miettiä minkä vuoksi kerroit itsestäsi liikaa?
Olen itse joskus joutunut tilanteeseen, missä minulle halutaan uskoutua liikaa. Ei treffeillä, vaan muissa tilanteissa. Vaikea siinä on sanoakaan, että älä kerro noin paljon, ettet huomenna kadu. Täytyy vain koettaa liueta paikalta kohteliaasti.
Olen myös itsekin joskus sanonut jotain, mitä olen vähän jälkikäteen katunut, vaikka se olikin hyvälle ystävälle. Minusta on tärkeä miettiä miksi itse toimii tietyllä tavalla eikä sysätä sitä toisen vastuulle.
Hyvän kuuntelijan korviin yleensä kantautuu paljon informaatiota, mutta se unohtuu kyllä myös useasti, kun kovalevylle ei ihan määrättömästi mahdu asiaa.
Höh. Mä en pääse edes treffeille.
Vierailija kirjoitti:
Mä vedän puoleeni miehiä, joiden kaikki exät ovat olleet raivohulluja ja sairaalloisen mustasukkaisia. Mies kehuu, miten olen aivan erilainen kuin exät enkä inise turhista. Aika pian alkaa kuitenkin käydä ilmi, että mies on arvaamaton ja epäluotettava häntäheikki, jonka kanssa normaali elämä ja parisuhde on täysi mahdottomuus. Jännä miettiä, että miten sitä joko itse kokee vetoa aina tietynlaisiin ihmisiin tai vetää puoleensa tietynlaisia.
En usko että vedät, vaan kyse on siitä, ettet lopeta tapailua, kun nuo exien haukkumiset alkavat. Älä milloinkaan jatka tapailua ihmisen kanssa, joka haukkuu exänsä. Sillä pääset eroon noista, ainakin yhdestä prototyypistä.
Tosin on sellaisiakin, jotka kertovat avoimesti olevansa mulkkuja ja että exät olivat kärsivällisiä. Väistä myös heidät.
Vierailija kirjoitti:
Tämän takia miehet eivät näytä tunteitaan naisille koska se aiheuttaa "hyi helvetti" reaktion naisissa.
On eri asia näyttää tunteita kuin heittäytyä täysin avuttomaksi ja vaatia kumppania toimimaan terapeuttina. Itse lopetin parisuhteet kokonaan kun en jaksanut tätä.
Vierailija kirjoitti:
Ota aito kilttimies. Älä sellaista, joka esittää jotain muuta.
Kilttimiehet ei ole kilttejä miehiä. Kilttimies tarkoittaa sisäisesti mätää urpoa, joka väittää olevansa kiltti ja näkee naiset kulutushyödykkeinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehenä olen huomannut sen että mt-palveluissa suhtaudutaan vähän siihen malliin että miehen masennus on jotenkin vähän turhempaa kuin naisilla ja pitäisi nyt vain ottaa itseään niskasta ja painella sinne töihin tai mitä tahansa se ideaali mies nyt tekeekään. Sellainen "sä et kuulu tänne" vaan paistaa. Mikäpä ihme kun koko ala täynnä naisia jotka näkee nämä miehet samaan malliin ressukoina.
Montako kertaa olet käyttänyt mt-palveluita miehenä ja montako kertaa naisena, kun olet pystynyt tuollaisen vertailun tekemään?
Miksi naiset hakeutuvat sinne mt-palveluihin enemmän jos muka saavat samanlaista tylyä ja pois ajavaa kohtelua? Minulla ei ainakaan tällaisen koettua ole mitään motivaatiota "hakea apua" kun sitä ei saa.
No siinäpä oli yhdenlaista perustelua.
Tuliko ikinä mieleesi että tuo kokemuksesi tylystä kohtelusta on oma tulkintasi, joka johtuu mt-ongelmistasi ja avun hakemisen häpeästä? Vai onko todennäköisempää että alan ammattilaiset ovat liittoutuneet sinua vastaan sukupuolesi vuoksi?
Vierailija kirjoitti:
Tapasin kerran miehen joka oli todella hyvä kuuntelija ja kiinnostunut, joten päädyin ensitapaamisella kertomaan itsestäni paljon enemmän kuin tavallisesti. Jäi epämukava olo ja tunne että hän yrittää tuolla tavalla saada ihmiset kiintymään itseensä.
Mäkin olen kerran tavannut tuollaisen miehen. Hänen esittämänsä kysymykset olivat heti tosi henkilökohtaisia ja menivät poikkeuksellisen syvälle, mutta toisaalta hänelle oli helppoa avautua kaikesta. Treffien jälkeen sitten mietin että mitä helvettiä just tapahtui ja tuli jäätävä nolous siitä, mitä on kaikkea tuli kerrottua käytännössä vieraalle ihmiselle. Mutta pakko sanoa että jollain tapaa häneen kiinnyinkin, koska tuli heti sellainen olo etten halua menettää tätä ihmistä.
Kerro lisää :)
Vierailija kirjoitti:
Tapasin kerran miehen joka oli todella hyvä kuuntelija ja kiinnostunut, joten päädyin ensitapaamisella kertomaan itsestäni paljon enemmän kuin tavallisesti. Jäi epämukava olo ja tunne että hän yrittää tuolla tavalla saada ihmiset kiintymään itseensä.
Mäkin olen kerran tavannut tuollaisen miehen. Hänen esittämänsä kysymykset olivat heti tosi henkilökohtaisia ja menivät poikkeuksellisen syvälle, mutta toisaalta hänelle oli helppoa avautua kaikesta. Treffien jälkeen sitten mietin että mitä helvettiä just tapahtui ja tuli jäätävä nolous siitä, mitä on kaikkea tuli kerrottua käytännössä vieraalle ihmiselle. Mutta pakko sanoa että jollain tapaa häneen kiinnyinkin, koska tuli heti sellainen olo etten halua menettää tätä ihmistä.
Rajasi on helppo ylittää, kun noin pääsi käymään. Mutta ilmeisesti ei käynyt mitään pahaa, joten opettavainen kokemus? Pitää miettiä miten tuollaisen henkilön kanssa toimii. Esimerkiksi on ammatteja, joissa pitää osata nopeasti päästä ihmisen maailmaan sisälle, mutta se ei tarkoita, että olisi oikeasti kiinnostunut. Pieni salaperäisyys on myös eduksi alkuun suhteelle, koska ei voi tietää mikä mies oikein on kyseessä. Henkilökohtaisten kysymysten kysyminen kuulostaa vähän vaaralliselta.
Hyvin monen naisen kannattaisi harjoitella sanaa ei. "Ei, en halua kertoa." "Kerro sinä mieluummin itsestäsi samat asiat." "En halua sitä tai tätä." Paino sanalla halua eli naisilla on paha tapa mennä tekosyiden taakse. On löydettävä omat halut ja ei-haluamiset ja osattava puolustaa niitä tai muuten omat rajat jäävät heikoiksi. Ja aina löytyy ihmisiä, jotka käyttävät hyväkseen niitä, joiden rajat ovat heikot.
Vierailija kirjoitti:
Mä vedän puoleeni miehiä, joiden kaikki exät ovat olleet raivohulluja ja sairaalloisen mustasukkaisia. Mies kehuu, miten olen aivan erilainen kuin exät enkä inise turhista. Aika pian alkaa kuitenkin käydä ilmi, että mies on arvaamaton ja epäluotettava häntäheikki, jonka kanssa normaali elämä ja parisuhde on täysi mahdottomuus. Jännä miettiä, että miten sitä joko itse kokee vetoa aina tietynlaisiin ihmisiin tai vetää puoleensa tietynlaisia.
Nuo miehet todennäköisesti selittävät kaikille deiteille, miten exät "inisee turhista". Useimmat naiset tajuavat siinä vaiheessa, että tuossa sinua valmennetaan jo etukäteen sietämään yhtä ja toista ilman ininöitä. Ja häipyvät. Syystä tai toisesta sinä et näe tuota isona varoitusmerkkinä vaan jatkat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehenä olen huomannut sen että mt-palveluissa suhtaudutaan vähän siihen malliin että miehen masennus on jotenkin vähän turhempaa kuin naisilla ja pitäisi nyt vain ottaa itseään niskasta ja painella sinne töihin tai mitä tahansa se ideaali mies nyt tekeekään. Sellainen "sä et kuulu tänne" vaan paistaa. Mikäpä ihme kun koko ala täynnä naisia jotka näkee nämä miehet samaan malliin ressukoina.
Montako kertaa olet käyttänyt mt-palveluita miehenä ja montako kertaa naisena, kun olet pystynyt tuollaisen vertailun tekemään?
Miksi naiset hakeutuvat sinne mt-palveluihin enemmän jos muka saavat samanlaista tylyä ja pois ajavaa kohtelua? Minulla ei ainakaan tällaisen koettua ole mitään motivaatiota "hakea apua" kun sitä ei saa.
Olen minä naisenakin kohdannut todella tylyjä ammattilaisia, etenkin nuorempana kun todella olin avun tarpeessa eli en edes itse tiennyt muuta kuin että olo oli todella paha enkä voinut mennä kouluun/töihin tai huolehtia itsestäni tai kodistani, kun itketti vain. Kai sitä jotenkin silti puski vain eteenpäin, vaikka vastaanotto toisinaan oli hyvin lyttäävä tai koetettiin iskeä päihdeongelmaisen leimaa, vaikken käyttänyt mitään. Tosiaan, on pitänyt jaksaa juosta ammattilaiselta toiselle, ja siellä on tullut vastaan monenlaista hiipparia täysin ammattitaidottomasta ilkeilijästä lähtien.
Ehkä naisilla on enemmän motivaatiota hakea sitä apua siksikin, että heillä on yleensä useammin vastuita joista ei kukaan muu huolehdi, elleivät he kykene. On siis pakko olla toimintakykyinen, jotta voi huolehtia lapsista, vanhemmista tai muista läheisistä.
Montako kertaa olet käyttänyt mt-palveluita miehenä ja montako kertaa naisena, kun olet pystynyt tuollaisen vertailun tekemään?