Nepsylapsi ahdistuu jos häntä katsotaan,silti sosiaalityön järjestämän perhetyön mukaan lapsi ei saisi syödä omassa huoneessaan rauhassa
En tiennyt alanko itkeä vai nauraa kun lapsi hokee nousevalla äänenpainolla "älä kato mua,miksi sä katot mua" ja perhetyöntekijä koettaa huudella päälle " kerroppa äidille miten meni koulussa!" Lopulta lapsi vetäytyy verhon taakse ja potkii pöytää,ruoka on syömättä. Annan luvan ottaa lautasen ja mennä huoneeseensa. Ja tässä muka toimin väärin kun olisi tärkeää syödä yhdessä ja keskustella..
Kommentit (297)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se nepsylapsen ahdistuminen käytännössä ilmenee? Mitä se on? En tunne ketään kyseistä vaivaa sairastavaa ( ja olen jo yli 60 v).
Jokainen on erilainen, mutta meillä lisääntyy erilaiset yliherkkyydet, vaatteille, äänille, ruokailut voi olla vaikeampia. Pitkään kun jatkuu, niin ei kykene enää sinnittelemään vaan romahtaa. Tarpeeksi monta kertaa kun romahtaa, niin sitten menee viikkoa toipuessa, eikä siihen auta mikään perhetyöntekijä eikä terapeutti. Levon jälkeen hän voi pikkuhiljaa sitten koota itseään sen verran, että kykenee ylläpitämään sosiaalista normielämää, kunnes taas romahtaa.
Joten ei, meillä ei yritetä elää kuin muut vaan kuunnellaan. Ei ole tuhma lapsi jos ei kykene pöytään.
Ystäväni
Sen vielä sanon, että asia oli järkyttävät tragedia. En todellakaan pidä asiaa hänen syynään millään tavalla. Maailma on raskas paikka ja apua ei saa. Joskus saa apua josta on vain haittaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä nepsyt, napsut ja raksut ovat meidän tulevia veronmaksajia.
🥶
Jep, kuten Bill Gates, Jobs,
Älä tuohon tuudittaudu. Nuo ovat harvinaisuuksia.
Suurin osa näistä uniikeista lumihiutaleista jää aikamies- noh - oletetuiksi
Oletpa hauska. Ehkä sulla on ollut pitkä viikko ja kannattaa nyt yrittää lepäillä. Sen verran huonoksi on mennyt taso.
Sukulaiseni on nyt lukiolainen. Koko peruskoulu meni puhumatta (mutismi) tällä autistilla. Nyt tämä poika on äärimmäisen vihainen siitä, ettei häntä vahvemmin ohjattu puhumaan ja kuntoutettu jo aikaisemmin. Puhumattomuudesta johtuen hän oli lukioon asti ilman kavereita tai sosiaalisia suhteita. Hänen mukaansa paljon kärsimystä olisi vältetty, jos hän olisi aloittanut puhumisen jo aikaisemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni
Ystäväni on monella tapaa ihana ihminen, mutta äitiydessä tämän laspen kohdalla hänellä olisi ollut petraamisen varaa, valitettavasti. Hän meni tämän nepsyn kohdalla siitä missä aita on matalin ja itse helpoimmalla pääsi. Suomeksi antoi siis periksi kaikessa ja lapsi sai aina tehdä mitä halusi. Muilta lapsiltaan vaati sitten sen edestä ja välit muihin lapsiin nykyään etäisemmät. Ystäväni alkaa olla väsynyt, mutta ei edelleenkään voi nyt jo aikuiselle lapselleen mitään. Omilleen lapsi ei halua muuttaa eikä kyllä osaa mitään kotitöitä tehdäkkään kun ei ole koskaan tarvinut. Mihinkään laitokseenkaan tämä nuori aikuinen ei pääse eikä kyllä lähtisikään. Sääli ettei hän aikanaan kuunnellut ystäväpiirimme huolta asiasta, sen jälkeen asiasta ei ole voinut puhuakkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä nepsyt, napsut ja raksut ovat meidän tulevia veronmaksajia.
🥶
Jep, kuten Bill Gates, Jobs,
Älä tuohon tuudittaudu. Nuo ovat harvinaisuuksia.
Suurin osa näistä uniikeista lumihiutaleista jää aikamies- noh - oletetuiksi
Juurikin tämä. Valtaosa näistä nepsyistä on eläkkeellä tositen elätettävänä heti toisen asteen jälkeen, jos edes käyvät sitä loppuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä nepsyt, napsut ja raksut ovat meidän tulevia veronmaksajia.
🥶
Jep, kuten Bill Gates, Jobs,
Älä tuohon tuudittaudu. Nuo ovat harvinaisuuksia.
Suurin osa näistä uniikeista lumihiutaleista jää aikamies- noh - oletetuiksi
Juurikin tämä. Valtaosa näistä nepsyistä on eläkkeellä tositen elätettävänä heti toisen asteen jälkeen, jos edes käyvät sitä loppuun.
Ei heitä kukaan palkkaa. Yrityksellä voivat yrittää työllistää itsensä mutta pian sellainen menee konkkaan.
Ehkä hän ei jaksanut enää puolustella asiaa teille, kun ette ymmärtäneet hänen asemaansa.
Oma lapsi on kyllä tarkoitus kotoa maailmalle toimittaa. Ehkä joku tuettu asuminen alkuun.
Mua ahdisti tuossa iässä kun ei teinistä saanut enää seuraa vaikka hänet oli sellaiseksi hankittu. Hän alkoi ottaa itselleen yksityisyyttä. Meni itsellä ns. kuuppa sekaisin ja aloin kunnolla riehumaan :/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, myös erityislapselta pitää vaatia asioita. Muuten ollan ihan hakoteillä ja lapsen loppuelämä tulee olemaan todella raskasta kun vanhempien pumpulipilvet hajoavat ympäiltä. Mitä paremmin oppii lapsena sietämään kuormitusta, stressiä ja hankalia tilanteita niin sitä enemmän saa myös onnistumisen kokemuksia ja uskoa siihen että selviää näistä tilanteista. MT-ongelmat ovat todella yleisiä nepsy-nuorilla, tämän varmaan jokainen vanhempi tiedostaa.
Miten tilanteet tarjoillaan, millaisisa erissä ja miten niinhin suhtaudutaan perheessä varmasti vaihtelee. Kannustus, porkkanat, sopiva mielentila ja riittävä virkeystaso pitää toki huomioida ennenkuin lapselta vaaditaan epämielyttäviä asiaoita.
t. Kahden autistin äiti
PDA lapselta ei kyllä todellakaan pidä
Mitäs on yhteiskunta niin ahdistava nykyään. Pitäisi olla täydellinen itseään kaupitteleva muovipers. e, että kelpaa minnekään. Sisäisesti ja ulkoisesti. Siinä vaiheessa alkaa näkyä erot herkempien ja tiedostavampien sekä kunnon määkivien patapäälampaiden välillä.
Uskon, että nepsyt pärjäisi työelämässä jos saisivat joustoa ja heille sovitetut työtehtävät. Ainakin isompi osa työllistyisi. Mulla toinen lapsista on tosi hyvä hahmottamaan asioita, näkee miten asiat liittyy toisiinsa tai jos joku juttu poikkeaa sarjasta. Visuaalisesti lahjakas ja TARKKA!
Toinen opetteli lukemaan ja laskemaan alle 5v iässä ja imaisee tiedon jos se häntä kiinnostaa. Enemmän huithapeli, mutta sen takia todennäköisesti pärjää elämässään paremmin
Joo, ei mitään tavatonta. Työllistyminen voi olla vaikeaa vaikka olisi lahjoja.
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän nimenomaan siellä kotona pitääkin tähän välttämiskäyttäytymiseen nyt puuttua. Nepsyoireidenkin kanssa pitäisi pystyä osallistumaan tavanomaisiin asioihin, kuten muiden seurassa syömiseen, ellei teillä ole aikomusta pitää lastanne vain kotona lopun ikää 24/7.
Tilannetta voi toki yrittää helpottaa lapsellenne harjoittelemalla sitä pienissä erissä, esim. alkuun vain päivällinen syödään yhdessä. Toisaalta tilanne voi mutkistua, mikäli siitä tehdään numero ja "työstettävä asia". Voitte päästä helpommalla yksinkertaisesti normalisoimalla ruokailutilanteet vain keittiössä tapahtuviksi asioiksi, ei taistelukentäksi. Taisteleminen on uuvutttavaa myös autistisen lapsen mielestä, mutta jos taistelulle annetaan tilaa, hän varmasti impulssinsa mukaan toimimisesta taistelee.
Nepsy-valmentaja
Eikä se välttämättä ole nepsyyttä, jos ei häiriintyneiden vanhempien kanssa ole väleissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, myös erityislapselta pitää vaatia asioita. Muuten ollan ihan hakoteillä ja lapsen loppuelämä tulee olemaan todella raskasta kun vanhempien pumpulipilvet hajoavat ympäiltä. Mitä paremmin oppii lapsena sietämään kuormitusta, stressiä ja hankalia tilanteita niin sitä enemmän saa myös onnistumisen kokemuksia ja uskoa siihen että selviää näistä tilanteista. MT-ongelmat ovat todella yleisiä nepsy-nuorilla, tämän varmaan jokainen vanhempi tiedostaa.
Miten tilanteet tarjoillaan, millaisisa erissä ja miten niinhin suhtaudutaan perheessä varmasti vaihtelee. Kannustus, porkkanat, sopiva mielentila ja riittävä virkeystaso pitää toki huomioida ennenkuin lapselta vaaditaan epämielyttäviä asiaoita.
t. Kahden autistin äiti
Sitä paitsi tuskin noista valtaosa mitään ongelmaisia on, tykkäät vaan poimia joukosta ne aremmat ja ylikuormittuvat, koska ne ärsyttävät sua. Samalla pitäis kuunnella kuinka ihmiset on niin hyväntahtoisia ja kivoja, että sinne vaan. Mutta älä näytä mitään heikkouksia! Muuten joudut vinkuleluksi.
Nepsyt tai muut eivät pysty niitä pitkään peittelemään, joten kyse on kidutuksesta. Mutta senhän sinä tiedät.
Vierailija kirjoitti:
Miksi sitä lasta pitää tuijottaa?
Koska autismi periytyy.
O_O
Aina näissä ketjuissa äidit sanovat, että pitäisi ymmärtää nepsyjä loputtomiin ja pukea maailma pumpuliin, kun onhan se rankkaa raskaan päivän jälkeen kuunnella astioiden kilinää tai kestää muiden katsetta.
Mutta just siihen pitääkin tottua. Asteittain, mutta pitää siedättyä ja oppia käsittelemään sitä, millainen maailma on. On karhunpalvelus suojata nepsylapsi kaikilta aistiärsykkeiltä ja mennä aina hänen tahtonsa mukaan. Jos haluatte, että lapsestanne tulee normaali yhteiskunnan jäsen, hänen pitää siedättyä joihinkin asioihin. Kaikkea ei voi paeta.
Eri asia, jos lapsi on niin vaikeasti nepsy, ettei selviä ilman elinikäistä apua. Mutta meillä on paljon fiksuja, kykeneviä nepsyjä, jotka kyllä pärjäävät ja jopa menestyvät kunhan oppivat sietämään ja toimimaan normien mukaan. Näistä keskusteluista mulle tulee aina sellainen olo, että nepsy on muiden mielestä jotenkin heikko ressukka, jota ei edes tarvitse yrittää kasvattaa sietämään tällä kaoottisella pallolla elämistä, vaan mielummin infantilisoidaan ja lässytetään.
Terv autismikirjolla, kaksi korkeakoulututkintoa, työelämässä ja perheellinen
Vierailija kirjoitti:
Tokkopa edes johtuu nepsiydestä, on vähän liikaa normalisoitu perheessä tai hoidossa.
Remmillä tokenee tuollaiset pelleilijät kuin ap:n lapsi.
Työkkärin tätikään ei uskonut, että en pääse työkokeiluihin, kun heitetään ulos tai tiuskitaan puhelimessa jos jonnekin yrittää kysellä paikkaa. Töitä ei tule, ja vaikka tulis niin kiusataan kuoliaaksi. Minunlaisia on edelleen murto-osa, joten ihan turha valittaa koulujen muka olevan täynnä "näitä".
Vierailija kirjoitti:
Joo, ei mitään tavatonta. Työllistyminen voi olla vaikeaa vaikka olisi lahjoja.
Tietenkin on. Ihmisiä on liikaa.
jaa-a. Mulle tuli vaan mieleen, että lapsen on annettu aina tehdä kuten haluaa, eikä nyt sitten osaa olla ihmisten ilmoilla edes syömässä. Onhan se helppoa hautua omassa huoneessa yksin. ei tarvii olla muiden kanssa.
Jotenkin alkoi säälittämään tämä yksinäinen lapsi.
N51
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se nepsylapsen ahdistuminen käytännössä ilmenee? Mitä se on? En tunne ketään kyseistä vaivaa sairastavaa ( ja olen jo yli 60 v).
Jokainen on erilainen, mutta meillä lisääntyy erilaiset yliherkkyydet, vaatteille, äänille, ruokailut voi olla vaikeampia. Pitkään kun jatkuu, niin ei kykene enää sinnittelemään vaan romahtaa. Tarpeeksi monta kertaa kun romahtaa, niin sitten menee viikkoa toipuessa, eikä siihen auta mikään perhetyöntekijä eikä terapeutti. Levon jälkeen hän voi pikkuhiljaa sitten koota itseään sen verran, että kykenee ylläpitämään sosiaalista normielämää, kunnes taas romahtaa.
Joten ei, meillä ei yritetä elää kuin muut vaan kuunnellaan. Ei ole tuhma lapsi jos ei kykene pöytään.
Ystävänikin on ollut hyvä kuuntelemaan ja ymmärtämään n
No minkä ihmeen perusteella sä kuvittelet, että hän jotenkin pärjäisi paremmin, jos häntä kohtaan ois suhtauduttu vähemmän ymmärtävästi ja hyväksyvästi?
Älä tuohon tuudittaudu. Nuo ovat harvinaisuuksia.
Suurin osa näistä uniikeista lumihiutaleista jää aikamies- noh - oletetuiksi